Siirry sisältöön

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1945

Wikipediasta

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut keräsivät vuonna 1945 vaihtelevan osanottajamäärän. Naiset hiihtivät uutena lajina 10 kilometriä aikaisemman 5 kilometrin sijaan.[1]

Miehet 15 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantaina 17. maaliskuuta kisattiin Jyväskylässä SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Matkaan lähti hieman yli 100 miestä, joista maalin tuli 96. Väliajat saatiin 9 km:n kohdalla. Siellä parasta vauhtia olivat pitäneet Kuopion Laukkanen ja Vehkalahden Forssell, hänestä 20 sekuntia Joensuun Benjamin Vanninen. Voittoon hiihti hieman yllättäen jo 33-vuotias Forssell voittaen kahdeksalla sekunnilla Joensuun Vannisen.[2]

Miehet 30 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 11. helmikuuta kisattiin Karhulassa SM-kisojen miesten 30 kilometriä. Kisasää oli muutamia lämpöasteita. Katsojia oli noin 4 000. Matkaan lähti 75 miestä, joista loppuun hiihti 41. Suuren keskeyttäneiden määrän syynä oli raskas keli. Kilpailun voitti vakuuttavasti koko matkan kilpailua johtanut Kuopion Teuvo Laukkanen. Toisena oli pitkään Kymin Veikkojen Unto Kirjavainen, mutta suksen katkeaminen ja lainasuksella hiihtäminen pudotti hänet 12:ksi. Kisassa sijoitustaan loppua kohti parantanut Anjalan Tilli sijoittui lopulta toiseksi.[3]

Miehet 50 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 18. maaliskuuta kisattiin Jyväskylässä SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Kisa käytiin hyvissä oloissa 8 pakkasasteessa. Yleisöä oli kisaa seuraamassa 1 000 katselijaa. Kilpailuista puuttui joukko aikakauden suomalaisia ykkösnimiä, joista osa oli kisaamassa ulkomailla. Sauli Rytky ja Oskari Rouvinen kilpailivat Ruotsin Örnsköldsvikissä. Muita poisjääneitä olivat Lauri Silvennoinen, Valtter Forssell, Eino Kourula sekä Pekka ja Benjamin Vanninen. Kilpailuun ilmoittautuneesta 69 hiihtäjästä 39 lähti matkaan ja maaliin hiihti 31 miestä. Alkuvaiheessa Kuopion Poliisi-Urheilijain Matti Lähde piti kärkivauhtia, mutta keskeytti toisen kympin aikana. Kuusankosken Niemi johti puolimatkassa Jyväskylän Tiaisen ja Inkeroisten Rantalahden ollessa seuraavina. Kisan jälkimmäisellä puoliskolla Kruunupyyn Strandvall paransi sijoitustaan nousten lopussa toiseksi Niemen jäljessä. Lopputuloksissa TUL:n edustajat menestyivät hyvin.[4]

Miehet 3 × 10 kilometriä, viesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten 3 × 10 km:n viesti hiihdettiin Karhulassa lauantaina 10. helmikuuta 1945. Kilpailupäivänä vallitsi täysi suojakeli. Katselijoita oli kisapaikalla noin 2 000. Ensimmäisellä osuudella kärjessä saapuivat vaihtoon Iisveden Kirin V.Valkeapää Tainionkosken ja Lahden Hiihtoseuran seuraamana. Seuraavilla osuuksilla kärkeen nousivat Kuopion ja Kotkan poliisit. Mitalisijojen jälkeen neljänneksi tuli Jyväskylän Kisa-Toverit, Lahden Hiihtoseura ja Teerijärven Urheiluseura.[5]

Naiset 10 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 11. helmikuuta kisattiin Karhulassa SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Naisia lähti ladulle 52, joista neljä keskeytti. Virolahden Ilmi Kummelus otti selvän voiton, ja hopea meni myös Virolahdelle Hilkka Harjun tuomana.[6]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Leo Laakso Lahden Hiihtoseura 73,4 41,5 - 46,5
2 Kauko Salminen Lahden Hiihtoseura 71,3 43,0 - 46,0
3 Gunnar Valtanen Lahden Hiihtoseura 71,1 43,0 - 45,5
4 Aatto Pietikäinen Puijon Hiihtäjät 70,8 42,5 - 44,5
5 Esko Kuusinen Lahden Hiihtoseura 70,5 41,0 - 44,5
6 Erkki Hovi Orimattilan Jymy 69,9 41,5 - 40,5

Kilpailut käytiin Jyväskylässä sunnuntaina 18. maaliskuuta. Katsojia kisapaikalla oli 4 000. Kisa oli lahtelaisten mäkimiesten hallitsema heidän ottaessa kolmoisvoiton.[7]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Pauli Salonen Lahden Hiihtoseura 425,10
2 Erkki Mäkinen Lahden Hiihtoseura 407,10
3 Aulis Tolsa Lahden Hiihtoseura 405,90
4 Martti Huhtala Ounasvaaran Hiihtoseura 400,50
5 K.Pohjolainen Suonenjoen Vasama 394,20
6 Pentti Taavitsainen Virolahden Sampo 387,60

Lauantaina 17. maaliskuuta hiihdetyn osan jälkeeen kisaa johti Lahden Mäkinen ennen seurakavereitaan Salosta ja Tolsaa. Salonen nousi mäkiosuudella ohi Mäkisen Tolsan ollessa edelleen kolmas.[7]



  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.
  1. Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 203
  2. Valter Forssell varma mestari 15 kilometrillä Jyväskylässä. Helsingin Sanomat, 18.3.1945, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.5.2024.
  3. Teuvo Laukkanen paras Suomen mestarushiihtojen 30 km:llä. Helsingin Sanomat, 12.2.1945, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.5.2024.
  4. Urho Niemi voitti ensimäisenä TUL:n miehenä Suomen 50 kmn hiihtomestaruuden. Helsingin Sanomat, 25.2.1946, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.5.2024.
  5. Poliisihiihtäjämme kunnostautuivat hiihtomestaruuksien pikaviestissä. Helsingin Sanomat, 11.2.1945, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.5.2024.
  6. Teuvo Laukkanen paras Suomen mestarushiihtojen 30 km:llä. Helsingin Sanomat, 12.2.1945, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.5.2024.
  7. a b Yhdistetyssä ja mäkikilpailussa kolmoisvoitot Lahteen - Leo Laakso ja P.Salonen omaa luokkaansa. Helsingin Sanomat, 19.3.1945, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.5.2024.