Hilda Käkikoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hilda Käkikoski
Hilda Käkikoski vuonna 1897.
Hilda Käkikoski vuonna 1897.
Henkilötiedot
Syntynyt30. tammikuuta 1864
Lapinjärvi
Kuollut14. marraskuuta 1912 (48 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisuomen kieli
Aiheet naisasia, sivistystyö ja uskonto
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Hilda Maria Käkikoski (vuoteen 1880 Sjöström; 30. tammikuuta 1864 Lapinjärvi – 14. marraskuuta 1912 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja kansanedustaja. Hänen eduskuntatyössään ja kirjoissaan korostuivat naisasia, sivistystyö ja uskonto.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hilda Sjöström syntyi Lapinjärven Käkikosken myllyllä 1864. Hänen isänsä Johannes Matinpoika Sjöström oli ammatiltaan seppä ja mylläri. Äidin nimi oli Liisa Johanneksentytär Muikkula. Isä kuoli tyttären ollessa vasta kaksivuotias, ja äiti meni uudelleen naimisiin pari vuotta myöhemmin.

Hilda Sjöström kävi ensin kyläkoulua ja sitten ruotsinkielistä koulua. Kun Porlammin kylään perustettiin 1877 suomenkielinen koulu, hän siirtyi sinne. Sjöström jatkoi opintoja Helsingin Suomalaisessa tyttökoulussa ja sen jälkeen Helsingin Suomalaisessa jatko-opistossa. Niihin aikoihin hän vaihtoi ruotsinkielisen sukunimensä kotipaikkakuntansa nimeen suomenmielisyytensä osoituksena. Käkikoski liittyi myös Suomen Naisyhdistykseen, koska oli kiinnostunut naisasiasta, joka oli vahvasti jatko-opistossa esillä.

Vuonna 1888 Käkikoski valmistui suomen kielen ja historian opettajaksi. Hän toimi opettajana Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja Helsingin Suomalaisessa tyttökoulussa ja osallistui aktiivisesti Suomen Naisyhdistyksen toimintaan pitämällä luentoja sekä kirjoittamalla ja suomentamalla naisasiaa käsittelevää kirjallisuutta. Käkikoski suomensi useita Maria Furuhjelmin kaunokirjallisuuden muotoon kirjoitettuja pieniä valistuskirjasia.

Poliittisesti Käkikoski kuului vanhasuomalaisiin ja korosti naisten sivistämistä äänioikeuden vaatimisen sijaan. Sosialismiin hän suhtautui voimakkaan kielteisesti ja moitti luokkavastakohtien korostamista. Käkikoski oli myös vahvasti uskonnollinen, mikä näkyy hänen teoksissaan ja suomennoksissaan. Käkikosken päiväkirjat ja kirjeet kertovat myös hänen lukuisista rakastumisistaan naispuolisiin ystäviinsä.[1]

Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa Käkikoski oli Suomalaisen puolueen ehdokkaana, ja hänet valittiinkin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan. Käkikosken eduskuntatyössä korostuivat naisten aseman parantaminen ja kouluasiat. Hän teki aloitteen kouluruokailun järjestämisestä, ja vuonna 1908 tavoite toteutui. Käkikoski joutui jättämään eduskuntatyön 1910 pahenevan sydän- ja munuaissairauden vuoksi. Käkikoski asui poliittisen uransa ajan Karjalohjalla ystävänsä Hildi Ennolan ja tämän miehen luona ja kuoli sairauteen Helsingissä syksyllä 1912.[1]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hilda Käkikosken hauta Karjalohjan kivikirkon hautausmaalla.

Omat teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ajatuksen vapauden puolesta (1906)
  • Fichten ”Puheet Saksan kansakunnalle” 1807–1808 (Kansallismielinen nuorisoliitto 1909)
  • Hilda Käkikoski kirjeittensä ja kirjoitelmiensa valossa 1–2 (postuumisti ilmestynyt; Kirja 1913–1916)
  • Isänmaalle (Suomen Naisyhdistys 1899)
  • Lasten kasvattajille Suomen kodeissa (Raittiuden ystävät 1906)
  • Leikki ja työ (Otava 1903)
  • Naisen äänioikeudesta (Suomen Naisyhdistys 1905)
  • Päivä Veronassa ja viikko Venetsiassa (Kansa 1909)
  • Runoja (Kansanvalistusseura 1907)
  • Sotaa vai rauhaa? (Suomalaisen puolueen kanslia 1908)
  • Suomen historia nuorisolle 1–2 (Kansanvalistusseura 1908–1913)
  • Toivon toukomailta 1–3 (Kansanvalistusseura 1903–1907)
  • Ylös orjuudesta! (1909)

Suomennokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bjørnson, Bjørnstjerne: Arne (SKS 1899)
  • Bjørnson, Bjørnstjerne: Päivärinteen Synnöve (Edlund 1898)
  • Fries, Ellen: Kuuluisia naisia 1–2 (Otava 1901–1902)
  • Furuhjelm, Maria: Palaneita lapsia (Suomen Naisyhdistys 1898)
  • Furuhjelm, Maria: Papinrouva ja Tervolan torppa (Suomen Naisyhdistys 1896)
  • Furuhjelm, Maria: Tervolan lapset (Suomen Naisyhdistys 1898)
  • Furuhjelm, Maria: Tervolan puutarha (Suomen Naisyhdistys 1900)
  • Furuhjelm, Maria: Ystävät ja huvitukset (Suomen Naisyhdistys 1899)
  • Gripenberg, Aleksandra: Fredrika Runeberg (Suomen Naisyhdistys 1904)
  • Hjelt, Vera: Siskosarjalle satuja ja kertoelmia (Otava 1894)
  • Luther, Martti: Saarnoja Kristuksen kärsimisestä (Söderström 1888)
  • Maria: Oma maa mansikka, muu maa mustikka (Suomen Naisyhdistys 1899)
  • Martensen, Hans Lassen: Otollinen aika (Otava 1902)
  • Terveellinen oppi 1–2 (Lutherilainen Evankeliumi-yhdistys 1889–1890)
  • Vollmar, Agnes: Sunnuntailapsi (Evankeliumiyhdistys 1895)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ahtisaari, Eeva: ”Käkikoski, Hilda (1864–1912)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 622–624. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.
  • Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. 1896. Suomen Naisyhdistys, Helsinki.
  • Juvonen, Tuula: ”Hilda Käkikoski”, Sateenkaari-Suomi: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. (Toimittaneet Kati Mustola ja Johanna Pakkanen) Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-942-1

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Juvonen 2007, s. 229.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Hilda Käkikoski
Suomalaisen puolueen kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hilda_Käkikoski&oldid=22481913”