Hr. Ms. Java (1921)

Hr. Ms. Java
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Koninklijke Maatschappij De Schelde, Vlissingen
Kölinlasku	31. toukokuuta 1916
Laskettu vesille	6. elokuuta 1921
Palveluskäyttöön	1. toukokuuta 1925
Loppuvaihe	upotettu 27. helmikuuta 1942 Jaavanmeren taistelussa
Tekniset tiedot
Uppouma	8 078 t (kuormattu)
Pituus	155,30 m (kokonaispituus)
Leveys	16,00 m
Syväys	6,22 m
Koneteho	73 000 shp
Nopeus	31 solmua
Aseistus
Aseistus	10 x Bofors 150 mm No. 6 -tykkiä 8 x Bofors 40 mm No. 3 -ilmatorjuntatykkiä 8 x 0.50" Browning -konekivääriä 10-12 x syvyyspommia 2 x Fokker C.11W -kellukekonetta
Infobox OK

Hr. Ms. Java oli Alankomaiden kuninkaallisen laivaston Java-luokan kevyt risteilijä.

Valmistus

Pääartikkeli: Java-luokka (risteilijä)

Alus tilattiin Koninklijke Maatschappij De Scheldeltä Vlissingenistä ja sen köli laskettiin 31. toukokuuta 1916 telakkanumerolla 165. Alus laskettiin vesille 6. elokuuta 1921 ja se otettiin palvelukseen 1. toukokuuta 1925. Aluksen valmistumista olivat viivästyttäneet telakkatyöläisten lakot, materiaalien puute ja erilaiset muutokset suunnitelmissa.

Palvelus

Java otettiin palvelukseen toukokuussa 1925, ja se teki heinäkuusta elokuuhun 1925 koulutuspurjehduksen Ruotsiin ja Norjaan. Lokakuussa alus lähti Hollannin Itä-Intiaan, ja se saapui 28. marraskuuta Sabangiin. Tyynellämerellä alus vieraili 8. marraskuuta 1928–23. tammikuuta 1929 Filippiineillä, Kiinassa ja Japanissa, jossa se osallistui 4. joulukuuta keisarin kruunajaisten yhteydessä Jokohamassa pidettyyn laivastokatselmukseen. Alus teki 2. syyskuuta - 2. joulukuuta 1930 toisen purjehduksen Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Alus lähti 6. maaliskuuta 1937 kotimatkalle ja suojasi 27. huhtikuuta–4. toukokuuta Espanjan sisällissodan aiheuttaman uhan vuoksi saattueita Gibraltarinsalmessa. Se saapui Nieuwediepiin 7. toukokuuta.

Alus osallistui 17.–22. toukokuuta Spitheadissä pidettyyn laivastokatselmukseen, jonka jälkeen alus poistettiin palveluksesta. Alus siirrettiin huollettavaksi telakalle Willemsoordissa. Telakalla alukselle asennettiin neljä kaksiputkista Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa ja alkuperäinen tulenjohtojärjestelmä korvattiin Hazelmayer-järjestelmällä. Lisäksi aluksen mastoja lyhennettiin.

Java palasi palvelukseen 3. tammikuuta 1938, ja kuukautta myöhemmin alus lähti Espanjan vesille, mistä se palasi 19. helmikuuta. Alus lähti 4. toukokuuta Suezin kautta Hollannin Itä-Intiaan.

Toisen maailmansodan alkaessa Alankomaat julistautui puolueettomaksi. Huhtikuussa 1940 risteilijät Java ja Hr. Ms. De Ruyter, tukialus Hr. Ms. Zuiderkruis ja kaksi sukellusveneviirikköä määrättiin Jaavalla valmiuteen, kun liikkui huhuja keisarillisen Japanin laivaston keskityksestä Formosan alueella.

Saksan hyökättyä 10. toukokuuta 1940 Alankomaihin, jolloin kaikki Hollannin Itä-Intiassa olevat saksalaisalukset tuli vallata. Javan valtausryhmä miehitti Padangissa Hapagin rahtialukset Bitterfieldin (7 659 gt), Wuppertalin (6 737 gt) ja Rheinlandin (6 622 gt).

