Ikaalinen Spa
Ikaalinen Spa | |
---|---|
Ikaalisten Kylpylä | |
Osoite | Huvilatie 2 |
Sijainti | Ikaalinen |
Rakennustyyppi | kylpylä-hotelli |
Valmistumisvuosi | 1990 |
Käyttäjä | Ikaalinen Spa |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Ikaalinen Spa (ent. Ikaalisten Kylpylä) on vuonna 1884 perustettu Ikaalisissa Kylpylän kaupunginosassa sijaitseva kylpylä, joka tunnetaan erityisesti loma- ja kongressikeskuksena.[1] Kylpylä on yksi Pohjoismaiden suurimmista monitoimikylpylöistä, ja sen palveluihin kuuluvat esimerkiksi wellness-hoidot, ryhmäliikuntatunnit, golfkenttä ja keilahalli. Kylpylä sijaitsee Kyrösjärven rannalla. Kylpylän osoite on Huvilatie 2.
Tilat ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päärakennukseen kuuluu 55 huonetta, mutta tulevaisuudessa huoneita saattaa olla 350. Huoneisiin kuuluu yleensä mm.puhelin, kylpyhuone ja TV. Suurimpaan osaan huoneista kuuluu mm.kylpylän vapaa käyttö. [2] Päärakennuksen lisäksi on myös muita hotellirakennuksia ja erilaisia luksustason huoneita, kuten Lakeside Suites -huoneita.[3]
Kylpylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylpylähotelliin kuuluvassa kylpylässä on iso uima-allas, kaksi poreammetta, lastenallas, kahluuallas ja ulkoallas. Kylpylässä on lisäksi perhesauna, höyrysauna ja muita saunoja. Lisäksi kylpylän rannassa on kaksi saunaa, savusauna ja rantasauna.[4]
Ravintolat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylpylässä on monia erilaisia ravintoloita, joissa on erilaisia ruokalajeja, kuten street food -ruokaa.[5]
Kokoustilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylpylähotelliin kuuluu myös erilaisia kokoushuoneita, joita on 14 kappaletta. [6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen kylpylaitoksen Ikaalisiin perusti vuonna 1884 kauppias Gustaf Nestor Eränen Naantalin kylpylän innoittamana. [7] Toivolansaareen johtavan sillan kupeessa sijainneen kylpylaitoksen alkuperäinen nimi oli ”Eräsen sauna”, mutta vuoden 1896 asiakirjoissa kylpylää kutsutaan ”Kauppalan saunaksi", kun Ikaalisten kauppala tuli mukaan kylpylän omistajaksi. Lisäksi alueella on 1800-luvun kartano, Åbergin kartano. Sen lisäksi alueella on muita kartanoon liittyviä rakennuksia. Kartano oli aikoinaan Ikaalisten ainoa kartano. Alue on suojelukohde ja se on edelleen nähtävillä kylpylän päärakennuksen vieressä. 1910-luvulla nimi muuttui Ikaalisten Kylpylaitos Oy:ksi ja vuonna 1927 uuden laajennuksen yhteydessä Ikaalisten Kylpylä Oy:ksi.
Nykyisellä paikalla Tuomarlassa kylpylätoiminta alkoi vuonna 1955, kun Meijeriväen liitto perusti lomanviettopaikan jäsenilleen. Nygårdin kartanon rakennuksissa aloittaneen lomatoiminnan laajentuessa yleisölle avoimeksi kylpyläksi otettiin vuonna 1965 käyttöön uusi arkkitehti Lauri Havastin suunnittelema kylpylä-, majoitus- ja ravintolarakennus. [8][9]
Nykyinen päärakennus, kylpyläkeskus Maininki, avattiin vuoden 1990 alussa. [10]
Vuonna 1990 Kari ja Jussi Uoti tulivat kylpylän emoyhtiön Kylpyläkasino Oy:n pääomistajiksi. Vaihe päättyi yhtiön konkurssihakemukseen 1993. Konkurssi vaihtui kuitenkin yrityssaneeraukseen. 1994 Kylpyläkasino joutui Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n hallintaan vuoteen 2006 asti. [1]
Vuoden 1996 Miss Suomi -kauneuskilpailu järjestettiin Ikaalisten kylpylässä. Miss Suomeksi kruunattiin kilpailun ennakkosuosikki, mallina työskennellyt Lola Odusoga, joka valittiin myös yleisön suosikiksi ja lehdistön ihannetytöksi.[11]
Hotelli päätyi osaksi Scandic Hotels -ketjua, kun se osti Restel-ketjulta Cumulus-hotellit, joihin oli jo 2017 sulautettu aiemmin Rantasipinä toimineet hotellit. Scandic Hotels ilmoitti maaliskuussa 2020, ettei se jatka hotellitilojen vuokrausta päättyvän sopimuskauden jälkeen.[12] Scandic Hotelsin toiminta tiloissa päättyi 22. marraskuuta 2020.[12][13][14]
Kylpylän omistanut Ikaali Invest Oy myi 12.3.2021 kylpylän kaikki kiinteistöt, irtaimiston sekä maa-alueet joukolle paikallisia sijoittajia.[15][16] Kauppahinnaksi tiedotettiin 910 000 euroa.[17] Kylpylä avattiin kesäkuussa 2021 uudestaan nimellä Ikaalinen Spa oltuaan suljettuna reilut puoli vuotta.[16][18]
