Tämä on lupaava artikkeli.

Isotjärvet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suuret järvet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Amerikan Isojajärviä. Afrikan Isoistajärvistä on oma artikkelinsa.
Isotjärvet ja St. Lawrencen valuma-alue.

Isotjärvet eli Pohjois-Amerikan Isotjärvet[1] tai Suuret järvet[2] (engl. Great Lakes) on viiden suuren järvenYläjärven, Huronjärven, Michiganjärven, Eriejärven ja Ontariojärven – muodostama järviryhmä Pohjois-Amerikan itäosassa Kanadan ja Yhdysvaltain rajalla. Valtionraja jakaa kaikki järvet paitsi Michiganjärven, joka on kokonaisuudessaan Yhdysvalloissa. Isotjärvet muodostavat maailman suurimman sulan makean veden keskittymän.[3]

Isotjärvet syntyivät noin 10 000 vuotta sitten viimeisen jääkauden päätyttyä. Järvet muodostuivat matalien jokilaaksojen laajenemiin, jotka täyttyivät jäätiköiden sulamisvesillä. Aluksi järvet olivat paljon nykyisiä suurempia, ja muinaisrantaa löytyy nykyisin sisämaasta satoja metrejä järvien nykyistä pinnankorkeutta ylempää. Maankohoaminen on pienentänyt järviä ja siirtänyt niiden laskujoen järvien itäpuolelle.[4] Huronjärven ja Michganjärven välissä sijaitsevan Mackinac Islandin itäpuolella on järven pohjassa 30 m korkea kalkkikivinen kynnys Mackinac Falls, jonka on ajateltu muodostaneen osana muinaista jokea noin 10 000 vuotta sitten vesiputouksen Michiganista Huroniin.[5]

Kun eurooppalaiset saapuivat Isoillejärville, intiaanit harrastivat alueella pienimuotoista metsästystä ja maataloutta, ja järvien ekosysteemi oli suhteellisen vakaa. Siirtolaisten harjoittama laajamittainen metsätalous, maatalous ja kalastus ovat muuttaneet järvien ekologiaa huomattavasti. Myös kaupungistuminen on heikentänyt vesien laatua. Järviä alettiin suojella vuonna 1972 solmitulla sopimuksella, ja sen jälkeen järvien saastuttamista on vähennetty. Tämän ansiosta järvien happitasot ovat palautuneet, levälautat kadonneet, jätteiden ja öljyn määrä vähentynyt, ja monet rannat ovat avautuneet uudelleen.[4]

Isotjärvet sijaitsevat Kanadan osalta Ontarion provinssissa ja Yhdysvalloissa Minnesotan, Wisconsinin, Michiganin, Illinoisin, Indianan, Ohion, Pennsylvanian ja New Yorkin osavaltioissa. Kanadan ja Yhdysvaltojen raja kulkee neljän järven keskellä, ja ainoastaan Michiganjärvi jää kokonaan Yhdysvaltojen puolelle. Myös järvien laskujoki Saint Lawrence on osan juoksustaan valtioiden rajajoki.[4]

Järviketju on länsi-itäsuunnassa yli 1 200 kilometriä pitkä, järvet kattavat yhteensä 244 000 neliökilometrin alan, ja niissä on noin 23 000 kuutiokilometriä vettä eli noin 18 prosenttia maapallon makeasta pintavedestä.[4] Rantaviivaa järvillä on yhteensä noin 17 000 kilometriä.[6]

Neljä ylintä järveä ovat vedenpinnaltaan jokseenkin samassa tasossa, lännestä itään 183–173 metriä. Ne purkautuvat Niagaran putousten kautta Ontariojärveen, jonka pinta on 73 metrin tasalla. Ontariojärvi laskee Saint Lawrence -joen kautta Atlantin Saint Lawrencen lahteen.[4]

Järviketjun profiili.
Järvien syvyyskartat.

Järvien ominaispiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläjärvi on Isoistajärvistä ylivoimaisesti suurin niin pinta-alaltaan kuin tilavuudeltaankin. Kaikkien muiden neljän järven vedet mahtuisivat siihen. Suuren vesimääränsä johdosta Yläjärven viipymä on peräti 191 vuotta. Yläjärvi sijaitsee muita järviä pohjoisempana, joten sen vesi on kylmempää kuin muiden järvien vesi, ja sen rannoilla on vähemmän maataloutta.[4]

Huronjärvi on järvistä kolmanneksi tilavin. Sen matalat hiekkaisat rannat ovat suosittuja mökkirantoja.[4]

Michiganjärvi on järvistä toiseksi suurin ja ainoa, joka on kokonaan Yhdysvaltojen puolella. Järven eteläosan rannat ovat tiheään asutetut, ja siellä sijaitsevat muun muassa Chicagon ja Milwaukeen suurkaupungit.[4]

Eriejärvi on viidestä järvestä pienin tilavuudeltaan, koska se on niistä matalin. Järven rannoilla on runsaasti maataloutta ja asutusta. Mataluutensa vuoksi järvi lämpenee keväällä nopeasti ja jäätyy usein talvisin. Sen viipymä on vain 2,6 vuotta.[4]

Ontariojärvi on järvistä pienin pinta-alaltaan, mutta tilavuudeltaan Eriejärveä suurempi. Sen Kanadan-puoleisella rannalla sijaitsee muun muassa Toronton kaupunki. Yhdysvaltain puolella asutusta ei ole yhtä paljon.[4]

Järvi Yläjärvi Huron Michigan Erie Ontario
Vedenpinnan taso merenpinnasta (m)[4] 183 176 176 173 74
Pinta-ala (km²)[4] 82 100 59 600 57 800 25 700 18 960
Tilavuus (km³)[4] 12 100 3 540 4 920 484 1 640
Keskisyvyys (m)[4] 147 59 85 19 86
Suurin syvyys (m)[4] 406 229 282 64 244
Viipymä (v)[4] 191 22 99 2,6 6

Yhdysjoet ja salmet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niagaran putoukset ovat Eriejärven ja Ontariojärven välissä.

