Verhopilvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Altostratus translucidus eli läpinäkyvä verhopilvi. Aurinko kuultaa pilven läpi.
Untuvapilveä ja aaltomaista verhopilveä (Altostratus undulatus)

Verhopilvi (Altostratus, As) on 2–5 kilometrin korkeudessa esiintyvä keskipilvi. Se muodostaa lähes piirteettömän pilvilautan, joka peittää usein koko taivaan. Kostealla ilmalla verhopilvestä tulee paksu ja harmaa, ja se peittää Auringon. Kuivalla ilmalla verhopilvi jää ohueksi ja läpikuultavaksi, jolloin Aurinko näkyy sen läpi ja Kuun ympärille voi syntyä punertava pilvikehä.[1]

Verhopilvi koostuu yleensä pilvipisaroista, mutta joskus lisäksi jääkiteistä. Siinä saattaa olla aaltomaisia kuvioita. Verhopilvi muodostuu kosteasta ja nousevasta ilmasta tai ylempää laskeutuneesta harsopilvestä, joka on muuttunut paksummaksi. Se ennustaa lämmintä rintamaa ja pitkään kestävää sadetta, kesällä myös ukkosta.[1]

Verhopilvipeite voi olla tuhansien neliökilometrien laajuinen. Kun verhopilvi on tarpeeksi paksu, se muuttuu laajaksi sadepilveksi ja siitä sataa vettä tai lunta. Silloin kun verhopilvi sataa maahan asti, sade on vähäistä. Verhopilvi voi aiheuttaa jään kerääntymisen sen läpi lentävään koneeseen.[2]

  • William J. Burroughs, Bob Crowder, Ted Robertson, Eleanor Vallier-Talbot, Richard Whitaker: Sää, Ihmeellinen luonto. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9
  • Vartiainen, Juha: Suuri pilvikirja. Helsinki: Readme.fi, 2013. ISBN 978-952-220-669-5
  1. a b Vartiainen 2013, s. 96.
  2. Burroughs et al. 1998, s. 204.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]