Henrik Lyra
Henrik Lyra (2. maaliskuuta 1738 Pieksämäki – 11. maaliskuuta 1775 Kiuruvesi) oli suomalainen kappalainen ja runoilija.
Lyran vanhemmat olivat Pieksämäen kappalainen Henrik Lyra (1699–1775) ja Kristina Gummerus. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1753 ja hänet vihittiin papiksi Porvoon hiippakunnassa 1758. Lyra toimi Pielisjärven kirkkoherran apulaisena vuodesta 1758 ja Kiuruveden kappalaisena 1767–1775. Hän sai varapastorin arvon.
Lyra kirjoitti kaksi kalevalamittaista muistorunoa ja yhden häärunon.
Henrik Lyra oli naimisissa vuodesta 1763 Pielisjärven kirkkoherra Jakob Steniuksen tyttären Maria Katarina Steniuksen kanssa. Heidän poikansa oli Mårten Johan Lyra (1767–1846), joka oli aluksi sotilasuralla yleten vänrikiksi mutta opiskeli sitten papiksi ja toimi Kiuruveden kappalaisena 1800–1846. Mårten Johan Lyra kirjoitti myös suomen kielellä runoja.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Piexämäen pitäjän asuwaisten walitus-runo : heidän muinen uscollisen opettajansa, kihlacunnan prowastin ja kirckoherran sen corkiasti cunnioitettawan, suuresti cuuluisan ja corkiasti oppinen herran Paulus Krogiuxen autuallisen poiseron ylitze; cosca hän sinä 17. p. marras-cuusa Herrasa nuckui, ja senjälken 5. päiw. joulu-cuusa hänen lepo-cammioonsa, Piexämäen kirckoon, johdatettin ja saatettin wuonna 1762. Yxinkertaisesti, heidän puolestans, cocoonpandu Henric H. Lyralda. Turusa Prändätty Joh. Christoph, Frenckellildä 1762
- Valitusruno rovasti Jakob Steniuksen kuoleman johdosta. 1766, julkaistu osaksi Mehiläinen-lehdessä 1837[1]
- Hää-runo. 1772
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kotivuori, Yrjö: Henrik Lyra. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 26.8.2014.
- Arno Forsius : Lyra (Lyyra) -suku ja sen pappeja Hollolan seudun seurakunnissa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia : Henrik Lyra (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Murheruno Pielisen kirkkoherran Jacob Steniuksen Kuolemasta. Mehiläinen, 1.1.1837, nro 12, s. 3–6. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.7.2016.