Hilde Güden

Hilde Güden vuonna 1962.

Hilde Güden (aik. Hulda Gerin, oik. Hulda Geiringer, 15. syyskuuta 1917 Wien – 17. syyskuuta 1988 Klosterneubrg) oli itävaltalainen oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano. Güden tunnettiin eritoten rooleistaan Mozartin ja Richard Straussin oopperoissa.

Lapsuus ja nuoruus

Güden opiskeli laulua Otto Iron ja pianonsoittoa Maria Wetzelsbergerin johdolla sekä tanssia Wienin Akatemiassa. Ensiesiintymisensä lavalla hän teki Ralph Benatzkyn operetissa Herzen im Schnee Wienin Volksoperissa 1937. Pari vuotta myöhemmin hän lauloi Susannan roolin Mozartin Figaron häissä Zürichin oopperassa. Hän käytti näihin aikoihin saakka taiteilijanimeä Hulda Gerin.

Laulu-ura

Vuonna 1941 kuulu kapellimestari Clemens Krauss kiinnitti hänet Münchenin oopperaan, jossa hän nousi suureen suosioon. Näihin aikoihin hän otti käyttöön nimen Hilde Güden. Juutalaisten sukujuuriensa vuoksi hän joutui lähtemään natsien hallitsemasta Saksasta. Tullio Serafin kutsui hänet Roomaan ja Firenzeen laulamaan Ruusuritarin Sophieta. Güden lauloi tämän jälkeen menestyksekkäästi maailman oopperakeskuksissa; Pariisissa, Milanossa, Venetsiassa, Lontoossa ja Glyndebournessa. Hän teki debyyttinsä Salzburgin festivaaleilla 1946 laulaen Zerlinan roolin Mozartin Don Giovannissa. Seuraavana vuonna hän aloitti pitkän työrupeaman Wienin Staatsoperissa ja lauloi siellä vuoteen 1973.

Joulukuussa 1951 hän esiintyi ensi kertaa Metropolitan-oopperassa, roolina Rigoleton Gilda. 1953 hän lauloi Metropolitanissa Ann Truloven roolin Stravinskin Hulttion tiessä

1950-luvun lopulla hän siirtyi kevyistä rooleista lyyrisempiin, Susannasta Kreivitär Almavivaan (Figaron häät), Zerlinasta Donna Elviraan (Don Giovanni), Despinasta Fiordiligiin (Così fan tutte), Nannetasta Alice Fordiin (Falstaff) ja Musetasta Mimiin (La bohème). Muita rooleja, joista hän keräsi ylisanoja, olivat La Traviatan Violetta, Faustin Marguerite ja Carmenin Micaela.

Hilde Güden oli hyvin monipuolinen laulaja. 50-60-luvuilla hän levytti useita levyjä sukupolvensa muiden huippulaulajien kanssa. Mozart- ja Strauss-ohjelmistonsa ohella hän oli loistava opereteissa tunnetuimpana Rosalinden rooli Johann Strauss nuoremman Lepakossa. Bel canton puolella hän keräsi kiitosta Rigoleton Gildana ja Lemmenjuoman Adinana. Güden lauloi myös liedejä sekä esiintyi oratorioissa.

Oopperalevytyksiä

• 1951 - Wagner: Nürnbergin mestarilaulajat (mm. Schöffler, Dermota, Treptow); Hans Knappertsbusch. (Decca 440 057-2)
• 1954 - Strauss: Ruusuritari (mm. Reining, Jurinac); Kleiber (Decca 425 950-2)
• 1954 - Strauss: Ariadne auf Naxos (mm. della Casa, Seefried, Schock); Böhm (Deutsche Grammophon 445 332-2)
• 1955 - Mozart: Figaron häät (mm. Siepi, della Casa, Danco); Kleiber. (Decca 417 315-2)
• 1955 - Mozart: Taikahuilu (mm. Lipp, Simoneau, Berry); Böhm. (Decca 414 362-2)
• 1960 - Strauss: Lepakko (mm. Köth, Kmentt, Zampieri, Wächter); Karajan. (Decca 421 046-2)

Lähteet

• D. Brook: Singers of Today (Revised Edition – Rockliff, London 1958), s. 100–103

Aiheesta muualla

• Güdenin tuotanto Discogs-sivulla (englanniksi)