Alus suojasi 18. tammikuuta 1941 Ajoen saariryhmästä ensimmäisen saattueensa, johon kuuluivat rahtialukset Brastagi, Kota Nopan, Kota Tjandi. Saattue hajaantui 23. tammikuuta. Java oli maaliskuussa huollettavana, kun huolto keskeytettiin laivaston saatua tiedon Admiral Scheerin Intian valtamerellä olosta. Etsinnöistä huolimatta saksalaisalusta ei löydetty.

Alus lähti 23. huhtikuuta Suvasta Brisbaneen saattaen kahta rahtialusta. Alus kohtasi heinäkuussa Torresinsalmessa matkustaja-alus Jagersfonteinin, joka kuljetti amerikkalaisia lentäjiä. Lentäjät saivat myöhemmin mainetta Kiinassa lentävinä tiikereinä. Java saattoi matkustaja-aluksen Jaavalle. Marraskuussa alus oli edelleen saattuetehtävissä Suvan ja Surabajan välillä.

Alankomaat julisti 8. joulukuuta sodan Japanille, joka oli hyökännyt Pearl Harboriin. Java oli ilmoituksen aikana matkalla Singaporeen, jossa se liitettiin osaksi Britannian kuninkaallisen laivaston amiraalin Leytenin johtamaa osastoa. Java suojasi helmikuun alkuun saakka useimpia Singaporeen matkanneita saattueita, mutta se kävi myös tiedustelumatkalla Kookossaarilla tarkastamassa saarten tilanteen.

Java lähti 12. joulukuuta Singaporesta kohdatakseen merellä saattueen SM1, johon kuului kolme brittiläistä, yksi kreikkalainen ja kaksi amerikkalaista alusta. Alus saattoi 13-15. joulukuuta saattuetta yhdessä Hr. Ms. Evertsenin, Australian laivaston apuristeilijän HMAS Kanimblan ja Britannian kuninkaallisen laivaston hävittäjien HMS Encounterin, HMS Strongholdin ja HMS Tenedosin kanssa. Alus suojasi 31. joulukuuta saattuetta BM98, josta se erkani potkurissa havaitun vian vuoksi.

Java, Evertsen ja Hr. Ms. Van Nes kohtasivat 18. tammikuuta 1942 merellä saattueen MS2, johon kuuluivat muun muassa RMS Aquitania ja sen saattajana ollut HMAS Canberra. Aquitanialla oli noin 3 500 miestä Singaporeen. Saattue saapui Ratai Bayhin Sumatralle, mistä joukot kuljetettiin edelleen kuudella pienemmällä alankomaalaisella KPM-aluksella ja yhdellä brittiläisellä alukella. Uusi saattue lähti tunnuksella MS2A Singaporeen, jonne se saapui 24. tammikuuta. Java oli edelleen saattueen suojana.

Laivasto sai 26. tammikuuta raportin Länsi-Borneon rannikolle lähelle Apinsalmea kokoontuvista japanilaisista aluksista. Amiraali Helfrich määräsi Javan ja Hr. Ms. Trompin yhdessä hävittäjien Hr. Ms. Banckertin ja Hr. Ms. Piet Heinin kanssa tuhota japanilaisten saattueen. Myöhemmin saatujen tietojen mukaan saattueeseen kuului yksi rahtialus ja lukuisia pienempiä aluksia, jolloin alankomaalaisosasto vetäytyi.

Java suojasi 31. tammikuuta saattuetta DM2, joka saapui 5. helmikuuta Singaporeen. Risteilijä oli kuitenkin eronnut polttoainepulan vuoksi saattueesta jo edellisenä päivänä merellä. Alus liitettiin 3. helmikuuta eri maiden laivastoista koottuun yhdistettyyn iskuosastoon.

Bankansalmen taistelu

Alus osalltistui ABDA:n laivasto-osastoon mukana 13.–14. helmikuuta 1942 Bankansalmen kahakkaan Japanin laivaston maihinnousuosaston kanssa.

Java liittyi iltapäivällä 13. helmikuuta Sundasalmessa kontra-amiraali Karel Doormanin itäiseen iskuosastoon, jonka muut alukset olivat Tromp ja De Ruyter. Osaston tehtävänä oli tuhota japanilainen saattue, joka oli matkalla Palembangin satamaan Pohjois-Sumatralla. Doorman päätti odottaa avustavia hävittäjiä ja siten hän otti kurssin Oosthaveniin, jossa HMS Exeter ja HMAS Hobart liittyivät osastoon. Hävittäjät saapuivat seuraavana päivänä.

