Kannunvalajat
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kannunvalajat ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 12.5.1945 |
| Toimiala | opiskelijaedunvalvonta |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toiminta-alue | Helsingin yliopisto |
| Jäsenmäärä | Edustaa noin 3500 opiskelijaa |
| Puheenjohtaja | Meri Leppänen |
| Jäsenlehti | Tutkain |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Kannunvalajat ry on Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestö. Kannunvalajat saattaa eri aineita opiskelevat valtiotieteilijät yhteen, valvoo opiskelijoiden etua tiedekunnassa ja sen ulkopuolella sekä järjestää vuoden suurimmat tapahtumat kaikille tiedekunnan opiskelijoille. Noin 3000 jäsenen tiedekuntajärjestö Kannunvalajat toimii myös linkkinä tiedekunnan 15 eri ainejärjestön välillä ja edistää näiden yhteistyötä. Järjestö julkaisee omaa lehteä, Tutkainta.
Kannunvalajien nykyisessä, 2015 virallisesti käyttöön otetussa tunnuksessa on kuvattuna kannu, jonka nokasta tippuu pisara. Sitä ympäröi laakeriseppele.
Kannunvalajat myös omistaa kokonaan valtiotieteilijöitä työmarkkinoille välittävän Väki Rekrytointi Oy:n ja valmennuskursseja järjestävän Kannustin Oy:n.
Yhdistyksen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannunvalajat perustettiin toukokuun 12. päivänä vuonna 1945 samana vuonna perustetun Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöksi. Perustettavan järjestön, Valtiotieteen Ylioppilaiden Yhdistyksen, perustamisasiakirjan luovuttivat yliopiston rehtorille puheenjohtaja Veikko Sjöblom ja sihteeri Aatos Luotonen. Tämän kunniaksi Kannunvalajat viettää yhdistyksen vuosijuhlaa nykyisin toukokuun toisena lauantaina vuonna 1993 uudelleen henkiin herätetyn vuosijuhlaperinteen mukaisesti, vuodesta 1995 alkaen akateemisena juhlapukujuhlana. Yhdistyksen ja mm. valtiotieteellisen tiedekunnan omien promootioperinteiden mukaisesti vuosijuhlan ja sen pitopaikan tulisi olla ainakin jollain tavoin merihenkinen.
Nimi Kannunvalajat juontaa juurensa vuoteen 1722 ja Tanskan sekä Norjan yhteisen kansalliskirjailijan Ludvig Holbergin näytelmään Valtioviisas kannunvalaja. Kannunvalajat osoitti itseironian tajua valitessaan nimeään, sillä näytelmässä pilkataan nimenomaan politiikan harrastelijoita, jollaisia valtiotieteiden ylioppilaatkin ovat. Sanakirjat määrittelevät kannunvalajan henkilöksi, joka pohdiskelee poliittisia tapahtumia vähäisin tiedoin. Vastaavasti kannunvalanta merkitsee poliittista spekulointia ilman riittävää perehtyneisyyttä poliittisiin kysymyksiin.
Kannunvalajien symboleiksi ovat vuosikymmenten kuluessa muodostuneet yhdistyksen mustavalkoinen tunnus, kirkkaanpunaiset haalarit, Valtsika veisaa -laulukirja sekä punainen, mustalla raidalla koristeltu yhdistyksen nauha. Näitä perinteisiä tunnuksia on jokainen kannunvalaja vapaa käyttämään. Lisäksi yhdistyksen hallitus käyttää nauhassaan metallista hallitusmerkkiä, ja yhdistys voi myöntää ansioituneelle jäsenelleen Hopeinen kannu -nimisen kunniamerkin. Tapahtumissa näkyy Kannunvalajien pääväriltään punainen lippu.
Kannunvalajien tilat ovat sijainneet 1980-luvulta vuoteen 2005 asti Uudella Ylioppilastalolla. Vuosiksi 2005-2010 järjestötilat siirrettiin Uudelta ylioppilastalolta Domus Academicaan. Kerhohuonetta kutsuttiin kokonaisuudessaan nimellä Kannula.
2010 Kannunvalajat muuttivat takaisin Uudelle Ylioppilastalolle, kolmanteen kerrokseen. Uusi Kannuklusteriksi kutsuttu kokonaisuus jakaantuu neljään huoneeseen: kokoustila Marx, olohuone Beauvoir, juhlatila Weber sekä varasto- ja kokoustila Heidegger.
Lisäksi Kannunvalajilla on Kuppala-niminen juhlatila valtiotieteellisen tiedekunnan pihapiirin sivurakennuksen, yhteiskuntahistorian laitoksen kivijalassa. Historiallinen nimi viittaa rakennuksessa aiemmin toimineeseen sukupuolitautien klinikkaan.
