Hala Ludowa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hala Stulecia
Jahrhunderthalle, Hala Ludowa
Hala Stulecia vuonna 2010
Hala Stulecia vuonna 2010
Osoite ul. Wystawowa 1, 51-618 Wrocław[1]
Sijainti Puola Wrocław, Puola
Koordinaatit 51.1068°N, 17.0772°E
Valmistumisvuosi 1913
Suunnittelija Max Berg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hala Stulecia (Satavuotishalli, aik. Hala Ludowa eli Kansanhalli, alun perin saksaksi Jahrhunderthalle), on ympyränmuotoinen messu- ja näyttelyrakennus Wrocławissa (vuoteen 1945 Breslau, osa Saksaa), Sleesiassa, Puolan lounaisosassa. Halli on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2006.[2]

Max Bergin suunnittelema halli rakennettiin 1911–1913[2] kuningas Fredrik Vilhelm III:n vuonna 1813 Saksan kansalle osoittaman julistuksen (An mein Volk) juhlistamiseksi, ja tämän käynnistämän Napoleonin vastaisen kampanjan vuoksi. Napoleon lyötiin syksyllä 1813 Kuudennen liittokunnan sodan Leipzigin taistelussa.[3][1] Ennen hallin rakentamista, sen ja nykyisen puiston paikalla oli hevosurheilun kilpailurata[3]. Viereinen sijaitseva Wrocławin eläintarha oli perustettu jo 1865.[4] Halli ympäristöineen rakennettiin messu- ja näyttelyalueeksi, jolla oli määrä esitellä Sleesian historiaa ja taloudellisia saavutuksia.[3] Hallin avajaisisten yhteydessä (20. toukokuuta 1913) avautui alueella iso Satavuotisnäyttely.[5]

Valmistuessaan Satavuotishalli oli maailman suurin teräsbetonirakennelma.[2] Sen kupolin sisähalkaisija on 65 metriä ja korkeus 42 metriä. Hallin pinta-ala on 14 000 m².[4] Hallin pääsali oli mittava kupolirakenne, jota on verrattu esimerkiksi Istanbulin Hagia Sofiaan (jänneväli 31 m) ja Rooman Pantheoniin (jänneväli noin 44 m).[6] Eräänä Satavuotisnäyttelyn kohokohtana hallissa esitettiin Nobelin kirjallisuuspalkinnolla 1912 palkitun Gerhart Hauptmannin näytelmää Festspiel in deutschen Reimen[3][5]. Esityksen aikaan hallissa oli tuolloiseen aikanaan maailman suurimpiin kuuluneet urut[3].

Itse hallin lisäksi alue koostuu 56 muusta näyttelytilasta sekä isosta vesialtaasta, jota kiertää puoliympyrän muotoinen pergola. Kaupunginarkkitehti Max Bergiä avusti Satavuotishallin loppuunhiomisessa Max Bergin ylistämä arkkitehti Hans Poelzig, joka suunnitteli monia muita Satavuotisnäyttelyn rakenteita, muun muassa vieresen Neljän kupolin paviljongin ja pergolan[3][5]. Kaupungin johto kuitenkin nöyryytti Satavuotishallin ja näyttelypaviljongin avajaisissa Poelzigia, joka tästä loukkaantuneena muutti Breslausta ja siirtyi arkkitehdiksi Berliiniin.[5] Neljän kupolin paviljongissa järjestettiin näyttelyjä ja tapahtumia vuoteen 1945 saakka. Vuodesta 1953 lähtien siellä toimi Wrocławin elokuvastudio.[7] Tiloja käytettiin elokuvien tekemiseen aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Rapistunut rakennus palautettiin uudistettuna maailmanperintökohteen hengessä alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa näyttelytiloiksi vuosien 2013−2016 peruskorjaus- ja kunnostustöiden jälkeen.[8] Nykyään Neljän kupolin paviljonki kuuluu Wrocławin kansallismuseon näyttelytiloihin ja toimii modernin taiteen museona.[3][8]

Vuonna 1930 Adolf Hitler esiintyi Satavuotishallissa 25 000 ihmiselle.[9]

