Hombori
| Hombori | |
|---|---|
 Homborin kylää. Taustalla Hombori Tondo. |
|
  Hombori |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Mali |
| Alue | Moptin alue |
| Piiri | Douentzan piiri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 2 203 km² |
| Väkiluku (2009) | 23 100 |
Hombori on maalaiskunta ja sen keskuskylä Moptin alueen Douentzan piirissä Malissa. Se sijaitsee Homborivuorten pohjoispuolella 150 kilometriä Douentzasta itään. Kunnassa on 23 100 ja keskuskylässä 7 100 asukasta (vuonna 2009, väestönlaskenta)[1].
Maantiede ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Homborin kunnan pinta-ala on 2 203 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu etelässä Douentzan piirin Mondoron ja lännessä Haïrén sekä pohjoisessa ja idässä Gourma-Rharousin piirin Inadiatafanen ja Gossin kuntiin[3][4].
Alue on pinnanmuodostukseltaan tasankoa, jonka keskellä kohoavat Homborivuoret[2]. 1155 metriä korkea Hombori Tondo on Malin korkein kohta[5]. Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 200 millimetriä. Vesistöt ovat sadekauden jälkeen kuivuvia jokia ja lampia. Kasvillisuus on pensas- ja metsäsavannia. Eläinkuntaan kuuluvat Gourman norsut.[6]
Kuntaan kuuluu 20 kylää ja kuusi paimentolaisryhmää. Asukkaat ovat enimmäkseen songhaita. Lisäksi on fulbeja, dogoneja ja bambaroita. Vallitseva uskonto on islam.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seudun kanta-asukkaina pidetään dogoneja. Songhait ovat saapuneet Homborivuorille useassa aallossa Gaon, Timbuktun ja Rharousin suunnasta. Kansanperinteen mukaan alkuperäisiä kyliä oli viisi. Vihollisiaan paenneet songhait perustivat uuden kylän, joka sai nimensä sanoista How boori gaïndi (”Tänään on hyvä päivä”).[8]
Sonni Ali Berin aikana 1460- ja 1470-luvuilla Homborista tuli Songhaivaltakuntaan kuuluneen maakunnan keskus[9]. Alueen päälliköllä eli Hombori-koylla oli huomattava vaikutusvalta Gaon hovissa. Homborin päällikkönä toimineesta Mohammed Tourésta tuli sittemmin valtakunnan hallitsija. Marokkolaisten lyötyä songhait Tondibissa vuonna 1591 Hombori toimi askia Nouhoun jatkaman vastarinnan keskuksena. Marokkolaisen Mahmoud ben Zergoun -paššan joukot valtasivat alueen vuonna 1595.[10]
Timbuktun marokkolaisten vallan heikennyttyä 1600-luvulla Hombori joutui Gourman tuaregien valtapiiriin. Tasangon viljely kävi mahdottomaksi orjakauppiaiden hyökkäysten takia, ja asukkaat vetäytyivät vuorten kiviterasseille puolustuslinnoitusten suojaan. Songhaivaltakunnan aikana alkanut islamin leviäminen jatkui 1800-luvulla. Macinan fulbet pakkokäännyttivät Homborin asukkaat muslimeiksi, minkä johdosta osa heistä pakeni Doriin.[11]
Ranskan siirtomaajoukot saapuivat alueelle vuonna 1899. Ranskalaiset solmivat rauhansopimuksen Homborin päällikön Kodan kanssa ja karkottivat seutua uhanneet tuaregit. Siirtomaaviranomaiset asettivat Kodan jälkeen Homborin päälliköksi Kayesissa ja Dakarissa opiskelleen Bokar Sorgoun, jonka jälkeläiset ovat sittemmin toimineet kylän ja kantonin päällikköinä.[12]
Vuosina 1908–1926 Hombori toimi Gourman piirin keskuksena. Se oli myös tärkeä ranskalaisten sotilastukikohta. Malin itsenäistyttyä vuonna 1960 Homborista tuli arrondissementin keskus. Nykyinen kunta on perustettu vuonna 1996.[13]
Liikenne, elinkeinot ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Homborin kautta kulkee Sévarén ja Gaon välinen maantie RN16. Kylien väliset reitit ovat vaikeakulkuisia varsinkin sadeaikaan.[14]
Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, metsien hyödyntäminen, käsityöammatit ja pienimuotoinen kaupankäynti. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, riisi, maapähkinä, lehmänpapu, maapapu ja vihannekset.[15] Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, kamelit, aasit ja siipikarja. Nuoriso hakeutuu ansiotöihin Moptiin, Bamakoon ja naapurimaihin.[16]
Kunnassa toimii seitsemän alakoulua ja yksi yläkoulu, kaksi koulutus- ja kehittämiskeskusta (CED) sekä lukutaito- ja koraanikouluja. Terveyspalveluihin kuuluvat Homborin terveyskeskus ja lääkevarasto. Vesihuolto käsittää kaivoja, porakaivoja ja kaksi vesijohtoverkkoa.[14]
Nähtävyydet ja matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Homborivuoret ovat Malin tärkeimpiä luonnonnähtävyyksiä. Matkailijoita houkuttelevat alueen kiipeilymahdollisuudet, luonto ja kulttuuriperintö. Homborissa on majoitus- ja opaspalveluja, mutta kokonaisuutena matkailu on vielä kehittymätöntä.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Plan de securite alimentaire: commune rurale de Hombori 2006–2010 fsg.afre.msu.edu. 2006. Arkistoitu 17.3.2016. Viitattu 7.5.2017.
- Plan quinquennal de developpement economique, social et culturel de la commune rurale de Hombori 2010–2014 ccong.es. 2010. Arkistoitu 10.7.2013. Viitattu 7.5.2017.
- Walther, Olivier: Le développement du tourisme dans les Monts Hombori (Mali): Rapport de mission 2006 hombori.org. Viitattu 7.5.2017.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 4ème recensement général de la population et de l’habitat. Résultats définitifs, tome 0: Répertoire des villages instat-mali.org. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 7.5.2017.
- ↑ a b Plan quinquennal, s. 10.
- ↑ Mali - Région de Mopti: Carte de référence reliefweb.int. Viitattu 7.5.2017.
- ↑ Mali - Région de Tombouctou : Carte de référence reliefweb.int. Viitattu 7.5.2017.
- ↑ Worldmark Encyclopedia of the Nations, twelfth edition, volume 2: Africa, s. 431. Farmington Hills: Thomson Gale, 2007. ISBN 1-4144-1091-3
- ↑ Plan quinquennal, s. 7–8.
- ↑ Plan de securite, s. 5.
- ↑ Walther, s. 8–9.
- ↑ Walther, s. 8.
- ↑ Walther, s. 10.
- ↑ Walther, s. 10, 12.
- ↑ Walther, s. 12–13.
- ↑ Plan quinquennal, s. 6.
- ↑ a b Plan de securite, s. 6.
- ↑ Plan de securite, s. 5–6.
- ↑ Plan quinquennal, s. 7.
- ↑ Walther, s. 3, 18–28.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Project Hombori (englanniksi), (ranskaksi)