Saint Lawrencen vesitie on vuosina 1954–1959 rakennettu suluista, kanavista ja vesiväylistä muodostuva vesireitti, joka yhdistää Isotjärvet ja Saint Lawrence -joen Atlantin valtamereen.[7]

  • Soo Locks on sulkujen sarja, joka yhdistää Yläjärven ja Huronjärven ja ohittaa St. Marys Riverin kosket.[8]
  • Wellandin kanava yhdistää Eriejärven ja Ontariojärven ja ohittaa Niagaran putoukset.[8]

Muita väyliä:

Muut liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michiganjärven ja Huronin välisen kahdeksan kilometriä leveän Mackinacinsalmen yli kulkee jänneväliltään 1 158 metriä pitkä, vuonna 1957 valmistunut silta, Mackinac Bridge.[10]

Manitoulin Island on Isojenjärvien suurin saari.

Isoissajärvissä on yli 35 000 saarta. Monet niistä ovat pieniä ja asumattomia. Suurin saari on Manitoulin Island Huronjärvessä. Sen pinta-ala on 2 766 neliökilometriä, ja se on maailman suurin järvessä sijaitseva saari.[11]

Isojenjärvien rannoilla on useita miljoonakaupunkeja, ja 25 prosenttia Kanadan ja 7 prosenttia Yhdysvaltain maataloustuotannosta sijaitsee niiden valuma-alueella. Lisäksi koska järvien ulosvirtaus on vain alle yksi prosentti vuodessa, järvet ovat alttiita saastumiselle.[4]

Isotjärvet ovat niin isoja, että ne vaikuttavat merkittävästi koko alueen ilmastoon. Kesäisin vesi imee lämpöä ja viilentää aluetta, ja syksyllä järvet luovuttavat lämpöä viivyttäen talven alkua. Talvella kylmä ilma lännestä imee kosteutta järvistä, ja saavuttaessaan maanpinnan järvien itäpuolella kosteus jäähtyy nopeasti ja sataa lumena maahan.[3]

Isoissajärvissä eli ennen ihmisen saapumista arviolta 180 kotoperäistä kalalajia. Rantojen lähellä eläviä tai eläneitä lajeja ovat muun muassa pikkubassi, isobassi, hauki, jättihauki ja pilkkupiikkimonni. Järvenselkien lajeja ovat esimerkiksi amerikanmuikku, sillisiika, valkosilmäkuha, hietakuha, Aplodinotus grunniens -rummuttaja, harmaanieriä ja valkobassi. Koska järvet ovat erilaisia, eri järvissä on elänyt eri kalalajeja. Ylikalastus, elinympäristöjen katoaminen ja vieraslajit ovat johtaneet monen lajin katoamiseen. Myös patoaminen, kanavat ja saasteet ovat pienentäneet kalakantoja.[4]

  1. Isotjärvet Eksonyymit. Kotus. Viitattu 6.1.2022.
  2. Amerikan Suuret järvet tukehtuvat kemikaaleihin Helsingin Sanomat. 12.1.1990. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 30.3.2023.
  3. a b Manguel, Polly: 501 Must-visit Natural Wonders, s. 14. London: Bounty Books, 2007. ISBN 978-0-753715-91-8 (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Herschy, Reginald W. (toim. Bengtsson, Lars & Herschy, Reginald W. & Fairbridge, Rhodes W.): ”Great Lakes, North America”, Encyclopedia of Lakes and Reservoirs, s. 303–314. Springer, 2012. ISBN 978-1-4020-5616-1 (englanniksi)
  5. Ancient Waterfall Discovered Off Mackinac Island's Shoreline (Arkistoitu – Internet Archive) Town Crief 25.8.2007 (englanniksi)
  6. Great Lakes: Physical features of the Great Lakes United States Environmental Protection Agency (EPA). Viitattu 9.11.2012 (englanniksi)
  7. Shaw, Gordon & Kaczkowski, Viktor: St Lawrence Seaway The Canadian Encyclopedia. Historica-Dominion. Arkistoitu 4.12.2010. Viitattu 15.12.2010. (englanniksi)
  8. a b Great Lakes Locks and Canals Great Lakes Cruises. Viitattu 29.12.2022. (englanniksi)
  9. Ohio and Erie Canal Great Lakes Cruises. Viitattu 29.12.2022. (englanniksi)
  10. Mackinac Bridge. International Database and Gallery of Structures. Viitattu 9.11.2012 (englanniksi)
  11. Kim Ann Zimmermann: Great Facts About the Five Great Lakes 8.12.2021. Live Science. Viitattu 29.12.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]