Haapaniemen hiippakuntakartano
| Haapaniemen hiippakuntakartano | |
|---|---|
| Haapaniemen pappila | |
 |
|
| Osoite | Haapaniementie 50 |
| Sijainti | Ruona, Kuortane |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1779 |
| Omistaja | Lapuan hiippakunta |
| Verkkosivut | |
 |
|
Haapaniemen hiippakuntakartano on Kuortaneenjärven rannalla sijaitseva Lapuan hiippakunnan seurakuntien koulutuskeskus. Haapaniemi on ollut Lapuan hiippakunnan omistuksessa vuodesta 1968. Hiippakuntakartanon alueella sijaitsee neuvottelu- ja majoitustiloja sekä ruokailurakennus.[1] Haapaniemen pappila on osa valtakunnallisesti arvokasta Kuortaneenjärven maisema-aluetta.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuortaneen pappien virkatalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen Haapaniemen pappila rakennettiin vuonna 1663. Nykyinen Haapaniemen tila rakennuksinen on peräisin 1770-luvulta ja rakennus toimi lähes 300 vuoden ajan Kuortaneen pappien virkatalona.[2]
Vapaussodan invalidien hoitokoti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 1940 pappila oli Etelä-Pohjanmaan Naisten Huoltosäätiön (ent. Etelä-Pohjanmaan Lottapiiri) ylläpitämä vapaussodan invalidien hoitokoti. Hoidokkien vähennettyä ja säätiön velkaannuttua se tarjosi kiinteistöä Lapuan hiippakunnalle.[3]
Lapuan hiippakuntakartano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hanke Lapuan hiippakunnan leiri- ja opintokeskuksesta syntyi vuoden hiippakunnan taloudellisilla opintopäivillä vuonna 1960 piispa Eero Lehtisen toimesta. Opintokeskuksen esikuvana olivat Ruotsin koulutus-, neuvottelu- ja virkistyskäytössä toimivat hiippakuntatalot. Alkujaan käyttöön pidettiin mahdollisena Lappajärven kappalaispappilaa, mutta asia ei kuitenkaan edennyt.[3]
Etelä-Pohjanmaan Naisten Huoltosäätiö tarjosi Haapaniemen tilaa hiippakunnalle. Hiippakuntatalosäätiö osti kiinteistön 1. helmikuuta 1968 42 000 markalla, jota on pidetty ilmeisenä lahjoitushintana. Myyjät halusivat kiinteistön maakuntaa palvelevaan yleishyödylliseen käyttöön. Kiinteistöön kuului 7,7 hehtaarin tontti, 18 hehtaaria metsää, päärakennus ja väentupa. Rakennuksissa oli 65 majoituspaikkaa ja keittiö 150 hengen tarpeisiin. Jäljellä olevat asukit tuli hoitaa ja säätiön sääntöhiin lisättiin opintokeskuksen ylläpitäminen osana hiippakunnallista koulutustoimintaa.[3]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haapaniemen pappilarakennus on vuodelta 1779 ja on tyypillinen karoliininen keskeissalirakennus. Pappilan pihapiirissä sijaitsee kaksikerroksinen koulutuparakennus, aittarivistö sekä kivinavetta. Kuortaneenjärven puoleiselle rinteelle on istutettu puisto. Rakennuskokonaisuuteen kuuluvat myös uudet rakennuskantaan sovitetut kurssirakennukset.[2]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haapaniemen pappilassa on viettänyt lapsuutensa runoilija Karl Fredrik Stenbäck. Pappilan historiaan liittyvät myös Chydenius-, Rislakki-, Klemetti- ja Kansanaho-suvut.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Välimäki, Hannu: Lapuan hiippakunnan synty ja toiminta 1956–2006. (Toim. Eija Harmanen) Haasteena yhteys: Lapuan hiippakunnan viisi vuosikymmentä 1956–2006, 2006. Helsinki: Lapuan hiippakunta & Kirjapaja. ISBN 951-607-405-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hiippakuntakartano hiippakuntakartano.fi. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ a b c d Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila Museovirasto. 22.12.2009. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ a b c Välimäki 2006, s. 48
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
