Henry Hudson
Henry Hudson (n. 1550–1611) oli englantilainen merenkulkija ja tutkimusmatkailija, joka yritti etsiä sekä Koillis- että Luoteisväylää ja tutki Pohjois-Amerikassa myös nykyisen New Yorkin seutua.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hudson syntyi todennäköisesti Lontoossa. Hänen nuoruudestaan ei ole säilynyt paljon tietoja. Hänen arvellaan viettäneen monta vuotta merellä, aluksi hyttipoikana ja lopulta kapteenina.
Tutkimusmatkat Koillisväylällä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1607 Hudson ryhtyi englantilaisen Muscovy Companyn toimeksiannosta etsimään Koillisväylää eli meritietä Euroopasta Aasian pohjoisrannikkoa pitkin Tyynellemerelle. Siihen aikaan oletettiin, että koska aurinko ei pohjoisessa laske yli kolmeen kuukauteen lainkaan, meren on tuolloin oltava sulana niin, että laiva voi kulkea sitä kautta Maustesaarille. Englantilaiset kilpailivat hollantilaisten kanssa Koillisväylän löytämisestä.
Hudson lähti matkaan 1. toukokuuta 1607 kymmenen miehen ja yhden pojan kanssa 80-tonnisella Hopewell-laivalla. He saapuivat Grönlannin itärannikolle 13. kesäkuuta ja oleskelivat siellä yhdeksän päivää. Kesäkuun 27. päivänä he saapuivat Huippuvuorille lähelle lahtea, jolle Hudson myöhemmin antoi nimen Great Indraught (nykyinen Isfjorden). Laiva saavutti heinäkuussa Huippuvuorten pohjoisimmankin kohdan, mutta silloin ahtojäät pakottivat kääntymään takaisin. Hudson aikoi palata Englantiin Grönlannin pohjoispuolitse ja Davisinsalmen kautta, mutta jääesteiden vuoksi se oli mahdotonta. Hudson palasi Thamesin varrelle Tillberry Hopeen 15. syyskuuta samana vuonna.
Vuonna 1608 Hudson teki toisen yrityksen Koillisväylän löytämiseksi. Hän pääsi Novaja Zemljalle saakka, mutta joutui sitten kääntymään takaisin.
Ensimmäinen matka Pohjois-Amerikkaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1609 Hollannin Itä-Intian kauppakomppania valitsi Hudsonin etsimään Luoteisväylää eli Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse kulkevaa meritietä Kaukoitään. Jääesteiden vuoksi hän ei voinut suorittaa saamaansa tehtävää kuten eivät muutkaan, jotka olivat yrittäneet sitä ennen häntä.[1]
Intiaanit surmasivat 6. syyskuuta yhden hänen miehistönsä jäsenistä, John Colmanin, ampumalla nuolen hänen niskaansa.[2] Nykyisen New Yorkin paikalle Hudson saapui 11. syyskuuta 1609.[3] Seuraavana päivänä Hudson ryhtyi purjehtimaan sittemmin hänen mukaansa nimensä saanutta Hudsonjokea pitkin ylävirtaan.[4] Itse joen oli kuitenkin löytänyt Giovanni da Verrazzano jo 1500-luvulla. Hudson oli saanut Jamestownilta ja John Smithiltä vihjeen, että Pohjois-Amerikan poikki pääsisi jokia pitkin Tyynellemerelle. Todennäköisimmin kyseessä oli kuitenkin väärinkäsitys, johon olivat antaneet aiheen John Smithin intiaaneilta saamat tiedot Pohjois-Amerikan Suurista järvistä.
Matkan varrella Hudson kävi kauppaa useiden paikallisten heimojen kanssa saaden hankituksi etenkin turkiksia. Hänen matkansa jälkeen Alankomaat vaati aluetta itselleen voidakseen käydä laajempaa turkiskauppaa. Tämä johti vuonna 1625 Uuden Amsterdamin perustamiseen Manhattanin saarelle Uusien Alankomaiden pääkaupungiksi. Paluumatkallaan Amsterdamiin Hudson pysähtyi Englannin Dartmouthiin, jossa viranomaiset pidättivät hänet voidakseen lukea hänen lokikirjaansa. Hän onnistui kuitenkin toimittamaan lokikirjan Alankomaiden sikäläiselle suurlähettiläälle, joka lähetti sen raportilla varustettuna Amsterdamiin.[5]
Toinen matka Pohjois-Amerikkaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1610 Hudson lähti toisen kerran tutkimusretkelle Pohjois-Amerikkaan, tällä kertaa Englannin lipun alla Discovery-nimisellä laivalla. Varat matkaan saatiin Virginia Companyltä ja Englannin Itä-Intian kauppakomppanialta. Tällä kertaa Hudson purjehti pohjoisempaa reittiä kuin edellisellä matkallaan ja saapui Islantiin 11. toukokuuta ja Grönlannin eteläkärkeen 4. kesäkuuta.
Matka oli jännittävä, koska odotettiin, että laiva vihdoin onnistuisi löytämään Luoteisväylän. Laiva saapui Labradorin pohjoiskärkeen, Hudsoninsalmelle 25. kesäkuuta. Matka jatkui salmen etelärantaa myötäillen ja 2. elokuuta saavuttiin Hudsoninlahdelle. Seuraavien kuukausien aikana Hudson kartoitti ja tutki lahden itärannikkoa. Marraskuussa laiva kuitenkin juuttui jäihin James Bayssä, ja miehistö nousi maihin talvehtimaan.