Kylpyläalueella sijaitsevassa Villa Wegeliuksessa toimi vuosina 2001–2018 Ti-Ti Nallen talo.[19] Yli satavuotiaan hirsihuvilan rakennutti Nygårdin tilan omistaja Karl Gustaf Wegelius suvun maatilan päärakennukseksi. Ikaalilaislähtöisen arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1918. Huvila on nykyisin yksityisomistuksessa, ja se on toiminut vuodesta 2023 lähtien tapahtumakäytössä juhla-, kokous- ja näyttelytilana. [20][21]
Kehittämissuunnitelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylpyläaluetta aiotaan kehittää lähitulevaisuudessa laajentamalla kylpylää ja hotellirakennusta. Alueen kehittämistä tarkastellaan vireillä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä. Lisäksi kylpyläalueen kehittämiseen kuuluu vanhan kylpylärakennuksen purkaminen.[22]
Omistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylpylän omistaa ikaalislaisten sijoittajien joukko, johon kuuluvat konttien ja vaihtolavojen valmistaja Fincumet Group Oy, Ikaalisten Matkatoimisto Oy, kiinteistöyhtiö Matti Hiekka Oy sekä helsinkiläinen varatuomari Kari J. Heiskanen. [16][18]
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylpylän edessä on linja-autopysäkki, ja sinne kulkevat linja-autot Parkanon ja Tampereen suunnalta. Parhaimmat liikenneyhteydet ovat kuitenkin Ikaalisten keskustan kautta.[23]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Uljas, Merle: Pienestä saunasta tunnetuksi kylpyläksi. (opinnäyte) Tampereen ammattikorkeakoulu Matkailun koulutusohjelma, 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.2.2017).
- ↑ Uudistunut uudistuu Ikaalinen Spa. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Lakeside Suites Ikaalinen Spa. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Uinti ja saunat Ikaalinen Spa. Viitattu 29.8.2024.
- ↑ Ravintolat Ikaalinen Spa. Viitattu 29.8.2024.
- ↑ Kokoustilat Ikaalinen Spa. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Nallimaa-Luoto, Terhi: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia. 4, Ikaalinen 1853-2000: Nälkämaasta Kylpyläkaupungiksi, s. 112. Ikaalisten kaupunki, 2007.
- ↑ Ikaalisten kylpylän historia ja uudistus :: Ikaalinen Spa & Resort ikaalinenspa.fi. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Uljas, Merle: Pienestä saunasta tunnetuksi kylpyläksi: Kylpylätoiminta Ikaalisissa 1884–2014, s. 12, 16. Tampereen ammattikorkeakoulu, 2014.
- ↑ Uljas, Merle: Pienestä saunasta tunnetuksi kylpyläksi: Kylpylätoiminta Ikaalisissa 1884–2014, s. 29. Tampereen ammattikorkeakoulu, 2014.
- ↑ Niinivaara, Susanna: Turkulainen Lola Odusoga, 18, kruunattiin Miss Suomeksi Helsingin Sanomat. 18.2.1996. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ a b Palonne, Terhi: Scandic Ikaalisten Kylpylän toiminta loppuu marraskuun lopussa OivaSeutu. Arkistoitu 21.4.2020. Viitattu 23.8.2020.
- ↑ Scandic Ikaalisten Kylpylä Scandic. Viitattu 22.11.2020.|
- ↑ Päätös on nyt tehty: Scandic lopettaa Ikaalisten kylpylässä www.aamulehti.fi. Arkistoitu 20.4.2020. Viitattu 21.4.2020.
- ↑ Ikaalisten kylpylä on myyty – paikalliset yrittäjät ostivat kaikki kiinteistöt ja 30 hehtaaria maata Aamulehti. 12.3.2021. Viitattu 12.3.2021.
- ↑ a b c Katri Linnikko: Ikaalisten Kylpylä avautuu uudelleen kesällä Uutisoiva. 12.3.2021. Uutisoiva. Viitattu Uutisoiva.
- ↑ Investors house: Pörssitiedote Pörssitiedote. 12.2.2021. Investors house. Viitattu Pörssitiedote.
- ↑ a b Petteri Mäkinen: Kylpylä on nyt Ikaalinen Spa, joka järjestää jo elokuussa ensimmäiset festarit – "Meillä esiintyy loppuvuoden aikana Suomen ykkösartisteja" Tamperelainen. 5.6.2021. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Satu Peltola: Ti-Ti Nallen luoja Riitta Korpela: Radikaaleja muutoksia ei ole tulossa Aamulehti. 4.12.2017. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Ilari Leppäniemi: Tamperelaispariskunta osti 1000-neliöisen huvilan Pirkanmaalta – Tältä legendaarinen Nalletalo näyttää nyt Aamulehti. 17.6.2023. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Tarina Talo Rannalla. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ Heidi Hyttinen: Ikaalisten kylpylään tulossa suuria mullistuksia: Tällaiset ovat suunnitelmat Aamulehti. 14.5.2024. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Sijainti ja saapuminen Ikaalinen Spa. Viitattu 3.9.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa, s. 153–154. (Sarja: Kirjokansi 20) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-239-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]