Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus
| Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus | |
|---|---|
 Vapaa-aikakeskuksen julkisivua. |
|
| Osoite | Lindforsinkatu 5–7, 33720 Tampere |
| Sijainti | Hervanta |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kokoontumisrakennus |
| Valmistumisvuosi | 1979 |
| Suunnittelija | Raili ja Reima Pietilä |
| Rakennuttaja |
Tampereen kaupunki Tampereen seurakuntayhtymä[1] |
| Käyttäjä |
Hervannan vapaa-aikakeskus Tampereen Eteläinen seurakunta |
| Julkisivumateriaali | punatiili |
 |
|
Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus on arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelema rakennus, joka sijaitsee Tampereella Hervannan kaupunginosassa.[2] Se koostuu kahdesta osasta: Hervannan vapaa-aikakeskuksesta sekä Hervannan kirkosta ja seurakuntatiloista. Molemmat puolet valmistuivat syksyllä 1979, jolloin Tampereen kaupunki vietti 200-vuotisjuhliaan.[1][3]
Vapaa-aikakeskuksessa on palloiluhalli, jossa voi järjestää urheilukilpailuja ja erilaisia tapahtumia. Katsomoon mahtuu lähes viisisataa ihmistä. Rakennuksessa on myös kaksi kuntosalia sekä muita liikuntasaleja. Lisäksi siellä on kokous- ja koulutustiloja sekä harrastustilat, jotka soveltuvat kutomiseen ja savitöiden tekemiseen.[4][5]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennus edustaa maanläheistä arkkitehtuuria.[6] Punatiilisessä julkisivussa on kaartuvia muotoja, pyöristettyjä kulmia ja epäsäännöllisiä ikkunoita.[7] Luonto on olennainen osa talon tunnelmaa, sillä sisältä avautuu näkymiä viereisen Ahvenisjärven pintaan, puiden latvoihin ja pilviin. Reima Pietilä on sanonut ikkunoiden kertovan siitä, että rakennus pyrkii olemaan osa Ahvenisjärven puistoa. Varsinkin seurakuntakeskuksen ulko- ja sisäpinnoilla on käytetty myös vihreää ja sinistä väriä.[2]
Seurakunta- ja vapaa-aikakeskuksen läheisyydessä sijaitsee Pietilöiden suunnittelema liikekeskus (1979) ja toimintakeskus (1989). Nämä kolme rakennuskokonaisuutta muodostavat yhdessä niin sanotun Hervannan keskusakselin, jonka Museovirasto on nimennyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hervannan kirkko Tampere: Tampereen seurakuntayhtymä. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ a b Lehto, Anna-Leena: Hervannan toimintakeskuksen terveysasemarakennus: Rakennushistoriaselvitys (PDF) 2014. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Hervanta-raitti (PDF) 2016. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Hervannan vapaa-aikakeskus 30.3.2016. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Liikuntatilat 25.10.2015. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Arkkitehtuurin sanakirja, s. 187. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8
- ↑ a b Hervannan keskusakseli Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 6.8.2017.