Siirry sisältöön

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1965

Wikipediasta

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1965 Jämsänkoskella.[1] Kisat käytiin 18.-22. helmikuuta 1965. Mäkikilpailu jouduttiin siirtämään vaikeiden sääolojen vuoksi sunnuntaista maanantaille. Sunnuntain 50 kilometrin hiihto oli vaativa johtuen aamuisesta lumiräntäsateesta, joka johti suureen keskeyttäneiden määrään. Kilpailjoita oli lähes 200. Kisapaikka hiihtäjille oli Oinaslammen ampumaradan maastossa, ja mäenlaskussa oli käytössä Kaipolan uusi Pitkävuoren suurmäki.[2]

15 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torstaina 18. helmikuuta kisattiin Jämsänkoskella SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Puolimatkassa kärki oli Oikarainen, Väinö Huhtala ja Tiainen 16 sekunnin sisällä. Vielä 12 km:n kohdalla tilanne oli tiukka Oikaraisen ja Huhtalan välillä, mutta lopussa Oikarainen teki Huhtalaan puolen minuutin eron.[3]

30 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantaina 19. helmikuuta kisattiin Jämsänkoskella SM-kisojen miesten 30 kilometriä. Ensimmäisellä väliaika-asemalla Mäntyranta johti 4 sekuntia ennen Tiaista. Puolimatkan järjestys oli Mäntyranta, Tiainen hänestä 12 sekuntuia, Bergqvist Tiaisesta 11. Toisella matkan puoliskolla Mäntyranta vahvisti vain asemiaan ja mut Tiainen, Berqvist, Huhtala säilyttivät asemansa.[4]

50 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 21. helmikuuta kisattiin Jämsänkoskella SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Kisaan lähti 31 hiihtäjää, joista maalin hiihti yhdeksän. Aamulla alkanut räntäpyry aiheutti hiihtäjille todellisia voiteluvaikeuksia. Suojaisella metsäalueella, jota suuri osa ladusta oli, vallitsi pakkaskeli, jonka vuoksi tapahtui voiteluvirheitä usealle hiihtäjälle. Ensimmäisen 10 km:n aikana jo 12 hiihtäjää keskeytti. Tässä vaiheessa kisaa johti Mikkelin Hiihtäjien Arto Tiainen. Seuraavan 8 km:n aikana kärkeen nousi Kangasalan Pentti Pesonen ennen Tiaista ja heistä yli minuutin jäljessä Kalevi Hämäläinen. Tiainen keskeytti puolessa matkassa. Kärkeä pitivät tällöin Pesonen ja hänestä puolitoista minuuttia Hämäläinen. Lopussa hiihtäjien rivit harvenivat niin, että maaliin tuli 9 hiihtäjää. Pesosen voitto ennen Hämäläistä oli selvä, yli 2 ja puoli minuuttia.[5]

Miehet 3 × 10 kilometriä, viesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten viesti käytiin lauantaina 20. helmikuuta 24 joukkueen voimin.Ladun varrella oli kisaa seuraamassa yli 1 000 katselijaa. Ensimmäiseltä osuudelta kärjessä saapuivat Mikkelin Heimo Himanen 7 sekuntia ennen Juvan Raimo Hämäläistä, josta isäntäseuran Ilveksen Rasi oli jäänyt muutaman sekunnin. Ennakkosuosikkeihin lukeutuneen Kuusamon Erä-Veikkojen hiihtäjä epäonnistui voitelussa ja jäi kärjestä neljä minuuttia tullen vaihtoon sijalla 23. Toisella osuudella Mikkelin Putonen ja Jämsänkosken Eino Huhtala tulivat lähes yhtä aikaa vaihtoon. Heistä Juvan Himanen oli jäänyt minuutin. Kuusamon Osmo Karjalainen oli nostanut Kuusamon 7:ksi 2 minuttia 20 sekuntia pronssisijasta. Ankkuriosuudella Mikkelin Tiainen ratkaisi pelin jättäen Jämsänkosken Väinö Huhtalaa lähes 50 sekuntia. Juvan Kalevi Hämäläinen varmisti seuralle 3. sijan ennen kärkeä kiinni hiihtänyttä Kuusamon Kalevi Oikaraista, joka jäi pronssista vielä 49 sekuntia. Kuusamon jälkeen seuraaviksi tulivat Jämsänkosken Ilveksen II-joukkue ja Suonenjoen Vasama.[6]

