Hadrianuksen kaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hadrianuksen kaari
Αψίδα του Αδριανού
Hadrianuksen kaari.
Hadrianuksen kaari.
Sijainti Ateena, Kreikka Kreikka
Koordinaatit 37°58′13″N, 23°43′55″E
Rakennustyyppi kaari
Valmistumisvuosi n. 131/132
Tyylisuunta korinttilainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hadrianuksen kaari (kreik. Αψίδα του Αδριανού, Apsída tou Adrianoú) eli Hadrianuksen portti (Πύλη του Αδριανού, Pýli tou Adrianoú) on keisari Hadrianuksen kunniaksi rakennutettu kaari Ateenassa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsee nykyisin Vasilíssis Amalías -kadun varrella Olympoksen Zeuksen temppelin arkeologisen alueen luoteiskulmassa.

Kaari on rakennettu todennäköisesti hieman ennen vuotta 131 tai 132, jolloin Hadrianus vieraili Ateenassa. Sillä haluttiin kunnioittaa keisaria, joka oli monella tavalla kaupungin hyväntekijä. Kaari rakennettiin kadulle, joka kulki Akropoliin ja Agoran alueelta läheiselle Olympoksen Zeuksen temppelille ja kaupungin eteläosiin. Se ei ole kuitenkaan ollut tuolloin portti missään muurissa.[1][2] 1700-luvulla kaaresta tuli yksi osmanien rakennuttaman kaupunginmuurin porteista.[2]

Kaari on 18 metriä korkea, 12,5 metriä leveä ja 2,3 metriä paksu. Se on tehty Pentelikon-vuoren marmorista. Kaaren pylväät edustavat korinttilaista tyyliä.[2]

Kaaressa on kaksi piirtokirjoitusta. Sen länsipuolella eli Akropoliin puolella lukee ”Tämä on Ateena, Theseuksen vanha kaupunki” ja itäpuolella ”Tämä on Hadrianuksen, ei Theseuksen kaupunki”. Tämä tarkoittaa mahdollisesti sitä, että kaari seisoi vanhan Ateenan ja uuden kaupunginosan eli niin kutsutun Hadrianoupoliksen rajalla. Toisen tulkinnan mukaan teksti haluaa antaa Hadrianukselle kunnian kokonaisen ”uuden Ateenan” perustamisesta.[1]

Kaari juhlavalaistiin sini-valkoiseksi Suomen täyttäessä 100 vuotta 6. joulukuuta 2017.[3]

  1. a b c Arch of Hadrian The Ancient City of Athens. Viitattu 9.3.2015.
  2. a b c d Arch of Hadrian Greeka.com. Viitattu 9.3.2015.
  3. 30 maata, 50 sinivalkoista kohdetta - maailma onnittelee satavuotiasta Suomea iltalehti.fi. Viitattu 5.12.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]