Hannes Laasonen
Gabriel Johannes (Hannes) Laasonen (29. heinäkuuta 1878 Mikkeli – 6. lokakuuta 1941 Kuusankoski) oli suomalainen kansakoulunopettaja, päätoimittaja ja kirkkoherra.[1][2][3]
Hannes Laasosen vanhemmat olivat talonomistaja Gabriel Laasonen ja Karoliina Tukkalainen. Laasonen pääsi ylioppilaaksi 1899 (Läroverket för gossar och flickor) ja suoritti kansakoulunopettajan tutkinnon 1900. Hän suoritti suomen kielen, historian ja matematiikan opintoja Helsingin yliopistossa 1901–1904 ja suoritti siellä teologisen erotutkinnon 1914 sekä pastoraalitutkinnon 1917. Laasonen vihittiin papiksi 1913. Laasonen oli keväällä 1912 Helsingin kansakoulujen stipendiaattina Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa.[1][2][3]
Laasonen oli opettajana Helsingin kaupungin yleisessä poikakansakoulussa 1901–1915, historian, suomen kielen ja maantiedon opettajana Helsingin kauppakoulussa 1902–1905, johtajana ja opettajana Värtsilän yhteiskoulussa 1908–1910, Kallion uuden kansakoulun johtajana Helsingissä 1910–1914, suomen kielen opettajana Helsingin ruotsinkielisen kansakoulun jatkoluokalla 1910–1914 sekä suomen kielen opettajana Helsingin kauppakoulussa 1918–1920. Hän opetti myös Helsinkiin siirretyssä Kolppanan opettajaseminaarissa.[1][3]
Papiksi vihkimisen jälkeen Laasonen oli Kuoreveden vt. kirkkoherrana ja kirkkoherran viran välivuoden saarnaajana. Hän toimi sen jälkeen Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan kirkkoherran apulaisena 1913–1914, Helsingin eteläisen suomalaisen seurakunnan vt. kappalaisena 1914, Helsingin pohjoisen suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran apulaisena Pasilassa 1915–1917 ja Töölössä vuodesta 1917 sekä Helsingin kaupungin kunnalliskodin ja työlaitoksen saarnaajana vuodesta 1916. Laasonen valittiin Kuusankosken kirkkoherraksi 1929. Hän sai rovastin arvon 1932. Iitin rovastikunnan lääninrovastiksi Laasonen valittiin 1935. Laasonen oli Suomen evankelis-luterilaisen pyhäkouluyhdistyksen sihteerinä ja rahastonhoitajana vuodesta 1922 alkaen ja oli yhdistyksen johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja. Hän toimi myös Kotikasvatusyhdistyksen puheenjohtajana ja Helsingin Raamattuseuran johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä. [1][2][3]
Laasonen toimi Heinolan Sanomain ja Kansanvalta-lehden päätoimittajana, Kotimaa-lehden toimitussihteerinä ja Lasten Pyhäkoululehden päätoimittajana. Hän kuului lisäksi Koti-lehden ja Vartija-lehden toimituskuntiin.[3]
Hannes Laasonen oli naimisissa vuodesta 1904 kansakoulunopettaja Mildred Hanna Ottilia Stadiuksen (1882–1967) kanssa.[1][2] Heidän poikansa oli matemaatikko ja Teknillisen Korkeakoulun rehtori Pentti Laasonen.[4]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pyhäkoulujen järjestely ja hoito meillä. Suomen pyhäkouluyhdistys, Helsinki 1918 (Digitoituna Kansalliskirjastossa)
- Kuusankosken seurakunta vv. 1919-1930. Kuusankosken seurakunta, Kouvola 1930
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Laasonen, Gabriel Johannes. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 29.7.2023)
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b c d e Päivästä päivään, Helsingin Sanomat, 29.07.1938, nro 200, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kuka kukin on 1978 : Pentti Laasonen