5 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantaina 19. helmikuuta kisattiin Jämsänkoskella SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Muhoslaisen Laitasaaren Vedon Senja Pusula johti kisaa heti alusta ennen Lehtosta ja Niemistä. Maalissa Pusulan ero seuraavaksi tulleeseen Lehtoseen oli 14,2 sekuntia.[7]

10 kilometriä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 21. helmikuuta kisattiin Jämsänkoskella SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Laitasaaren Senja Pusula Jatkoi menestystään myös tällä matkalla alittaen Sysmän Irmeli Niemisen ajan 4,2 sekunnilla. Erot seuraaviin sijoihin olivat selvät, sillä Uuraisten Lehtonen jäi lähes minuutin kärjestä ja Lahden Saarinen lähes minuutin Lehtosesta.[8]

3 × 5 kilometriä, viesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija Joukkue Kilpailijat Aika
1 Suonenjoen Vasama Raija Korhonen
Anja Kiiskinen
Liisa Suihkonen
1.03.06
2 Leppävirran Viri Marja Kosunen
Ritva Suomalainen
Tuula Karttunen
1.03.18
3 Lahden Hiihtoseura Eila Lappi
Meeri Hussa
Saara Saarinen
1.04.07

Naisten viesti käytiin lauantaina 20. helmikuuta 7 joukkueen voimin.Ennakosuosikkina pidettiin Leppävirran Viriä ja Lahden Hiihtoseuraa. Ensimmäiseltä osuudelta kärjessä saapui Leppävirran Marja Kosunen, josta Pertunmaan Ponnistajien kokenut Siiri Rantanen oli jäänyt reilu puoli minuuttia. Lahdti oli jäänyt tässä vaiheessa jo yli 2 minuuttia. Toisella osuudella Leppävirran johto supistui 5 sekuntiin ennen Suonenjoen Vasamaa. Kaikkein kovimmin hiihti Lahden Meeri Hussa, joka nousi kolmanneksi eron ollessa kärkeen vielä yli minuutti. Suonenjoen Liisa Suihkonen varmisti hiihdollaan seuran Suomen mestaruuden 12 sekunnilla ennen Leppävirtaa ja Lahtea. Mitalistien jälkeen seuraaviksi sijoittuivat Hankasalmen Hanka, Pertunmaan Ponnistajat ja Nivalan Urheilijat. [9]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Niilo Halonen Lahden Hiihtoseura 225,0 93,0 - 91,0
2 Pauli Ukkonen Puijon Hiihtoseura 221,2 90,0 - 90,0
3 Harri Jussilainen Jyväskylän Hiihtoseura 214,0 90,0 - 89,5
4 Erkki Pukka Lahden Hiihtoseura 209,4 85,0 - 90,0
5 Paavo Lukkariniemi Ounasvaaran Hiihtoseura 207,3 84,0 - 89,0
6 Martti Pallari Ounasvaaran Hiihtoseura 197,5 86,0 - 83,0

