Haavisto-korsu
Haavisto-korsu oli talvisodassa Taipaleessa sijainnut komppanian päälliköiden korsu, joka sai nimensä JR 23:n neljännen komppanian jouluaattona 1939 kaatuneesta reservin luutnantti Yrjö Haavistosta. Luutnantti Jorma Rannan johtama, levossa ollut jalkaväkirykmentti 21:n 8. komppania otti rintamavastuun luutnantti Paavo Palhon miehiltä aamuyhdeksältä 1. maaliskuuta 1940. Vain tuntia myöhemmin korsu saa ensimmäisen kranaatin osuman. Toisen kranaatin osuessa korsun takaosaan Ranta komentaa kaikki ulos, mutta aika loppuu kesken. Rykmentin sotapäiväkirja kertoo myöhemmin vain kahden miehen ehtineen ulos. Kolmas kranaatti on täysosuma. Katon läpi tullut kranaatti räjäyttää korsussa olleet kasapanoksetkin ja korsu sortuu, haudaten alleen kaikkiaan 13 miestä. Rannan lisäksi korsuun kaatuu vänrikki Oiva Kalliala ja 11 aliupseeria ja miestä.[1][2]
Helmikuun lopulla Yrjö Jylhän komppania (2/JR 21) siirrettiin tilapäisesti Kirvesmäestä Terenttilän lohkolle. Silloin Jylhä majoittui itsekin Haavisto-korsuun. Ranta oli vaihdossa kysynyt luutnantti Jylhältä korsun kestävyydestä, jolloin Jylhä oli vastannut: "On siihen sattunut, mutta kestänyt se on tähän asti."[3] Yrjö Jylhän runo "Viimeinen virsi" kertoo näistä tapahtumista.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kahteen suomalaisklassikkoon ikuistetun Haaviston korsun tosielämän tuplatragedia Sotaveteraanit.fi. 28.2.2020. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ a b Haavisto korsu Taipale www.sotahistoriallisetkohteet.fi. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ Lukijablogi: Viimeinen virsi Kotimaa. Viitattu 7.1.2022.