Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmat

Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmat sisältävät suomalaista taidetta 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Tunnetuimmat teokset ovat kultakaudelta, kuten Edelfeltin Larin Paraske, Gallen-Kallelan Väinämöisen lähtö ja Westerholmin Eckerön postilaituri. Kokoelmissa on maalausten, veistosten, piirustusten ja grafiikan ohella tekstiilejä ja valokuvia. Ulkomaista taidetta myös jonkin verran.^[1]

Hämeenlinnan taidemuseon perustamisen aikoihin vuonna 1952 teoksia oli noin sata, ja nykyisin niiden määrä on runsaat 5 000. Hankintojen ohella kokoelma on karttunut lahjoitusten ja talletusten ansiosta. Näihin kuuluvat muun muassa Viipurin taidemuseon kokoelmat, Henna ja Pertti Niemistön, Vexi Salmen sekä Aija ja Ludvig Wennervirran kokoelma.^[1]

Lahjoitukset ja kokoelman osat

Viipurista tullut perusta

Kokoelmien perustana olivat Rautalammille Peuran museoon sodan ajaksi evakuoidut Viipurin taidemuseon teokset. Sisäasiainministeriö päätti sodan jälkeen jakaa Viipurin museon teokset Lahden ja Hämeenlinnan kesken. Viipurin museon perintö jakautuu kahteen osaan. Se koostuu Viipuri-säätiön kokoelmasta, joka on entinen Viipurin kaupungin kokoelma, sekä Viipurin Taiteenystävät ry:n kokoelmasta.

Viipuri-säätiön kokoelmassa on useita Suomen taidehistorian keskeisiä merkkiteoksia Edelfeltiltä, Simbergiltä, Lindholmilta ja Gallen-Kallelalta.

Viipurin taiteenystävät halusi 1980-luvun puolivälissä siirtää osan Hämeenlinnaan ja Lahteen tallennetuista teoksista Etelä-Karjalan taidemuseoon Lappeenrantaan. Hämäläiset eivät luopuneet teoksista kovin helposti, ja vasta korkeimman oikeuden päätös vuonna 1990 siirsi osan molempien museoiden kokoelmista Lappeenrantaan. Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmiin jäi vielä 46 teosta, lähinnä maalauksia, jotka ovat kotimaisten ja kansainvälisten mestareiden töitä. Nämä ovatkin museon omien kokoelmien keskeisiä näyttelyteoksia.

Ester Helenius

Taidemaalari Ester Helenius lahjoitti Hämeenlinnan taidemuseon avajaisnäyttelyn yhteydessä esillä olleista töistä 19 maalausta ja grafiikkaa. Myöhemmin hän määräsi testamentissaan koko taiteellisen jäämistönsä Taidemuseolle. Näin museo sai kokoelmiinsa yli 30 maalausta sekä yli 100 grafiikanlehteä.

Myöhemmin tehtyjen omien ostojen ja saatujen lahjoitusten ansiosta Taidemuseon kokoelmissa on nykyisin 237 Ester Heleniuksen työtä, joista puolet on piirustuksia ja grafiikkaa.

M. S. Elomaa

Vuonna 1964 taidemuseo sai vastaanottaa tohtori M. S. Elomaan testamenttilahjoituksen. Lahjoitus käsitti 57 taideteosta, öljy-, vesiväri- ja pastellimaalauksia sekä piirustuksia. Muu osa perinnöstä meni Oulun yliopistolle, Someron kunnalle ja Suomen kulttuurirahastolle.

Elomaan kokoelman merkittävimmät teokset ovat Helene Schjerfbeckiltä, pastelliteokset Marcus Collinilta ja loput Juho Mäkelältä, Ellen Thesleffiltä, Maria Wiikiltä ja Alvar Cawénilta.

Mikko Hovin jäämistö

Kuvanveistäjä Mikko Hovin leski Helmi Hovi testamenttasi Hämeenlinnan taidemuseolle koko miehensä taiteellisen jäämistön. Kokoelma sisältää veistoksia, keskeneräisiä töitä, kipsimalleja, veistosluonnoksia ja valumuotteja. Lahjoitettuun testamenttikokoelmaan kuuluu hieman alle 100 veistosta tai taideteollista esinettä.

