Illegaali
Illegaali on vakoilija, joka elää ja toimii valehenkilöllisyyden turvin kohdemaassaan toimeksiantajansa lähettämänä.[huomautukset 1] Termi illegaali (engl. illegal, ’laiton’) viittaa laittomaan toimintaan ilman kansainvälisoikeudellista turvaa.[1][2]
Illegaalit suorittavat erityistehtäviä, kuten muiden agenttien valvontaa ja värväystä tai odottavat pitkänkin aikaa toimintakäskyä peiterooleissaan niin sanottuina ”nukkuvina” tai ”lepäävinä” agentteina.[1][3]
Kansainvälisesti tunnettu illegaali oli esimerkiksi neuvostoliittolainen Rudolf Abel, joka työskenteli 1940–1950-luvuilla valokuvaajana ja kuului Brooklynissa Yhdysvalloissa taiteilijayhteisöön Emil R. Goldfusin nimellä.[4] Hänet paljasti toinen illegaali, amerikansuomalaisena Eugen Makena (Suomessa Eugen Mäki) esiintynyt inkeriläinen Reino Häyhänen.[5][6] Eugen Mäen valeidentiteettiin tarvitut rekisteritiedot oli väärentänyt Kemijärven kirkonkirjoihin paikallinen kirkkoherra.[5]
Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB varusti illegaalit monissa tapauksissa Suomen passilla ja muilla asiakirjoilla useasta syystä:[7]
- Suomen passia pidetään luotettavana.
- Suomen kielen osaamista on vaikeampi varmistaa kuin laajemmin puhuttujen kielten.
- Suomalaiset viranomaiset ovat auttaneet auliisti asiakirjansa hukanneita suomalaisia.
- Suomalaisten muutto Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon on helpottanut illegaalin elämäntarinan eli legendan rakentamista.
- Talvi- ja jatkosodan aikana suomalaisia arkistoja ja asiakirjoja päätyi Neuvostoliiton haltuun ja niitä voitiin käyttää valehenkilöllisyyksiä luotaessa.
Eräitä suomalaisina esiintyneiden illegaalien henkilöllisyyksiä rakennettiin Neuvostoliiton tiedustelun toimeksiannosta manipuloimalla niiden seurakuntien väestörekistereitä, joiden aineistoa oli kadonnut talvi- ja jatkosodan aikana. Tällaisia illegaaleja olivat esimerkiksi ”Reino Gikman” ja ”Olavi Toivonen”, joiden todellista henkilöllisyyttä ei Suomessa tunneta.[8]
Illegaalit voivat toimia pariskuntana tai perheenä. ”Olavi Toivonen” meni Saksassa naimisiin ”Helga Conradin” kanssa, joka sai avioliiton kautta Suomen kansalaisuuden. Heidän poikansa ”Tarmo Harald Toivonen” on keksitty henkilö, jonka syntymä 5. lokakuuta 1964 dokumentoitiin väärillä asiakirjoilla.[8]
Illegaalien toiminta ei ole lakannut kylmän sodan päättyessä. Hessenissä pidätettiin lokakuussa 2011 FBI:n antaman vihjeen perusteella pariskunta, jota epäiltiin EU:n ja Naton strategisten asiakirjojen hankkimisesta Neuvostoliiton ja edelleen Venäjän lukuun Alankomaiden ulkoministeriössä toimineelta vakoojalta. Epäillyt saapuivat vuonna 1988 Länsi-Saksaan väärennetyillä Itävallan passeilla.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Termiä on käytetty myös väljemmin esimerkiksi sotilaskarkureista, ks. Rislakki, Jukka: Maan alla: Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941–1944, s. 15. Helsinki: Love-kirjat, 1985. ISBN 951-835-099-X
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjonen, Juha: Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945–1972 tuomitut. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16994-7
- Rudolf Abel (1903–1971) Biography.com. 27.5.2020. Viitattu 26.12.2020.
- Simola, Matti (toim.): Ratakatu 12: Suojelupoliisi 1949–2009. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35243-4
- Rentola, Kimmo: Suojelupoliisi kylmässä sodassa 1949–1991. Ratakatu 12: Suojelupoliisi 1949–2009, 2009, s. 10–192. Helsinki: WSOY.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pohjonen 2000, 275
- ↑ Simola (toim.) 2009, 306 hakusana illegaali
- ↑ Rentola 2009, 95
- ↑ Rudolf Abel (1903–1971) Biography.com. 27.5.2020. Viitattu 26.12.2020.
- ↑ a b Pohjonen 2000, 276–277
- ↑ Rentola 2009, 24
- ↑ Rentola, Kimmo: Suomeen liittyneitä illegaaleja. Ratakatu 12: Suojelupoliisi 1949–2009, 2009, s. 96–97. Helsinki: WSOY.
- ↑ a b Rentola 2009, 96–97
- ↑ Two suspected Russian spies go on trial in Germany DW.com. 15.1.2013. Deutsche Welle. Viitattu 26.12.2020.