HMS Aurora (12)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Arethusa-luokan kevyestä risteilijästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Aurora
HMS Aurora
HMS Aurora
Aluksen vaiheet
Rakentaja Portsmouthin telakka
Kölinlasku 27. heinäkuuta 1935
Laskettu vesille 20. elokuuta 1936
Palveluskäyttöön 12. marraskuuta 1937
Poistui palveluskäytöstä huhtikuu 1946
Loppuvaihe myytiin Kansalliselle Kiinalle 19. toukokuuta 1948
Tekniset tiedot
Uppouma 5 220 t (standardi)
6 665 t (kuormattuna)
Pituus 154 m
Leveys 16 m
Syväys 4,3 m
Koneteho 64 000 shp
Nopeus 32 solmua
Miehistöä 500
Aseistus
Aseistus 3 × 6" (152 mm) kaksoistykkitornia
4 × 4" (102 mm) Mk V -ilmatorjuntatykkiä
2 × nelipiippuista Vickers .50" ilmatorjuntakonekivääriä
6 x 21" torpedoputkea

HMS Aurora (viirinumero 12) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Arethusa-luokan kevyt risteilijä.

Pääartikkeli: Arethusa-luokka (1934)

Alus tilattiin Portsmouthin telakalta, missä köli laskettiin 27. heinäkuuta 1935. Alus laskettiin vesille 20. elokuuta 1936 ja otettiin palvelukseen 12. marraskuuta 1937.

Palvelukseen otettaessa alus liitettiin hävittäjien lippulaivaksi Kotilaivastoon. Syyskuussa alus oli 2. risteilijäviirikön kanssa saattamassa aluksia Skandinaviaan, mistä se siirrettiin etsimään Saksan laivaston taisteluristeilijöitä Scharnhorstia ja Gneisenauta. Norjan taisteluiden jälkeen alus etsi Pohjois-Atlantilta Saksan laivaston taistelulaivan Bismarckin. Operaation aikana alus pysäytti 13. kesäkuuta 1941 HMS Kenyan kanssa saksalaisen tukilaivan Belchenin.[1]

Heinä-elokuussa alus oli Kotilaivaston Force K:ssa, jonka mukana alus osallistui Huippuvuorten ja Karhusaarten operaatioon. Operaation jälkeen alus yllätti HMS Nigerian kanssa saksalaisen joukkojenkuljetussaattueen Pohjois-Norjassa ja upottivat Saksan maavoimien joukkoja kuljettaneiden alusten suojana olleen koululaiva Bremsen.[1]

Syksyllä risteilijä siirrettiin Välimerelle. Se saapui 21. lokakuuta Maltalle Force K:hon, jonka tehtävänä oli häiritä akselivaltojen huoltokuljetuksia Italiasta Pohjois-Afrikkaan. Force K oli erittäin tehokas tuhoten useita kuljetusaluksia yhdessä Maltalle sijoitettujen hävittäjien kanssa. Force K:n toiminta kuitenkin kärsi suuren takaiskun HMS Neptunen upotessa ja Auroran sekä HMS Penelopen vaurioiduttua osuttuaan miinoihin samalla matkalla. Alukselle tehtiin Maltalla tilapäiskorjaukset, minkä jälkeen se lähti 29. maaliskuuta Liverpooliin varsinaisia korjauksia varten.[1]

Alus palasi Välimerelle kesäkuun lopulla 1942. Alus liitettiin Gibraltarilla Force H:hon. Marraskuussa se kuului Pohjois-Afrikan maihinnousun Keskiseen Ryhmään. Oranin edustalla alus törmäsi 8. marraskuuta Vichyn Ranskan laivaston hävittäjiin (ransk. torpilleur) Tramontaneen ja Tornadeen. Seuranneessa taistelussa Tramontane upposi ja Tornade vaurioitui niin pahoin, että se piti ohjata matalikolle uppoamisen estämiseksi. Seuraavana päivänä Aurora vaurioitti pahoin hävittäjä Épervieriä ja pakotti sen maihin.[1]

Joulukuussa alus kuului Bônen niemimaalla Force Q:hon, jonka tehtävänä oli häiritä akselivaltojen Trapanin ja Tunisian välisiä evakuointi- ja huoltosaattueita. Alus osallistui Sisilian ja Salernon maihinnousuihin liitettynä 15. risteilijäviirikköön ennen lokakuista siirtoaan Egeanmerelle.[2]

Risteilijä vaurioitui 30. lokakuuta Kastelórizon valtausyrityksen aikana lentopommin osumasta. Alus siirrettiin Tarantoon korjattavaksi, mistä se palasi huhtikuussa 1944 palvelukseen. Elokuussa alus osallistui Etelä-Ranskan maihinnousuun, minkä jälkeen se palasi Egeanmerelle avustamaan Ateenan vapauttamisessa.[3]

Sodan jälkeen Aurora myytiin 19. toukokuuta 1948 Kansalliselle Kiinalle, joka kastoi aluksen Chung Kingiksi. Alus joutui kuitenkin samana päivänä kommunistien haltuun ja nimettiin uudelleen Tchoung Kingiksi. Maaliskuussa 1949 alus kuitenkin upposi Takun satamaan Kansallisten ilmahyökkäyksessä. Myöhemmin hylky nostettiin, mutta ei todennäköisesti koskaan palannut palvelukseen, vaikka nimettiin 1950 uudelleen Hsuang Hoksi, 1951 Pei Chingiksi ja lopulta Kuang Chouksi.[3]

  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  1. a b c d Whitley s. 103
  2. Whitley s. 103-104
  3. a b Whitley s. 104