Haliartos
| Haliartos | |
|---|---|
| Ἁλίαρτος | |
 Haliartoksen raunioita vanhassa piirroksessa. Edward Dodwell, 1834. |
|
| Sijainti | |
  Haliartos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Alíartos, Alíartos-Thespiés, Boiotia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri |
mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Boiotia |
| Aiheesta muualla | |
Haliartos (m.kreik. Ἁλίαρτος, lat. Haliartus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa. Sen arkeologinen alue sijaitsee kukkulalla nykyisen Alíartoksen kaupungin länsilaidalla.[1][2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haliartos sijaitsi noin 20 kilometriä länteen Thebasta Kopais-järven etelärannan lähellä. Se hallitsi vuorten ja järven välistä rannikkokaistaletta, ja Lebadeiasta Thebaan ja samalla pohjoisesta eteläiseen Kreikkaan johtanutta tietä. Kaupungin akropoliina toimi kukkula nykyisen kaupungin länsipuolella. Sen korkeus oli vain noin 16 metriä Kopais-järven pinnasta laskettuna. Akropoliin pohjoislaita eli järven puoli on luonnollista kalliojyrkännettä, ja muu puoli loivempaa. Heti kukkulan pohjoispuolelta kulkee nykyisin junarata ja eteläpuolelta valtatie.[2][3]
Haliartoksen kaupunkivaltion hallussa ollutta aluetta kutsuttiin nimellä Haliartia (Ἁλιαρτία). Se koostui hedelmällisestä tasangosta, jolla virtasi useita jokia Kopais-järveen. Osa niistä sai alkunsa Helikon-vuorelta (nyk. Elikónas). Kaupungin länsipuolelta virtasi Hoplites- eli Lofis-joki ja itäpuolelta Permessos- ja Olmeios-joet, jotka yhtyivät yhdeksi virraksi (nyk. Kefalári). Haliartian muita kaupunkeja tai kyliä olivat Medeon, Okalea, Onkhestos ja Peteon.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haliartos oli perustettu ennen mykeneläistä kautta samoihin aikoihin kuin Orkhomenos.[2] Varhaisin maininta siitä on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä boiotialaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[4]
Myöhemmin Haliartos tuli Theban alaisuuteen. Kaupunki kuului Boiotian liittoon 500-luvulta eaa. lähtien.[2] Pausaniaan mukaan persialaiset tuhosivat kaupungin persialaissotien aikaan vuonna 480 eaa.,[3] mutta toisten tietojen mukaan kaupunki olisi säästetty.[2] Peloponnesolaissodan aikaan Haliartos oli joka tapauksessa jälleen yksi Boiotian merkittävimmistä.[3] Vuosina 447–387 eaa. ja 371–338 eaa. kaupunki oli yhdessä Koroneian ja Lebadeian kanssa yksi Boiotian liiton 11 alueesta.[2]
Korintin sotaa edeltäneessä Boiotian sodassa vuonna 395 eaa. kaupungin lähellä käytiin Haliartoksen taistelu, jossa boiotialaiset löivät Lysandroksen johtaman Spartan armeijan. Lysandros kaatui taistelun aikana Hoplites-joella. Kolmannessa makedonialaissodassa Haliartos oli Makedonian puolella Roomaa vastaan. Roomalaiset ryöstivät ja tuhosivat kaupungin preetori Gaius Lucretiuksen johdolla vuonna 171 eaa., ja myivät sen 2 500 asukasta orjiksi. Tämän jälkeen Haliartoksen maat annettiin ateenalaisille. Ateenalaiset lähettivät seudulle siirtokuntalaisia, mutta kaupunkia ei enää rakennettu uudelleen; ainakaan sitä ei ollut olemassa enää Strabonin aikana.[2][3] Toisaalta paikalla on merkkejä jonkinlaisesta asutuksesta ja linnoitteista roomalaisella ja mahdollisesti vielä bysanttilaisella kaudella.[2]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haliartoksen mykeneläisaikainen akropolis sijaitsi antiikin aikanakin akropoliina toimineen kukkulan korkeimmalla kohdalla sen koillisosassa. Sen muurein ympäröidyn alueen koko oli noin 250 × 150 metriä. Muurit ovat säilyneet erityisesti länsi- ja eteläosassaan. Akropoliilla on myös myöhempien, antiikin aikaisten linnoitteiden jäänteitä: sen länsilaidalla on jäänteitä 600-luvulla eaa. rakennetusta muurista, etelärinteessä ja kaakkoiskulmassa tornien raunioita 500- tai 400-luvulta eaa., ja lounaiskulmassa ja länsilaidalla 300-luvun eaa. tornista ja portista.[2]
Akropoliilla sijaitsi Athenelle omistettu temppeli, joka oli rakennettu 500-luvulla eaa. Se oli distylos in antis, toisin sanoen sen etupuolella oli kaksi pylvästä, ja sen koko oli noin 7,1 × 18 metriä. Temppeli oli ympäröity peribolos-muurilla. Kukkulalla on jäänteitä myös varhaisemmasta, noin 600-luvulla eaa. rakennetusta temppelistä.[2]
Temppelin eteläpuolella sijaitsi suurikokoinen rakennus, jonka käyttötarkoitusta ei tunneta. Sen koko oli noin 21 × 8,9 metriä, ja sen kattoa tuki keskellä neljä puista pylvästä.[2]
Kaupungin hautausmaa sijaitsi ainakin loppuaikoina sen kaakkoispuolella.[2] Lysandros ja hänen mukanaan kaatuneet oli haudattu tumulus-hautaan kaupungin lähelle.[3]
Kaupungin itäpuolella sijaitsi Poseidon Onkhestiokselle omistettu temppeli, joka toimi Boiotian liiton keskuksena vuosina 338–146 eaa.[2] Tilfusios (Tilfossion) -vuorella kaupungin länsipuolella sijaitsi Haliartoksen alaisuuteen kuulunut Praksidikain temppeli.[3][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”206 Haliartos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Haliartos, Boiotia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Haliartus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Homeros: Ilias II.2.494–510.
- ↑ Praxidikai Theoi Greek Mythology. Viitattu 28.8.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haliartos Wikimedia Commonsissa