Kapina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun jäät keväällä 1611 alkoivat lähteä, Hudson aikoi jatkaa matkaa, mutta miehistö halusi palata kotiin. Riita kärjistyi, ja kesäkuussa miehistö nousi kapinaan. Oman kertomuksensa mukaan kapinoitsijat jättivät Henry Hudsonin, hänen teini-ikäisen poikansa Johnin sekä kahdeksan sairasta, heikkoa tai Hudsonille uskollista miehistön jäsentä pieneen veneeseen, joka päästettiin tuuliajolle.[6][7] Abacuk Pricketin päiväkirjan mukaan he saivat mukaansa ruutia ja ammuksia, ruokaa, vaatteita ja eräitä muita esineitä. Pricket kuitenkin tiesi, että Englannissa hän ja muut kapinoitsijat joutuisivat oikeuden eteen. Hudsonin vene seurasi Discoveryä jonkin aikaa ja siinä olleet yrittivät tavoittaa sen soutamalla, mutta Discovery osoittautui nopeammaksi. Hudsonia ei koskaan enää nähty, eikä hänen kohtalostaan ole tietoa. On kuitenkin epäilty, että miehistö olisi murhannut Hudsonin.[8]
Kolmestatoista kapinaan nousseesta miehistön jäsenestä vain kahdeksan palasi Eurooppaan, ja vaikka heidät pidätettiin, ketään ei rangaistu kapinasta eikä sen mahdollisesti aiheuttamasta Hudsonin kuolemasta. Tämä johtui mahdollisesti siitä, että heidän tuomiaan tietoja Pohjois-Amerikasta pidettiin arvokkaina.[9]
Jälkimaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henry Hudsonin mukaan ovat saaneet nimensä:
- Hudsonjoki New Yorkissa ja New Jerseyssä
- Hudsonin piirikunta New Jerseyssä
- Hudson, kaupunki New Yorkin osavaltiossa
- Hudsoninlahti Pohjois-Kanadassa ja sinne johtava Hudsoninsalmi.
Hudson esiintyy myyttisenä hahmona Washington Irvingin tarinoissa Rip Van Winklestä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Asher, Georg Michael: Henry Hudson the Navigator. Works issued by the Hakluyt Society, 27, 1860. ISBN 1402195583
- Conway, William Martin: No Man's Land: A History of Spitsbergen from Its Discovery in 1596 to the Beginning of the Scientific Exploration of the Country. Cambridge, At the University Press, 1906.
- Hacquebord, Lawrens. (2004). The Jan Mayen Whaling Industry. Its Exploitation of the Greenland Right Whale and its Impact on the Marine Ecosystem. In: S. Skreslet (ed.), Jan Mayen in Scientific Focus. Amsterdam, Kluwer Academic Publishers. 229-238.
- Purchas, S. 1625. Hakluytus Posthumus or Purchas His Pilgrimes: Contayning a History of the World in Sea Voyages and Lande Travells by Englishmen and others. Volumes XIII and XIV (Reprint 1906 J. Maclehose and sons).
- Russell Shorto: The Island at the Center of the World, Vintage Books 2004, ISBN 1-4000-7867-9
- Wordie, J.M. (1922) "Jan Mayen Island", The Geographical Journal Vol 59 (3).
- Mancall, Peter C. (2009), Fatal Journey: The Final Expedition of Henry Hudson, Basic Books
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Map of Henry Hudson's Third Voyage, 1609: The New World www.ianchadwick.com. Viitattu 12.3.2019.
- ↑ Sam Roberts: New York’s Coldest Case: A Murder Trail 400 Years Old The New York Times. 4.9.2009. Viitattu 12.3.2019. (englanti)
- ↑ Michelle and James Nevius: New York's many 9/11 anniversaries: the Staten Island Peace Conference blog.insidetheapple.net. Viitattu 12.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Juet, Robert: [http://www.halfmoon.mus.ny.us/Juets-modified.pdf Juet's Journal of Hudson's 1609 Voyage, from the 1625 Edition of Purchas His Pilgrimes (modified version)] halfmoon.mus.ny.us. Viitattu 12.3.2019.
- ↑ Shorto, Russell.: The island at the center of the world : the epic story of Dutch Manhattan and the forgotten colony that shaped America, s. 31. New York: Doubleday, 2004. 52477207 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2019).
- ↑ Tim McNeese: New Amsterdam, s. 39. Infobase Publishing, 2009. ISBN 9781438101187 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2019). (englanti)
- ↑ Navigantium Atque Itinerantium Bibliotheca, s. 144–145. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2019). (englanti)
- ↑ Henrietta Toth: Henry Hudson: Explorer of the Hudson River and Bay, s. 35. The Rosen Publishing Group, Inc, 15.12.2016. ISBN 9781508172253 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2019). (englanti)
- ↑ Biography – HUDSON, HENRY – Volume I (1000-1700) – Dictionary of Canadian Biography www.biographi.ca. Viitattu 12.3.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elämäkerta teoksessa Dictionary of Canadian Biography Online
- Henry Hudson - A Brief Statement Of His Aims And His Achievements (Arkistoitu – Internet Archive), laatinut Thomas Allibone Janvier, Project Gutenberg
- Hudson ja hänen mukaansa nimetty joki (Arkistoitu – Internet Archive)
- Henry Hudson biography page
- Henry Hudson at US-History.com
- Website of a Henry Hudson historical impersonator.
- [1] (Arkistoitu – Internet Archive) The Museum of the City of New York's Celebration of the 400th anniversary of Hudson's sailing into New York harbor, "The Worlds of Henry Hudson"
- Watch The Last Voyage of Henry Hudson at the National Film Board of Canada website
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