Osasto lähti Oosthavenista iltapäivällä 14. helmikuuta Gasparinsalmeen. Osastoon kuuluivat risteilijät sekä hävittäjät Alankomaiden laivaston Van Ghent, Kortenaer, Piet Hein ja Banckert, Yhdysvaltain laivaston USS Barker, USS Stewart, USS Bulmer, USS John D. Edwards, USS Pillsbury ja USS Parrott. Noin puoli viisi seuraavana aamuna Van Ghent osui riuttaan.

Balin taistelu

Keisarillisen Japanin laivaston risteilijän Chokain tiedustelukone oli kello 09.20 havainnut osaston, joka joutui ilmahyökkäykseen muutamaa tuntia myöhemmin. Ensimmäisessä hyökkäysaallossa oli seitsemän lentotukialus Ruyjolta lähtenyttä Kate-torpedopommittajaa, joihin oli asennettu pommit. Pommitus oli kuitenkin tehoton. Osasto saapui 16. helmikuuta Tandjong Priokiin Bataviaan lukuun ottamatta Javaa ja muutamaa hävittäjää, jotka menivät tankattaviksi tankkeri Tan 1:lle Ratai Bayhin Sumatralle.

Java saapui 17. helmikuuta osaston mukana Tjilatjapiin, josta matka jatkui seuraavana iltana Balin maihinnousuosastoa vastaan. Osastoon kuuluivat Java, De Ruyter ja neljä hävittäjää, mutta Kortenaer ajoi karille. Loppuosa alkuperäisestä osastosta lähti myöhemmin kohti Surabayaa. Taistelussa Javaan osui yksi 4,7 tuuman kranaatti, joka pinnallisten vaurioiden lisäksi haavoitti kahta miestä. Alus saapui 20. helmikuuta Surabayaan.

Jaavanmeren taistelu

Iskuosasto lähti illalla 25. helmikuuta merelle partioidakseen Madoeran rannikolla. Osasto palasi Surabayaan seuraavana päivänä. Osasto lähti vielä samana iltana partiomatkalle Jaavanmerelle. Se joutui varhain 27. helmikuuta ilmarynnäkön maaliksi, jolloin HMS Jupiter sai väistettyä pommit. Osasto saapui Surabayaan myöhemmin samana päivänä.

Doorman johti osaston illalla 27. helmikuuta merelle tuhotakseen havaitut Jaavalle matkaavat saattueet. Japanilaiset havaitsivat osaston ja osasto kohtasi japanilaisten saattueen suojueen, johon kuuluivat raskaat risteilijät Nachi ja Haguro, kaksi kevyttä risteilijää ja neljätoista hävittäjää.

Jaavan pohjoisrannikon edustalla ABDAn laivasto-osasto joutui japanilaisten yllättämäksi. Nachin laukaisema 61 cm torpedo osui lähelle Javan taaempaa ammusvarastoa, joka räjähti. Ilmatorjuntakannen 40 millimetrin tykkien asemat syttyivät tuleen ja aluksen perä katkesi läheltä miehistön tiloja. Vauriot aiheuttivat suuren vuodon perän konehuoneessa ja aluksen kallistumisen. Kaikki elektroniset laitteet sammuivat ja ainoa asia minkä miehistö kykeni tekemään oli aluksen hylkääminen. Yhtään pelastusvenettä ei kyetty sähkön puuttumisen vuoksi laskemaan, joten kaikki kelluva heitettiin yli laidan. Alus upposi noin viidessätoista minuutissa vieden mukanaan 512 miehistönjäsentä mukaan lukien päällikön Ph. B. M. van Straelenin.

Lähteet

• Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0
• Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hr. Ms. Java (1921) Wikimedia Commonsissa

Java-luokan risteilijät

Hr. Ms. Java - Hr. Ms. Sumatra - Hr. Ms. Celebes

Edeltäjä: Holland-luokka – Seuraaja: Hr. Ms. De Ruyter