Harsopilvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cirrostratus stratiformis
Cirrostratus undulatus

Harsopilvi (Cirrostratus, Cs) on laaja, tasapaksu ja ohut yläpilvi, jota esiintyy yli viiden kilometrin korkeudessa.

Harsopilviä on yli viiden kilometrin korkeudessa.[1] Harsopilvi syntyy usein laajojen ilmamassojen kohotessa hitaasti, untuva- ja palleropilven osien yhteyteen tai palleropilvestä putoilevista jääkiteistä. Pilvi voi syntyä myös verhopilvien ohetessa ja kuuropilvien alasimen levitessä.[2]

Harsopilvi on laaja ja tasapaksu. Joskus siinä esiintyy pitkiä juovia (Cirrostatus fibratus).[1] Aurinko näkyy aina sen läpi, ja joskus se on niin ohut, että sitä ei päivällä huomaa. Harsopilvi aiheuttaa usein haloilmiöitä Auringon ja Kuun ympärille.[2]

Jos harsopilvessä näkyy varjoja, on se laskeutunut ja paksuuntunut ja enteilee varsinkin tasaisena usein lämpimän rintaman saapumista. Korkeammalle noustessaan se ei ennakoi nopeaa sään muutosta.[2]

  • Lajit:[3]
    • Cirrostatus fibratus, kuituinen
    • Cirrostratus nebulosus, utumainen, sumumainen kerros
  • Muunnokset:
    • Cirrostratus stratiformis, kerrosmainen
    • Cirrostratus undulatus, aaltomainen
    • Cirrostratus duplicatus, kaksinkertainen
    • Cirrostratus lacunosus, kennomainen
  • William J. Burroughs, Bob Crowder, Ted Robertson, Eleanor Vallier-Talbot, Richard Whitaker: Sää, Ihmeellinen luonto. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9
  • Vartiainen, Juha: Suuri pilvikirja. Helsinki: Readme.fi, 2013. ISBN 978-952-220-669-5
  1. a b Burroughs et al. 1998, s. 215.
  2. a b c Vartiainen 2013, s. 88–90.
  3. Karttunen, Hannu & Koistinen, Jarmo & Saltikoff, Elena & Manner, Olli: Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 474–476. Helsinki: Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2