Mäenlaskua jouduttiin lykkäämään alkuperäisestä sunnuntaikisasta maanantaille 22. helmikuuta vaikeiden tuuliolojen vuoksi Kaipolan Pitkävuoren mäessä. Lykkäys johti siihen, että alkuperäisistä 79 ilmoittautuneesta vain 43 oli paikalla maanantaina. Merkittävin poisjäänti oli Mikkelin Hiihtäjien Raimo Vitikaisen poissaolo kisasta. Selvän kisan kärjen muodosti jo ensimmäisen kierroksen jälkeen Lahden Halonen ja Puijon Ukkonen, jotka säilyttivät asemansa tässä järjestyksessä toisen kierroksen jälkeen. Halosen ensimmäisen kierroksen 93-metrinen oli Kaipolan mäen uusi mäkiennätys. Jyväskylän Jussilainen säilytti kisassa asemansa kolmantena parhaiden nousijoiden ollessa Lahden Pukan ja Ounasvaaran Lukkariniemen hyvillä toisen kierroksen hypyillään. Suomen mestaruus oli Lahden Niilo Haloselle ensimmäinen.[10]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Tapani Kontula Imatran Hiihtäjät 468,38 260,88 + 207,5
2 Ilpo Nuolikivi Hämeenlinnan Hiihtoseura 462,08 238,28 + 223,8
3 Kauko Pusenius Lahden Hiihtoseura 436,29 190,59 + 245,7
4 Esa Klinga Vierumäen Jytinä 436,00 205,0 + 231,0
5 Pentti Riikonen Vierumäen Jytinä 416,29 217,39 + 198,9
6 Antti Bergman Heinolan Isku 414,20 208,5 + 205,7

Yhdistetyn kisa aloitettiin lauantaina 20. helmikuuta mäenlaskulla, joka käytiin Kaipolan Pitkävuoren mäessä. Kärkikolmikko mäkikisassa oli selvä eli Lahden Pusenius, Puijon Hiihtoseuran Pertti Tiitta ja Vierumäen Esa Klinga.[11] Seuraavana päivänä 21. helmikuuta hiihdetty 15 km nosti Imatran Tapani Kontulan kisan parhaalla hiihdolla mäen 8. sijalta Suomen mestariksi ennen Hämeenlinnan Nuolikiveä, joka mäessä oli ollut 4. ja toiseksi parhaalla hiihdolla nousi näin SM-hopealle. Lahden Puseniuksen mäkivoitto ja hiihdon 13. sija toivat hänelle SM-pronssia. Hiihdossa 3. paras oli Ounasvaaran Hiihtoseuran Veli Jakkila, joka nosti hänet mäen 22. sijalta 13:ksi. Muista kilpailijoista mäessä toiseksi tullut Puijon Tiitta keskeytti hiihto-osuudella. Vierumaäen 5:ksi tullut Riikonen nousi mäen 11. neljänneksi parhaalla hiihdolla lopputuloksissa siis 5:ksi.[12]

  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886-1968. WSOY, 1969.
  • Jussila, Pentti: Suomen Hiihto. Otava, 1998.
  • Arponen, Antti O. et al.: Talviurheilun tähdet. WSOY, 1986.
  1. Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 290
  2. Mäkimiehet uhkailivat jo 100 metrin rajaa - Eero Mäntyranta saapuu suoraan Ruotsista. Helsingin Sanomat, 18.2.1965, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.2.2025.
  3. Kalevi Oikarainen 15 km:n sankari. Helsingin Sanomat, 19.2.1965, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.2.2025.
  4. Mäntyranta vasta nyt 30 kmn Suomen mestariksi. Helsingin Sanomat, 20.2.1965, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.2.2025.
  5. Yhdeksän miestä maaliin asti - Pesonen mestariksi. Helsingin Sanomat, 22.2.1965, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.2.2025.
  6. Mikkeli hallitsi viestinhiihtoa alusta loppuun. Helsingin Sanomat, 21.2.1965, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.2.2025.
  7. Senja Pusula ajoi karkun parilta Lehtonen-Nieminen. Helsingin Sanomat, 20.2.1965, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.2.2025.
  8. Senjan railakas loppukiri toi 4,2 sekunnilla kullan. Helsingin Sanomat, 22.2.1965, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.2.2025.
  9. Lisa Suihkonen ratkaisi värikkään naisten viestin. Helsingin Sanomat, 21.2.1965, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.2.2025.
  10. Niilo Halonen hiemoin hypyin mäkimestariksi. Helsingin Sanomat, 23.2.1965, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 23.2.2025.
  11. Kauko Pusenius hyppäsi reiluun johtoon. Helsingin Sanomat, 21.2.1965, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.5.2025.
  12. Pusenius menetti jälleen pelin ladulla - Tapani Kontula hiihti 8. tilalta voittoon. Helsingin Sanomat, 22.2.1965, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.5.2025.