Gyrostemonaceae
| Gyrostemonaceae | |
|---|---|
 Gyrostemon ramulosus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset, Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: |
Gyrostemonaceae A.Juss., nom. cons. |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Gyrostemonaceae on pieni kasviheimo koppisiemenisten Brassicales-lahkossa; se on siten sukua ristikukkaiskasveille (Brassicaceae).
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gyrostemonaceae-heimon kasvit ovat tuulipölytteisiä puita tai pensaita, joilla on tavallisesti korvakkeelliset lehdet, jotka ovat melko pieniä ja usein melko kapeita. Kasvit ovat tavallisesti kaksikotisia, hede- ja emikukat sijaitsevat eri kasviyksilöissä. Kukinto on vaihtelevanlainen; siinä on pienet kukat, joissa on yhdislehtinen, liuskainen ja yksikiehkurainen kehä. Pohjus on litteä ja kiekkomainen. Hedekukissa on vähintään kuusi hedettä yhdessä tai useammassa kiehkurassa ja heteet ovat enemmän tai vähemmän palhottomia. Hedekukassa ei ole emiön jäännettä (pistillodia). Emikukka on joutoheteetön ja vailla sikiäimen kannatinta eli gynoforia. Sikiäin on yhdislehtinen ja tavallisesti monen emilehden muodostama, harvoin emilehtiä on vain yksi tai kaksi. Luotit ovat johteisia, kookkaita ja toisinaan laajoja. Sikiäimessä on yksi siemenaihe kutakin emilehteä kohti, ja siemenaiheet sijaitsevat kärki-istukassa. Hedelmä on kuiva tai mehevä lohkohedelmä, harvoin pähkylä tai useamman sikiäimen yhteenkasvettuma (synkarppi). Verhiö säilyy hedelmässä. Siemenessä on runsas endospermi. Kromosomiluku on n = 14.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimo kasvaa Keski-Australiassa ja Tasmaniassa.[2]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdessä heimojen Borthwickiaceae, Stixaceae ja resedakasvien (Resedaceae) kanssa Gyrostemonaceae muodostaa yhteisen kladin Brassicales-lahkon evoluutiopuussa. Tässä kladissa myrosiinisolut puuttuvat, karvat ovat yksisoluisia, emiössä on monta vartaloa ja siemenet ovat vaipallisia. Kladin kehittynyt ominaisuus, ns. apomorfia, voi olla myös siementen muurahaislevintä (myrmekokoria), mutta Borthwickiaceae ja Stixaceae ovat tässä suhteessa vähän tunnettuja. On mahdollista, että kladin neljä pikkuheimoa voitaisiin yhdistää yhdeksi heimoksi.[1] Heimoon kuuluviksi luokiteltuja fossiileja on löydetty Uudesta-Seelannista. Ne ovat peräisin mioseenikaudelta noin 20 miljoonan vuoden takaa.[1]
Gyrostemonaceae-heimoon kuuluu vähintään 18 lajia, jotka kuuluvat viiteen sukuun. Runsaslajisin on heimon nimisuku Gyrostemon, jossa on lajeja peräti 12.[1] Seuraavassa luettelossa synonyymit ovat suluissa.[3]
- Codonocarpus A.Cunn. ex Endl.
- Cypselocarpus F.Muell.
- Gyrostemon Desf. (syn. Didymotheca Hook.f.)
- Tersonia Moq.
- Walteranthus Keighery
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. 2001 –: Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Stevens 2001 –, Viitattu 24.11.2014.
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/gyrostemonaceae.gif, viitattu 24.11.2014
- ↑ Vascular Plant Families and Genera, List of genera in family Gyrostemonaceae.
