Helsingin uimastadion
Uimastadion on Helsingin Eläintarhan alueella sijaitseva maauimala. Se sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella. Uimastadion valmistui alun perin Helsingin vuoden 1940 olympialaisten kilpa-areenaksi, jotka sotien vuoksi järjestettiin vuonna 1952.[1] Nykyään se toimii Kumpulan maauimalan ohella suosituimpana Helsingin uimalana kesäisin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uimastadion rakennettiin Helsinkiin vuoden 1940 olympialaisia varten. Sodan vuoksi olympialaisia ei tuona vuonna kuitenkaan pidetty, mutta uimastadion oli käytössä vuoden 1952 kesäolympialaisissa. Uimastadionin suunnitteli arkkitehti Jorma Järvi, ja siitä tuli funkkistyylinen pelkistetty valkoinen rakennus. Rakennustyöt kestivät sodan vuoksi kauan, ja se oli kokonaan valmis vuonna 1947. Valmiita altaita käytettiin sodan aikana pitkään silli- ja juuresvarastona.[1]
Kansainvälisen uimaliiton mukaan allasveden lämpötilan tuli olla 22 astetta, nykypäivänä vaaditaan 27 astetta. Laitteet ulkoaltaan veden lämmittämistä varten tilattiin ulkomailta mutta ne tuhoutuivat, kun niitä kuljettanut laiva upotettiin sodan sytyttyä.[1]
Käyttö nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uimastadionia käytetään nykyään virkistyspaikkana. Se on avoinna toukokuun alkupuolelta syyskuun loppupuolelle. Se on suosittu paikka, ja kesäpäivinä siellä käy noin 5 000 uimaria päivässä. Stadionilla on vierekkäin kolme uima-allasta: 50 metrin kuntouintiallas, hyppyallas ja lastenallas, ja niistä hieman sivussa lisäksi pieni pyöreä kahluuallas. Hyppyaltaalla on kaksi 1 metrin ja kaksi 3 metrin ponnahduslautaa ja hyppytorni, jossa on tasanteet 5 metrin, 7,5 metrin ja 10 metrin korkeudella, sekä 1 metrin tasanne hyppytornin edessä. Hyppytornin käytössä ohjatusti, pääsääntöisesti säännöllisin väliajoin kello 12-18 välisenä aikana.[2] Yhden ja kolmen metrin ponnahduslaudat ovat lähes aina asiakkaiden vapaasti käytettävissä. Kuitenkin esimerkiksi seurojen tullessa harjoittelemaan stadionille 3 metrin ponnahduslauta saattaa olla varattuna.
Alueella on myös vesiliukumäki, sisä- ja ulkokuntosali, koripallokenttä, lentopallokenttä, pöytätennis ja kahvila. Normaalien aukioloaikojen ulkopuolella stadionia käytetään muiden vesilajien harjoittelupaikkana, esimerkiksi sukelluskoulut käyttävät hyppyallasta harjoittelupaikkana. Helsingin toinen suosittu maauimala on Kumpulan maauimala.[3]
Uimastadionilla kuvattiin myös Summeri-ohjelmaa vuosina 2003–2009.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c XII Olympialaiset Helsinki 1940. Kisapaikat: Uimastadion ja velodromi.
- ↑ Arkistoitu kopio Helsingin kaupunki, hel.fi. Arkistoitu 14.8.2022. Viitattu 29.7.2022.
- ↑ Helsingin Uutiset: Maauimalat savuttomiksi heinäkuussa[vanhentunut linkki].
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin uimastadion Wikimedia Commonsissa
Helsingin olympiastadion
Harmaja | Helsingin uimastadion | Helsingin Velodromi | Huopalahden ampumarata | Laakson ratsastusstadion | Liuskasaari | Malmin ampumarata
Soutustadion | Messuhalli | Ruskeasuon ratsastushalli | Soutustadion | Talin laukkarata | Tennispalatsi | Töölön pallokenttä | Westendin tennishalli, Espoo
Ahveniston maauimala, Hämeenlinna | Kaurialan kenttä, Hämeenlinna | Kotkan urheilukeskus | Kupittaan jalkapallostadion, Turku | Lahden kisapuisto | Ratinan stadion, Tampere