Sotilaskarkuruus Suomessa

Sotilaskarkuri tarkoittaa Suomessa sotilasta, joka on ollut luvatta poissa joukko-osastostaan 5 vuorokautta niin, että poissaolo on aiheuttanut olennaista haittaa. Sotilaskarkuruutta pidetään yleisesti vakavana rikkomuksena, varsinkin sodan aikana, mutta rangaistukset voivat vaihdella laajasti; kurinpitorangaistuksesta aina yhden vuoden, sota-aikana jopa neljän vuoden vankeuteen. Suomessa kuolemanrangaistus on poistettu lainsäädännöstä.

Joskus termiä rintamakarkuri voidaan käyttää myös poliittisessa kontekstissa kuvamaan ryhmäpäätöksestä livennyttä henkilöä.

Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa

Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000–35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja Pohjois-Uudellemaalle. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7,8 %.

Katso myös

• Metsäkaarti
• Munsalan radikalismi
• Sotamies Hytin tapaus

Kirjallisuutta

• Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9
• Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941–1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto) Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1754-2
• Lars Stenström: Krigsvägar. Finlandssvenska fältförband 1939-44. 2006 ISBN 951-52-2430-6
• Helge Smedjebacka, Jääkärikenraalin elämä. F. U. Fagernäs 1894-1980 (Generalen från Terjärv). Suomentanut Matti Kettunen. Helsinki : Suomen klassikkokustannus, 2002 ISBN 951-98931-0-5
• Juutilainen, Antti: Rinta rinnan: Suomenruotalaisten joukkojen sotatiet 1939–1944. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21913-4 .
• Matts Andersen, Flykten västerut. Sahlgren Förlag 1987. ISBN 951-96012-0-1