Yhdistyksen hallitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannunvalajien toimeenpaneva elin on vuosittain vaaleilla valittava hallitus. Vaalikokouksessa valitaan ensin hallituksen puheenjohtaja, jonka jälkeen valitaan varapuheenjohtaja, kaksi opintosihteeriä ja taloudenhoitajan sekä hakemuksesta tiedekuntajärjestön lehden Tutkaimen päätoimittaja seuraavalle kalenterivuodelle. Tämän jälkeen valitaan 3-13 muuta hallituksen jäsentä. Vaalituloksen selvittyä uusi hallitus sopii keskinäisissä neuvotteluissa työnjaosta.
Hallituksen jäsenet toimivat opiskelijaedustajina yliopistohallinnossa, kuten erilaisissa tiedekunnan lautakunnissa ja neuvottelukunnissa, joihin tarvitaan opiskelijanäkemystä. Perinteisesti Kannunvalajien hallituksen jäsenet ovat myös osallistuneet aktiivisesti HYY:n valiokuntatoimintaan sekä pitäneet yllä suhteita muihin järjestöihin ja yhteistyökumppaneihinsa.
Jäsenistön ohella hallituksen toimintaa valvoo yhdistyksen inspehtori, joka nimetään tiedekunnan henkilöstön piiristä. Tällä hetkellä Kannunvalajien inspehtorina toimii professori, varadekaani Ullamaija Seppälä. Hallituksen tukena ja jatkuvuuden edistäjänä toimii kahden vuoden välein valittava kuraattori, joka valitaan vanhempien opiskelijoiden tai hiljattain valmistuneiden joukosta.
Kannunvalajien toiminnan raamit määrää sääntöjen ohella muutaman vuoden välein uusittava strategia sekä vuosittain julkaistava toimintasuunnitelma.
Yhdistyksen perinteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Akateemiset kunnia- ja ansiomerkit: Kannunvalajien jäsenillä on oikeus lunastaa yhdistyksen nauha, joka on 30 mm leveä ja jossa punaisella pohjalla kulkee 2 mm leveä musta raita keskellä. Miehet kantavat nauhaa oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle kyljelle ja naiset vasemmalta alas oikealle kyljelle tai ruusukkeena. Hopeisessa hallitusmerkissä on kuvattuna yhdistyksen nykyinen tunnus ja se kiinnitetään nauhaan tai ruusukkeeseen. Ns. puheenjohtajan merkissä on sama kuvio, mutta merkki on pienempi. Ansioituneet nykyiset tai entiset kannunvalajat tai muut henkilöt, joille yhdistys haluaa osoittaa kunnioitustaan, voivat saada huomionosoituksena vuosijuhlassa luovutettavan ansionauhan (50 mm leveä, punaisella pohjalla 3 mm leveä musta raita keskellä), yhdistyksen ansiomerkkinä "hopeisen kannun" tai kunniamerkkinä "kultaisen kannun" kunniakannunvalajan arvonimen kanssa. Riemukannunvalajan arvonimi on korkein yhdistyksen myöntämä huomionosoitus. Ansionauhoja myönnetään vuosijuhlissa vuosittain noin viidestä kymmeneen ja hopeisia kannuja enintään kaksi. Kultaisia kannuja yhdistettynä kunniakannunvalajan arvonimeen ovat vuoden 1995 50-vuotisjuhlista alkaen saaneet seuraavat: 50-vuotisjuhlassa 1995 ministeri Jaakko Iloniemi sekä dekaani, professori Klaus Helkama, 60-vuotisjuhlassa 2005 1950-luvun kannunvalajien senioriverkosto ja 70-vuotisjuhlassa 2015 yhdistyksen erittäin pitkäaikaiset toimijat Arto Aniluoto ja Heikki Hyhkö. Riemukannunvalajan arvonimen on tähän mennessä saanut vain vuonna 1995 yhdistyksen perustaja, teollisuusneuvos Veikko Sjöblom, jolloin tuli myös kuluneeksi riemu-nimityksen tavanomaisesti edellyttämät 50 vuotta sekä yhdistyksen perustamisesta että Veikko Sjöblomin kirjautumisesta valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijaksi.
