Helvi Kuusamo
Helvi Kuusamo (31. toukokuuta 1916 Turku – 29. lokakuuta 2005 Lahti)[1] oli suomalainen kansanopistonopettaja ja äidinkielen ja historian lehtori. Hän toimi Itä-Karjalan kansanopiston humanististen aineiden opettajana ja apulaisjohtajana vuosina 1945-1958 sekä sen jälkeen Savonlinnan tyttölyseon ja yläasteen äidinkielen ja historian lehtorina vuoteen 1979 saakka. Hän kirjoitti Savonlinnan tyttölyseon historian Sinun kaduillas, koulutie: Savonlinnan Tyttölyseo 1853-1975 ja Itä-Karjalan kansanopiston 75-vuotisjuhlakirjan Laatokan Karjalasta Punkaharjulle. Hän kuului myös Nuori Karjala -lehden toimituskuntaan.
Tausta ja kouluvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helvi Kuusamo syntyi 31.5.1916 Turussa.[2] Hänen isänsä oli Kaarlo Oskar Egon Kuusamo, josta tuli Itä-Karjalan kansanopiston johtaja ja äitinsä Augusta Charlotta os. Pettersson. [2]Perhe muutti isän työn takia v. 1919 Impilahdelle, missä Helvi Kuusamo varttui kansanopiston pihapiirissä perheen kaikkiaan viidestä lapsesta vanhimpana.[3][4] Koulua Helvi Kuusamo kävi Impilahden kirkonkylässä ja Sortavalan tyttökoulussa, missä hän kirjoitti ylioppilaaksi v. 1938. [2][5] Keskikoulun ja lukion välissä hän kävi Itä-Karjalan kansanopiston. [6]
Sotavuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helvi Kuusamo palveli molemmissa sodissa lottana, talvisodassa muonituslottana ja jatkosodassa lääkintälottana.[3][6] Hän toimi sotavuosina myös Raja-Karjalan sivistysliiton v.a. sihteerinä vuosina 1940-1942 [4]
Tutkinto ja työura Itä-Karjalan kansanopistossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Filosofian kandidaatiksi (maisteri) Helvi Kuusamo valmistui Helsingin yliopistosta[5] sotien jälkeen vuonna 1947.[4] Hän palasi Itä-Karjalan kansanopistoon, joka oli sodan aikana siirtynyt Punkaharjulle, hoitamaan edesmenneen johtajattaren, Hellä Pelkosen jättämää tehtävää.[5] Helvi Kuusamo toimi Itä-Karjalan kansanopiston humanististen aineiden opettajana[3] ja apulaisjohtajana vuosina1945-1958.[7] Hänen tekemänsä opintomatkat Pohjoismaihin, Saksaan, Sveitsiin ja Englantiin ajoittuvat tähän kansanopistouran kauteen 1940- ja -50-luvuille.[8] Punkaharjulla hänellä oli vuosina 1954-1958 myös kunnallisia ja seurakunnallisia luottamustehtäviä kunnanvaltuuston ja nuoriso- ja raittiuslautakunnan johtajana sekä kirkkovaltuutettuna.[8]
Elämäntyö Savonlinnan tyttölyseossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helvi Kuusamo siirtyi 1950-luvun lopulla[8] Savonlinnan tyttölyseon ja yläasteen äidinkielen ja historian opettajaksi unohtamatta silti kansanopistoa, jossa hän myöhemminkin opetti äidinkieltä sivutoimisena tuntiopettajana [3][9] vuosina 1977-79 [10] ja toimi johtokunnan jäsenenä useita vuosia. [3][11] Lehtorinvirastaan hän jäi eläkkeelle vuonna 1976.[3]
Eläkkeellä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helvi Kuusamo avioitui v. 1980 Impilahdella syntyneen Alvi Ojamon (s. 16.1.1901 - k. 26.12.1992 [12]) kanssa[13] ja käytti sen jälkeen kaksoisnimeä Kuusamo-Ojamo. Muutettuaan Lahteen hän osallistui aktiivisesti Lahden seudun rintamanaisten toimintaan[3] ja vaikutti siirtokarjalaisten keskuudessa mm. kirjoittamalla Nuori Karjala -lehteen[5], jonka toimituskunnan jäsen hän oli.[3] Hän kirjoitti Savonlinnan tyttölyseon historian Sinun kaduillas, koulutie: Savonlinnan Tyttölyseo 1853-1975, joka ilmestyi v. 1980.[14] Seuraavana vuonna valmistui Itä-Karjalan kansanopiston 75-vuotisjuhlakirja Laatokan Karjalasta Punkaharjulle.[15]
Helvi Kuusamo harrasti myös musiikkia [4][16] Helvi Kuusamolle myönnettiin mm. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali kultaristein sekä Suomen kansanopistoyhdistyksen kunniamerkki.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karjalan heimo 2005:11-12, a 176
- ↑ a b c Suomen Kansanopistot Ja Niiden Työntekijät: 1.1.1955 : Finlands Folkhögskolor Och Deras Arbetare. Suomen kansanopistoyhdistys, 1955, s 443
- ↑ a b c d e f g h i Maija Tenojoki ja Lauri Oksala: KUOLLEET | Opettaja tallensi koulujen historiaa kirjoihin Helsingin Sanomat. 28.11.2005.
- ↑ a b c d Suomen kansanopistot s. 444
- ↑ a b c d KP: Merkkipäiviä. Karjalan heimo 1986: 7-8, s. 163
- ↑ a b VAINAJIA Helvi Kuusamo Karjalainen. 26.11.2005 s. 3.
- ↑ Kuusamo-Ojamo, Helvi. Laatokan Karjalasta Punkaharjulle: Itä-Karjalan Kansanopisto : 75-vuotisjuhlakirja. [Punkaharju]: [Itä-Karjalan kansanopistoseura], 1981. s. 118
- ↑ a b c Kuusamo, H. (1980). Sinun kaduillas, koulutie: Savonlinnan tyttölyseo 1853-1975. Savonlinnan kirjapaino, s. 185
- ↑ Nekrologeja: Helvi Kuusamo Karjalan heimo 2005:11-12, s. 176.
- ↑ Kuusamo-Ojamo s. 261
- ↑ Kuusamo-Ojamo s. 8, 255
- ↑ Etelä-Suomen Sanomat, 10.01.1993, nro 8, s. 4
- ↑ Etelä-Suomen Sanomat, 16.01.1980, nro 14, s. 17
- ↑ Sinun kaduillas, koulutie: Savonlinnan tyttölyseo 1853-1975. Savonlinna: Savonlinnan kirjapaino, 1980. ISBN 978-951-99267-2-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.1.2025.
- ↑ Laatokan Karjalasta Punkaharjulle: Itä-Karjalan kansanopisto: 75-vuotisjuhlakirja. Punkaharju: Itä-Karjalan kansanopistoseura, 1981. ISBN 978-951-99345-3-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.1.2025.
- ↑ 29.3.1950 Laatokka no 72, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 8.1.2025.