Museo saattoi järjestää lähes omien kokoelmiensa avulla taiteilijan syntymän laajan satavuotisnäyttelyn.

Laila Karttunen

Lukumääräisesti suurin museon lahjoituksista vastaanotettiin vuonna 1981. Tekstiilitaiteilija, opettaja, tekstiiliperinteen tutkija ja taidemaalari Laila Karttunen oli määrännyt Hämeenlinnan taidemuseon taiteellisen tuotantonsa saajaksi. Kokoelma käsittää päänumeroltaan noin 2 500 yksikköä. Ne koostuvat öljymaalauksista, vesivärimaalauksista, tekstiiliteoksista, luonnoksista, mallipiirroksista, erilaisista sidosnäytteistä ja käyttötekstiileistä.

Maija Isola

Vuonna 1991 Taidemuseo sai myös merkittävän lahjoituksen. Tällöin taidemaalari ja tekstiilitaiteilija Maija Isola lahjoitti museolle kaikkiaan 43 teosta, jotka ovat öljy-, tempera-, akryyli- ja guassimaalauksia vuosilta 1955-1988.

Henna ja Pertti Niemistö

Ars Fennica -palkinnon perustaneen valtiotieteen maisteri Henna Niemistö ja kauppaneuvos, varatuomari Pertti Niemistö tulivat tunnetuiksi myös taiteenkerääjinä ja mesenaatteina. Heidän nykytaiteen kokoelmansa on yksi merkittävimmistä, ja sen sijoittamiseksi Hämeenlinnan kaupunki kunnosti Lohrmannin makasiiniin. Kokoelma tallennettiin museoon vuonna 1955, ja taidemuseo vastaa kokoelman säilyttämisestä, tutkimuksesta ja esillepanosta.

Nykyisin kokoelman omistaa perustajien poika, toimitusjohtaja Kari Niemistö. Yhdessä puolisonsa toimitusjohtaja, LT Leena Niemistön kanssa he kartuttavat kokoelmaa lukuisilla vuosittaisilla taidehankinnoilla.

Kokoelmaan ovat saaneet töitään esimerkiksi Juhana Blomstedt, Cris af Enehielm, Reino Hietanen, Unto Koistinen, Leena Luostarinen, Jukka Mäkelä, Paul Osipow, Pentti Lumikangas, Mari Rantanen, Sam Vanni, Heikki Häiväoja, Harry Kivijärvi ja Ukri Merikanto.

Ulkomaisista taiteilijoista kokoelmaan on saatu teoksia Per Kirkebyltä, Hreinn Fridfinnssonilta, Rolf Hanssonilta ja Peter Frieltä. Erityisasemassa on Juhani Linnovaara, sillä hänen tuotannostaan kokoelmassa on runsaasti teoksia.

Ludvig ja Aija Wennervirta

Taidemuseon avaamisen jälkeen sen intendentti Taisto Ahtola sekä Ludvig ja Aija Wennervirta keskustelivat Wennervirtojen taidelahjoituksesta perustetulle museolle. Vasta toukokuussa 1970 saatettiin museossa kuitenkin järjestää näyttely aiemmin keväällä saadun lahjoituksen kunniaksi. Ajatuksen toteuttajana oli Aija Forsell-Wennervirran perikunta.

Museon saama lahjoitus käsitti yhteensä 68 teosta, jotka ovat pääasiassa maalauksia, grafiikkaa ja pieniä veistoksia. Kyseessä on perinteinen kotikokoelma, ja hankinnan perusteena ovat olleet omistajien mieltymykset.

Vexi Salmi

Lauluntekijä Veikko Salmi eli Vexi Salmi, jonka nykytaidetta edustavien teosten kokoelma ”Intohimona taide” oli esillä museossa vuosina 2005-2006, on sopinut laajan kokoelmansa tallentamisesta tulevaisuudessa entisen kotikaupunkinsa Hämeenlinnan taidemuseoon. Salmen kokoelma käsittää sekä suomalaista että ulkomaista nykytaidetta useita satoja teoksia.