- Akateemiset pöytäjuhlat: vuosijuhlat toukokuussa sekä sitsit
- Laskiainen mäenlaskua, kaakaota ja laskiaispullaa Ullanlinnanmäellä muiden kannunvalajien kanssa
- Neppiskisa toukokuussa vuosijuhlan jälkeen Suomenlinnassa
- Opiskelijateatteri eli speksi
- Lainapeite: Vappuaamuna kannunvalajat nauttivat piknik-eväitä Ullanlinnanmäellä lainapeitteen päällä
- KannuGames: Elokuussa Suomenlinnassa järjestettävät kaudenavajaisturnaukset erityisesti fukseille
- Kannun kaatajaiset: avajaiskarnevaalien aikaan Valtsikan pihalla järjestettävä pihatapahtuma
- Valtsikan 10 keväisin järjestettävä juoksutapahtuma
Valtiotieteellisen tiedekunnan ainejärjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannunvalajat toimii seuraavien Helsingin yliopiston valtiotieteellisten ainejärjestöjen epävirallisena kattojärjestönä (pääaine - järjestön nimi):
- Taloustiede - KTTO
- Käytännöllinen filosofia - Dilemma
- Globaali kehitystutkimus - Keho
- Poliittinen historia - Polho
- Sosiaali- ja kulttuuriantropologia - Väki
- Yhteiskuntapolitiikka - Stigma
- Sosiaalipsykologia - Status
- Sosiaalitieteet - Konstruktio
- Sosiaalityö - Stydi
- Sosiologia - Kontakti
- Talous- ja sosiaalihistoria - Taso
- Tilastotiede - Moodi
- Yleinen valtio-oppi - VOO
- Viestintä - Media ry
- Yhteiskunnallinen muutos - Kumous ry
Lisäksi Kannunvalajilla on ruotsinkielinen sisarjärjestö Politicus ja englanninkielinen järjestö CISSI.
Valtiotieteellisestä tiedekunnasta erillisellä Svenska social- och kommunalhögskolanilla on omat opiskelijajärjestönsä, joiden jäsenet eivät kuulu Kannunvalajiin:
- StudOrg - kaikille Soc&komin opiskelijoille
- Sosiologian opiskelijat - Habitus
- Sosiaalipsykologian opiskelijat - Konsensus
- Sosiaalityön opiskelijat - Octavia
- Valtio-opin opiskelijat - Statsvett
- Journalistiikan opiskelijat - J-komm
- Oikeustieteen opiskelijat - Justitia rf.
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puheenjohtajina järjestössä ovat vuosien saatossa toimineet:
- 1959 Lauri Ryttyläinen
- 1960 Raimo Jyrkinen
- 1961 Tapani Brotherus
- 1962 Paavo Keisalo
- 1963 Risto Jaakkola
- 1964 Osmo Tuomala
- 1968 Juhani Kiander
- 1969 Markku Jääskeläinen
- 1970 Jussi Melkas
- 1971 Juhani Lehto
- 1972 Seppo Elonen
- 1973 Tapani Mauranen
- 1974 Hannu Hartikainen
- 1975 Reijo Aholainen
- 1976 Paavo Joensuu
- 1977 Heikki Sariola
- 1978 Ilkka Hakoniemi
- 1979-1980 Matti Koivu
- 1981 Seppo Rissanen
- 1982-1983 Liisa Salolahti
- 1984 Leena Riska
- 1985 Eija Hietanen
- 1986 Pauli Kivipensas
- 1987 Kaija Jaakkola
- 1988 Jussi Seppälä
- 1989 Pasi Mäenpää
- 1990 Turo-Kimmo Lehtonen
- 1991 Henri Vogt
- 1992 Matti Hautsalo
- 1993 Miira Paukku
- 1994 Sami Hyryläinen
- 1995 Janne Hirsto
- 1996 Ukko Metsola
- 1997 Niko Pulli
- 1998 Toivo Hurme
- 1999 Janne Heiskanen
- 2000 paavo Miettinen
- 2001 Johanna Hiltunen
- 2002 Antti Mäki
- 2003 Anni Siitonen
- 2004 Anna Ollila
- 2005 Saara Reinikainen
- 2006 Aki Näkinen
- 2007 Aura Pylkkänen
- 2008 Tomi Lehtimäki
- 2009 Jutta Juvenius
- 2010 Daniel Jyllikoski
- 2011 Janne Lardot
- 2012 Rosa Salmivuori
- 2013 Laura Luoto
- 2014-2015 Anne Hietaharju
- 2016 Tuuli Hilska
- 2017 Laura Wathén
- 2018 Riku Niemi
- 2019 Priska Niemi-Sampan
- 2020 Aku Houttu
- 2021 Mustapha Ceesay
- 2022 Kaisla Huhta
- 2023 Jolana Kapp
- 2024 Meri Leppänen