Haukanmaa
| Haukanmaa | |
|---|---|
  Haukanmaa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Keski-Suomi |
| Kunta | Toivakka |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Haukanmaa on kylä Toivakassa, Päijänteen Hauhonselän ja Ristinselän rannalla. Se on Toivakan läntisin kylä. Matkaa Toivakan kirkonkylään on noin 24 km (linnuntietä 13 km), lähimmät kylät ovat Nisula ja Jyväskylän Oravasaari. Haukanmaan päätie Haukanmaanväylä kulkee kylän läpi Päijänteen rantaa pitkin Ilmopohjaan.[1]
Ympäristö ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukanmaan ympäristö on maastoltaan mäkistä, ja alueella on myös rantakallioita kuten Rappukallio, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella. Muuratsalo on Hauhonselän toisella puolella Haukanmaasta katsottuna.[1]
Kylän keskusalueella sijaitsevia järviä ja lampia ovat Vääräjärvi, Piililänlampi ja Kolmaslampi. Vääräjärven ja Kolmaslammen vedet laskevat Piililänlampeen, jonka laskuoja Tuomioja laskee Päijänteeseen.[1] Virallisen rekisterikylän alueella sijaitsee myös muun muassa Louhujärvi, Soimajärvi, Iso Salmijärvi, Pieni Salmijärvi, Koirajärvi, Pieni Koirajärvi, Kivikeskus ja Iso Iilijärvi.[2]
Toivakan kunta aloitti Haukanmaan alueen kehittämisen luontomatkakohteeksi vuonna 2016.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukanmaan nimi saattaa viitata Hauhon vanhaan eräomistukseen; muun muassa Erkki Fredrikson on arvellut, että alueen nimi on ollut Hauhonmaa, mutta kartalla vääntyi vähitellen nykyiseen muotoonsa.[4] 1550-luvun erämaaluetteloiden perusteella Haukanmaan alue kuului kuitenkin Muuramen kylälle, joka kuului tuolloin Pälkäneen hallintopitäjään erillisalueena.[5] Haukanmaa on alun perin voinut Oravasaaren tapaan kuulua hauholaisille, joilta muuramelaiset olisivat ostaneet alueen itselleen.[6]
Haukanmaan asutus sai alkunsa vuonna 1743 Muuramen takamaille perustetusta Ilmojärven torpasta. Myöhemmin 1700-luvun aikana perustettiin myös Vääräjärven, Rupan, Suomäen ja Ylä-Vääräjärven torpat, 1800-luvun alkupuolella perustettiin vielä Vähä-Ilmojärvi, Rajala ja Majalahti.[7] Torppien kantatalot olivat Muuramen Heikkilä, Sipilä, Mikkola ja Nisula. Asutuksen myöhäiseen syntymiseen on vaikuttanut alueen mäkisyys ja viljelykelpoisen maan vähäisyys. 1830-luvulla isonjaon aikana Haukanmaa erotettiin erilliseksi rekisterikyläksi, ja vuonna 1842 Vääräjärvi, Ilmojärvi ja Majalahti erotettiin Muuramen kantataloista uuden Haukanmaan kylän kantataloiksi. Isonjaon jälkeen kylään alettiin perustaa uusia torppia.[8]
Haukanmaan alue kuului Korpilahden kirkkopitäjään sen perustamisesta lähtien. Haukanmaan ja muiden Vespuolen kylien kulkuyhteydet Korpilahden kirkonkylään olivat heikot, ja vuonna 1889 Mikko Ilmola Raidanlahden kylästä ehdotti Vespuolen erottamista Korpilahdesta. Suunnitelma ei toteutunut, mutta vuonna 1900 Korpilahden kirkonkokouksessa tuli esille Mutasen kappelista kaukaisten Haukanmaan, Vihijärven ja eräiden Rutalahden talojen siirtäminen Toivakan kappeliseurakuntaan, jonka erottamista erilliseksi kirkkoherrakunnaksi suunniteltiin tuohon aikaan. Vuonna 1901 alueet määrättiin uuden Toivakan seurakunnan osiksi.[9] Toivakan seurakunta aloitti toimintansa vuonna 1909.[10]
Haukanmaalle ei kulkenut isoa tietä ennen 1950-lukua, jolloin Piililän talon isäntä, lääkintöneuvos Artturi Nyyssönen, teetti omilla varoillaan Pohjolan ja Pekkalan kautta kulkevan tien Oravasaarelle. Nykyinen rantaa lähempää kulkeva tie valmistui vuonna 1961 ja muutettiin paikallistieksi kaksi vuotta myöhemmin.[11]
Palveluita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haukanmaan kansakoulu perustettiin vuonna 1924 Uudenkartanon maille. Myös Ilmopohja ja Pohjola kuuluivat koulupiiriin, joten koulu toimi myös Ilmopohjan toiminnallisena keskuksena. Koulu lakkautettiin vuonna 1965 ja koulupiiri liitettiin Oravasaaren koulupiiriin. Koulun tiloissa oli vuokra-asuntoja vuoteen 1976 asti, jolloin sinne perustettiin puusepänverstas.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aulis Oja: Suur-Jämsän historia I. Forssa: Jämsän, Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen, Säynätsalon, Jämsänkosken ja Koskenpään kunnat, 1954.
- Virpi Mäkinen: Oravasaaren kylän historia. Saarijärvi: Oravasaaren kyläyhdistys r.y., 1994. ISBN 952-91-3750-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Haukanmaa, Toivakka (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3211 09 Nisula. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1972. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 15.2.2024)
- ↑ Heli Kaski: Piilossa olevista Päijänteen helmistä hiotaan matkailuvaltteja - Yle Uutiset yle.fi. 4.7.2016. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Päijänne – suomalainen suurjärvi (1998), Erkki Fredriksonin kirjoitus Päijänteen karttakuva
- ↑ Suur-Jämsän historia, s. 100-101.
- ↑ Oravasaaren kylän historia, s. 28-29.
- ↑ Suur-Jämsän historia, s. 241.
- ↑ Oravasaaren kylän historia, s. 43-46.
- ↑ Markku Lahti: Vanhan Korpilahden historia, s. 13-21. Jyväskylä: Muuramen, Korpilahden ja Säynätsalon kunnat, 1994. ISBN 951-96312-2-4
- ↑ Suomen Sukututkimusseura - Toivakka Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Oravasaaren kylän historia, s. 215.
- ↑ Oravasaaren kylän historia, s. 252-255.