Toisen maailmansodan jälkeen, kun kaupunki oli siirtynyt Puolan hallintaan, Satavuotishalli nimettiin Kansanhalliksi (Hala ludowa). Siinä järjestettiin vuonna 1948 suuri Takaisinsaatujen alueiden näyttely (Wystawa Ziem Odzyskanych), joka kesti yli kolme kuukautta (21.7.− 31.10.1948). Näyttely esitteli Saksasta Puolaan liitettyjen alueiden historiaa, arkkitehtuuria ja taloutta.[10] Tästä muistuttaa professori Stanisław Hempelin suunnittelema, nykyään 90,3 metriä korkea teräsmasto (1948),[11][3] joka kohoaa neulamaisena kohti taivasta Satavuotishallin länsipuolella sijaitsevalla aukiolla, Neljän kupolin paviljongin sisäänkäynnin edustalla.[3] Läntisen aukion suunnasta katsottuna neulamainen masto symbolisesti halkaisee 'preussilaisen' Satavuotishallin kahtia ja pistää kommunistisessa propagandahengessä piikkinsä sitä korkeammalle.[10] Alkujaan 106-metrisen maston kärjessä oli heijastava, alumiininen savuvanaa symbolisoiva rakenne. Tämä kuitenkin viottui myrskyssä vähän ennen avajaisia, ja jouduttiin poistamaan. Sittemmin teräsmaston heikentynyttä kärkiosaa jouduttiin turvallisuussyistä lyhentämään lisää.[11] Samassa yhteydessä Wrocławissa pidettiin iso Älymystö rauhan puolesta -kongressi, johon osallistuivat muun muassa Pablo Picasso, Irène Joliot-Curie, Julian Huxley, Salvatore Quasimodo, Martin Andersen Nexø, Ilja Ehrenburg ja Mihail Šolohov.[12]

Vuonna 1952 hallin vieressä olevaan näyttelyrakennukseen perustettiin yksi Puolan merkittävimmistä elokuvastudioista, joka aluksi oli Łódźissa toimineen Wytwórnia Filmów Fabularnych (WFF) -studion haaraosasto. Tilat löytyivät Neljän kupolin paviljongista ja viereisestä suorakulmaisesta paviljongista (vuodesta 1953 lähtien).[13] Wrocławin elokuvastudion tuotanto laajeni; kaupungissa on sittemmin valmistunut neljännes puolalaista pitkistä elokuvista.[13] Sen tiloissa valmistuivat sellaiset kuuluisat puolalaiselokuvat kuten Andrzej Wajdan Sukupolvi (Pokolenie, 1954) ja Tuhkaa ja timanttia (Popioł i diament, 1958) sekä Roman Polanskin Veitsi vedessä (Nóż w wodzie, 1961).[13][14]

Vuonna 2009 Satavuotishallin läheiseen vesialtaaseen rakennettiin valmius multimediasuihkulähde-esityksille. Tällä haluttiin juhlistaa maan demokraattisten vaalien 20-vuotisjuhlaa.[3] Kesäkaudella iltaisin, puolen tunnin välein esitettävistä, musiikin tahdittamien multimedianäytösten seuraamisesta on muodostunut suosittu ympäristö istuskeluun ja picknikin viettämiseen.

Satavuotisnäyttelyalueen pohjoisosassa, aivan pergolan vieressä sijaitsee pääsymaksullinen japanilainen puutarha (1913).[15][16] Puutarha syntyi diplomaatti Fritz von Hochbergin aloitteesta ja se toteutettiin japanilaisen puutarhurin Mankichi Arain avustuksella.[16] Puistoalue muodosti osan Satavuotisnäyttelyä täydentäneestä Taiteellisen puutarhanhoidon näyttelystä. Uudistettu puutarha avautui toukokuussa 1997, jota ennen japanilaiset ja puolalaiset asiantuntijat ajantasaistivat sitä japanilaisen puistotaiteen mukaisesti kahden vuoden ajan.[17] Japanilaisesta puutarhasta pohjoiseen ja koilliseen sijaitsee avoin, 100 hehtaarin laajuinen, alkujaan vuonna 1783 perustettu Szczytnicki-puisto (saks. Scheitniger Park).[18]

