Hideki Tōjō

Hideki Tōjō
東條 英機
Tōjō noin 1940-luvulla.
Japanin 40. pääministeri
18. lokakuuta 1941 – 22. heinäkuuta 1944
Monarkki	Hirohito
Edeltäjä	Fumimaro Konoe
Seuraaja	Kuniaki Koiso
Japanin sotaministeri
22. heinäkuuta 1940 – 22. heinäkuuta 1944
Edeltäjä	Shunroku Hata
Seuraaja	Hajime Sugiyama
Henkilötiedot
Syntynyt	30. joulukuuta 1884 Tokio, Japanin keisarikunta
Kuollut	23. joulukuuta 1948 (63 vuotta) Tokio, miehitetty Japani
Ammatti	sotilas
Tiedot
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t)	Japanin keisarikunta
Puolustushaara	Keisarillisen Japanin armeija
Palvelusvuodet	1902–1945
Sotilasarvo	kenraali
Komentajuudet	Guandong-armeija
Taistelut ja sodat	Venäjän sisällissota helmikuun 26. päivän välikohtaus Kiinan–Japanin sota (1937–1945) toinen maailmansota
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Tōjō Hideki (jap. 東條 英機  kuuntele ääntämys ^(ohje); 30. joulukuuta 1884 Tokio – 23. joulukuuta 1948 Tokio) oli japanilainen poliitikko ja Keisarillisen Japanin armeijan kenraali, joka toimi Japanin pääministerinä toisen maailmansodan aikana. Sotaministerinä Tōjō oli Yhdysvaltojen vastaisen ennaltaehkäisevän sodan äänekkäimpiä kannattajia, ja hyökkäys Pearl Harboriin toteutettiin sen jälkeen, kun Tōjō oli noussut pääministeriksi 17. lokakuuta 1941.

Tōjōn johdolla Japani valtasi suuren osan länsimaiden alueista Aasiassa ja Tyynenmeren alueella, kunnes Japanin joukot kärsivät tappion Midwayn ja Guadalcanalin taisteluissa. Tōjōn johdolla Japani teki myös lukuisia sotarikoksia, mukaan lukien siviilien ja sotavankien järjestelmällisiä joukkomurhia. Japanin sotaonnen käännyttyä Tōjō joutui eroamaan pääministerin tehtävästä 22. heinäkuuta 1944. Japanin antauduttua syyskuussa 1945 Tōjō pidätettiin, tuomittiin Kaukoidän kansainvälisessä sotilastuomioistuimessa kuolemaan ja hirtettiin 23. joulukuuta 1948.

Varhaisvaiheet

Tōjō syntyi kymmenlapsisen perheen kolmantena poikana. Tōjōn isä oli Japanin armeijan upseeri ja perhe kuului vähäarvoiseen samuraisukuun. Vanhempien veljiensä kuoltua Hideki Tōjōlle lankesi vastuu perheen nimen kunnian säilyttämisestä. Hänen samurai-isänsä tavoitteena oli saada poika armeijauralle ja upseerin virkaan.^lähde?

Sotilasura

Upseerin virkaan valmistavan koulun oppilaaksi Tōjō pääsi vuonna 1902. Hänen valmistuttuaan vänrikiksi Venäjän–Japanin sota oli kiivaimmillaan. Nuoren vänrikin tie vei sotaan rintamalle. Hän toimi 1919–1922 sotilasasiamiehenä Sveitsissä ja Saksassa. Berliinistä Tōjō siirtyi rykmentinkomentajaksi 1929–1931.^lähde?

Tōjōn sotilasura lähti nousuun Mantšuriassa 1935–1937, kun hän toimi Japanin Kwantungin armeijan kenpeitain eli sotapoliisien komentajana. Tōjō oli kokenut ja taitava taktikko, ja sai kunnioitusta nopeista päätöksistään. Hän ansaitsi Mantšuriassa toimillaan kutsumanimen kamisori eli ”partaveitsi”. Toisessa maailmansodassa Tōjō oli Japanin armeijan ylipäällikkö sekä sotaministeri, laivaston tuhouduttua käytännössä maan diktaattori.^lähde?

