Hartsityräkki
| Hartsityräkki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Tyräkkikasvit Euphorbiaceae |
| Suku: | Tyräkit Euphorbia |
| Laji: | resinifera |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Euphorbia resinifera |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Hartsityräkki (Euphorbia resinifera) on tyräkkilaji joka muodostaa matalan, monihaaraisen kasvuston jossa versot ovat meheviä, nelisärmäisiä ja sinertävänvihreitä tai vihreitä.[1] Hartsityräkkiä, niin kuin monia muitakin tyräkkejä, luullaan ulkonäkönsä tähden usein kaktuksiksi, mitä ne eivät kuitenkaan ole. Kaktukset ovat Amerikasta kotoisin, kun taas tyräkit ovat vanhan maailman kasveja. Suvun yhteisenä piirteenä on myrkyllinen valkoinen (tai keltainen) maitiaisneste.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hartsityräkin versot ovat meheviä, nelisärmäisiä, ja sinertävänvihreitä tai vihreitä, haarovia, noin 60 cm korkeita. Se muodostaa puolipallon muotoisia tyynymäisiä kasvustoja, jotka ovat jopa 2–3 metriä leveitä. Särmissä on muhkuramaisia nystyröitä ja noin 6 mm pitkiä, valkoisia, ruskehtavia kärjestään, olevia piikkejä.[1]
Laji kukkii pienin kirkkaankeltaisin kukin kesä-elokuussa, mutta luontaisen esiintymisalueensä ulkopuolella vain harvoin.[1][3]
Hedelmä on kolmeosainen kota, jossa on kussakin lohkossa yksi siemen.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hartsityräkki on kotoperäinen laji Marokossa Atlasvuorien rinteillä.[4]
Elinympäristö ja kasvupaikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnossa hartsityräkki kasvaa 600–1800 metrin korkeudessa. Pohjois-Amerikassa sitä kasvatetaan ulkona kuumilla ja aurinkoisilla alueilla.[3]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maitiaisnestettä on käytetty lääkkeenä antiikin aikana.[3] Nykyään siitä uskotaan saatavan tulevaisuudessa voimakasta kipulääkettä, sillä sen sisältämä resiniferatoksiini näyttää estävän kipua hyvin tehokkaasti.[5]
Kasvi on erittäin myrkyllinen; sen maitiaisnesteen sisältämä resiniferatoksiini (RTX) on erittäin polttavaa. Kun puhdas, teollisesti valmistettu kapsaisiini on scovillen asteikolla voimakkuudeltaan lähes 16 000 000 yksikköä, puhdas resiniferatoksiini on 16 miljardia.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Davidson, William (suomeksi toimittanut Kirsti Salo): Suuri huonekasvikirja, s. 136. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 951-35-3009-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c LLifle - Encyclopedias of living forms Euphorbia resinifera llifle.com. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Kaisaniemen kasvihuoneet taustamateriaali oppaiden käyttöön (Arkistoitu – Internet Archive) s. 43-44 (pdf) Julkaisija: Luonnontieteellinen keskusmuseo Viitattu 15.11.2017
- ↑ a b c d Euphorbia resinifera (synonym: Euphorbia officinarum) public.asu.edu. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ San Marcos Growers: Euphorbia resinifera, Moroccan Mound, Succulent smgrowers.com. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ Terveyskirjasto - Duodecim: Kaktuksesta kehitellään kipulääkettä terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 16.11.2017. Viitattu 16.11.2017.
- ↑ ThoughtCo: Hottest Chemical? Resiniferatoxin Is a Thousand Times Hotter Than Capsaicin thoughtco.com. Viitattu 16.11.2017.