Hanna Lappalainen
Hanna Lappalainen (24. kesäkuuta 1881 Puumala – 5. helmikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen suurlahjoittaja. Hän keräsi omaisuutensa apteekkarina. Hänelle myönnettiin 1966 apteekkineuvoksen arvonimi ensimmäisenä naisena Suomessa.[1][2]
Hanna Lappalaisen vanhemmat olivat sahan viilaaja Juho Matinpoika Lappalainen (1848–1915) ja Fredriikka Vilhelmiina Henrikintytär Luukkonen (1849–1915). Perheessä oli neljä tytärtä ja yksi poika, joista yksi tytär ja poika kuolivat jo pieninä. Vaatimattomista oloista peräisin ollut Lappalainen kävi kansakoulun ja Kotkassa ruotsalaista tyttökoulua, ja hänen kotikielekseen tulikin sittemmin ruotsi. Hän työskenteli eri apteekeissa ja valmistui farmaseutiksi 1903 ja palveltuaan farmaseuttina Kurkijoen apteekisssa valmistui proviisoriksi 1910. Hän jatkoi 1911 opintojaan ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1916 ja hänet promovoitiin 1923 ensin filosofian maisteriksi ja sitten tohtoriksi. Väitöskirjan otsikko oli Biochemische Studien an Aspergillus niger, ja hän selvitti siinä mainitun homesienen eri lajien kasvua ja sen kykyä tuottaa sienitärkkelystä, oksaalihappoa ja sitruunahappoa. Jo aiemmin hän oli yhdessä kasvitieteen professorin Fredrik Elfvingin kanssa havainnut, että Aspergillus niger muodostaa tietyissä oloissa sitruunahappoa. Kumpikaan ei kuitenkaan ymmärtänyt hyödyntää siihen liittyviä taloudellisia mahdollisuuksia.[1] [2]
Lappalainen siirtyi vuonna 1920 apteekkialalle, jolloin hän sai Toijalan apteekin oikeudet, mutta jatkoi vielä tieteellistä tutkimusta. 1925 hän apteekkioikeuden edellisenä vuonna perustamisluvan saaneeseen Helsingin XIX apteekkiin eli Arkadia-apteekkiin, jonka tilat olivat Aurorankatu 15:ssä. Hän oli ensimmäinen naisapteekkari Helsingissä. Apteekki siirtyi 1938 Lappalaisen ostamaan taloon Arkadiankatu 21:een. Vilho Lekmanin suunnittelemassa ja 1913 valmistuneessa Arkadiankatu 21:n talossa oli 2 rappukäytävää, 5 kerrosta ja noin 50 huoneistoa. Lappalaisen asunto oli talon ylimmässä kerroksessa ja katutasossa ja talon toisessa kerroksessa hänen apteekkinsa ja laboratorionsa. Muut talon tilat oli vuokrattu. Hanna Lappalainen avioitui marraskuussa 1925 agronomi Juhani (Johannes) Kurikan kanssa. Kurikka kuoli vuonna 1930, eikä heillä ollut lapsia. Lappalainen sai kaatuessaan lonkkavamman, joka paheni ajan myötä.[1] [2]
1930-luvun alkuvuosina Lappalainen tutustui taiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspaan, joka muutti avioeronsa jälkeen ensin Lappalaisen luokse ja myöhemmin välien kiristyttyä Lappalaisen omistamassa talossa Arkadiankatu 21:ssä toiseen asuntoon, jossa hänellä oli työ- ja ateljeetilat ja lopulta talosta kokonaan pois. Wettenhovi-Aspa oli Lappalaisen seurana eri tilaisuuksissa ja kuljetti häntä pyörätuolissa ulkona ja oli mukana ulkomaanmatkoilla kun Lappalainen haki Keski-Euroopan kylpylöistä apua paheneviin lonkka- ja nivelongelmiinsa.[1] [2]
Lappalainen järjesti kotonaan keskustelutilaisuuksia ja suuria juhlia, joissa vieraina oli ajan merkkihenkilöitä, muun muassa presidentti K. J. Ståhlberg puolisoineen, säveltäjä Jean Sibelius, kirjailijat Frans Emil Sillanpää ja Ilmari Kianto, laulajatar Musa Silver, taiteilija Johannes Gebhard, professori Väinö Auer puolisoineen, professori Gustaf Komppa sekä kontra-amiraali Hjalmar von Bonsdorff puolisoineen. Lappalainen tuki taloudellisesti 1935 perustettua Kalevalaiset Naiset -yhdistystä, jonka perustajista Elsa Heporauta oli Puumalan sahan sahanhoitajan Johan Henrik Koposen tytär ja Hanna Lappalaisen lapsuudentuttava ja ystävä. Lappalainen avusti Laulu-Miesten rakentajajäsenenä vuonna 1949 valmistuneen Laulu-Miesten talon rakentamista. Hän teki Jenny ja Antti Wihurin rahaston 1944 perustamalle Wihurin Tutkimuslaitokselle suurlahjoituksen, omistamansa kiinteistön As. Oy Warjola Ab (Arkadiankatu 21) tontteineen. Lahjoitukseen liittyi ehto, jonka mukaan lahjoittaja sai talosta vuokravapaasti käyttöönsä apteekin, laboratorion ja asunnon kuolemaansa saakka.[1] [2]
Helmikuussa 1966 kuollut Hanna Lappalainen on haudattu Hietaniemen hautausmaalle miehensä Juhani Kurikan viereen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tiedenaisia, Helsinki.fi