  • Tapahtuma Satavuotishallissa Natsi-Saksan aikakaudella.
    Tapahtuma Satavuotishallissa Natsi-Saksan aikakaudella.
  • Halli on toiminut useiden suurten urheilukilpailujen tapahtumapaikkana. Kuvassa Puola-Ruotsi käsipallopelin joukkueet.
    Halli on toiminut useiden suurten urheilukilpailujen tapahtumapaikkana. Kuvassa Puola-Ruotsi käsipallopelin joukkueet.
  • Wrocławin Satavuotishallin alue ilmakuvassa aamuvarhaisella.
    Wrocławin Satavuotishallin alue ilmakuvassa aamuvarhaisella.
  • Hala Stulecian puistoalueella järjestetään musiikilla ja valoilla rytmitetty vesisuihkushow kesäkaudella iltaisin.
    Hala Stulecian puistoalueella järjestetään musiikilla ja valoilla rytmitetty vesisuihkushow kesäkaudella iltaisin.
  • Satavuotishalli ympäristöineen vuonna 1929.
    Satavuotishalli ympäristöineen vuonna 1929.
  • Wrocławin Satavuotishalli ympäristöineen vuonna 2021.
    Wrocławin Satavuotishalli ympäristöineen vuonna 2021.
  • Satavuotishallin kokonaisuuteen kuuluva Neljän kupolin paviljonki toimii Puolan kansallismuseon modernin taiteen museona.
    Satavuotishallin kokonaisuuteen kuuluva Neljän kupolin paviljonki toimii Puolan kansallismuseon modernin taiteen museona.
  • Satavuotishalli (Max Berg, 1913) ja Neljän kupolin paviljonki (Hans Poelzig, 1913) suihkulähdenäytöksen yli nähtynä kesäisen iltapäivän lopulla (elokuussa 2024).
    Satavuotishalli (Max Berg, 1913) ja Neljän kupolin paviljonki (Hans Poelzig, 1913) suihkulähdenäytöksen yli nähtynä kesäisen iltapäivän lopulla (elokuussa 2024).
  • Satavuotishalli neulamaisen terästornin (Stanisław Hempel, 1948) suunnalta.
    Satavuotishalli neulamaisen terästornin (Stanisław Hempel, 1948) suunnalta.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b About the Hall Hala Stulecia, halastulecia.pl. Viitattu 18.1.2025. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Centennial Hall in Wrocław Unesco World Heritage Convention. Viitattu 17.1.2025.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Małgorzata Urlich-Kornacka: A guide to Wrocław, s. 28-29. (25. Centennial Hall and Szczytnicki Park) Wrocław: Via Nova. ISBN 9788360544617 (englanniksi)
  4. ↑ a b History Of The Centennial Hall Hala Stulecia, halastulecia.pl. Viitattu 18.1.2025. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Opening of The Centennial Hall Hala Stulecia, halastulecia.pl. Viitattu 18.1.2025. (englanniksi)
  6. ↑ Eckart Pasche: Jahrhunderthalle Breslau: Größte freitragende Kuppel ihrer Zeit vdi-nachrichten.com. 15.11.2013. Viitattu 18.1.2025. (saksaksi)
  7. ↑ Four Domes Pavilion Hala Stulecia, halastulecia.pl. Viitattu 18.1.2025. (englanniksi)
  8. ↑ a b Joachim Napieralski & Marek Michałowski: Modernizacja pawilonu Czterech Kopuł przy Hali Stulecia we Wrocławiu muratorplus.pl. 30.6.2015. Viitattu 18.1.2025. (puolaksi)
  9. ↑ Hitler was here World Heritage Site. Viitattu 17.1.2025.
  10. ↑ a b Exhibition of The Recovered Territories Hala Stulecia, halastulecia.pl. Viitattu 17.1.2025. (englanniksi)
  11. ↑ a b Iglica Hala Stulecia, halastulecia.pl. Viitattu 18.1.2025. (englanniksi)
  12. ↑ 70 years in Defence of Peace wpc-in.org. 2018. Viitattu 17.1.2025. (englanniksi)
  13. ↑ a b c Historia Wytwórnia Filmów Fabularnych we Wrocławiu, wffwroclaw.pl. Viitattu 18.1.2025. (puolaksi)
  14. ↑ Wytwórnia Filmów Fabularnych (Wrocław) filmpolski.pl. Viitattu 18.1.2025. (englanniksi)
  15. ↑ Japanese Garden Wrocław in Your Pocket, inyourpocket.com. Viitattu 18.1.2025. (englanniksi)
  16. ↑ a b Japanese Garden Hala Stulecia, halastulecia.pl. Viitattu 18.1.2025. (englanniksi)
  17. ↑ Małgorzata Urlich-Kornacka: A guide to Wrocław, s. 29-30. (26. The Japanese Garden) Wrocław: Via Nova. ISBN 9788360544617 (englanniksi)
  18. ↑ Szczytnicki Park Wrocław in Your Pocket, inyourpocket.com. Viitattu 18.1.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • [1] (puolaksi) (halastulecia.pl)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hala_Ludowa&oldid=22965983”