Poliittinen toiminta

Poliitikkona Tōjō kuului upseereiden muodostamaan ryhmään, jotka kannattivat Japanin viemistä sotaan 1930-luvun lopulla. Mittavan sotilasuran rinnalla Tōjō nimitettiin vuonna 1938 sotaministeriöön apulaisministeriksi ja 1940–1941 Tōjō sai sotaministerin viran Fumimaro Konoen hallituksessa. Tōjōn 1 009 päivän pituinen pääministerikausi alkoi 18. lokakuuta 1941 Konoen erottua. Kausi päättyi 22. heinäkuuta 1944. Pääministerinsalkun ohella Tōjō hoiti sotaministerin tointa sekä lyhyitä aikoja muun muassa opetus-, sisä- ja ulkoministerin tehtäviä.^lähde?

Sotasyyllisenä

Yhdysvaltalaisten Japanin-miehityksen yksi tärkeimmistä Potsdamin julistuksessa määritellyistä lyhyen aikavälin tehtävistä oli rangaista Japanin sotaan johtaneita henkilöitä. Tōjō luokiteltiin suurimmaksi epäillyksi henkilöistä, jotka olivat johtaneen Japanin sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Toisessa maailmansodassa Tōjōsta muodostui Yhdysvaltain propagandakoneiston käsittelyssä vihollisen kasvot, jotka esiintyivät muun muassa lentolehtisissä ja vihollista kuvaavissa julisteissa.^lähde?

Japanin antautumisen jälkeen Tōjō yritti tehdä itsemurhan ampumalla itseään. Pienikaliiperisen pistoolin luoti ei kuitenkaan vatsaan osuttuaan tappanut Tōjōa. Tōjōn toivuttua lyhyen aikaa sotilassairaalassa hänet vangittiin. Liittoutuneiden uskoa Tōjōn hallinnon syyllisyyteen kuvaa kymmenen Tōjōn hallituksen jäsenen vangitseminen ensimmäisellä SCAPin antamalla sotasyyllislistalla. Vangitut kuljetettiin Sugamon vankilaan odottamaan oikeuskäsittelyä. Japanin miehitystä johtaneen kenraali Douglas MacArthurin tavoitteena oli saattaa Tōjō nopeasti oikeuteen. Oikeudenkäynnin alkaminen venyi oikeudellisteknisistä seikoista. Tōjōn tuomitsemisessa oli aluksi epäselvää muun muassa se, kuuluiko asia kansainvälisen oikeuden vai Yhdysvaltain oman sotilastuomioistuimen päätösvaltaan.^lähde?

Tōjō oli syytettynä miehityshallinnon perustamassa kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa (engl. International Military Tribunal for the Far East), joka totesi hänen syyllistyneen seitsemään eri syytekohtaan, joita olivat muun muassa syyllistyminen hyökkäyssodankäyntiin, kansainvälisten sodankäynnin sääntöjen rikkominen ja sotavankien epäinhimillisen kohtelun salliminen. Hänen katsotaan olevan vastuussa neljän miljoonan kiinalaisen murhasta. Tōjō tuomittiin kuolemaan 12. marraskuuta 1948 ja tuomio pantiin toimeen hirttämällä Tokiossa 23. joulukuuta.^lähde?

Tōjōn kami merkittiin vuonna 1978 haudatuksi kiistanalaiseen Yasukuni-pyhättöön Tokiossa.^lähde?

Kuvagalleria

• 
  Tōjō sotapoliisien tarkan katseen alla Tokiossa tuomioistuimen kuultavana.
• 
  Tōjō kuvattuna yhdysvaltalaisessa propagandajulisteessa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hideki Tōjō Wikimedia Commonsissa

Tokion sotarikosoikeudenkäynnin syytetyt

Kuolemaan tuomitut	Kenji Doihara Kōki Hirota Seishirō Itagaki Heitarō Kimura Iwane Matsui Akira Mutō Hideki Tōjō
Elinkautiseen vankeuteen tuomitut	Sadao Araki Kingorō Hashimoto Shunroku Hata Kiichirō Hiranuma Naoki Hoshino Okinori Kaya Kōichi Kido Kuniaki Koiso Jirō Minami Takazumi Oka Hiroshi Oshima Kenryō Satō Shigetarō Shimada Toshio Shiratori Teiichi Suzuki Yoshijirō Umezu
Määräaikaiseen vankeuteen tuomitut	Shigenori Tōgō (20 v.) Mamoru Shigemitsu (7 v.)
Muut	Yōsuke Matsuoka Osami Nagano Shūmei Ōkawa