Gunnarsbyträsket
| Gunnarsbyträsket | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Norrbottenin lääni |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Boden |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | pääuoma |
| Järveen tulevat joet | Rånejoki |
| Laskujoki | Rånejoki [1] |
| Järvinumero | SE734300-177228 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 27 m mpy. [2] |
| Pituus | 2,58 km [3] |
| Leveys | 1,134 km [3] |
| Rantaviiva | 9,55 km [2] |
| Pinta-ala | 1,383 km² [2] |
| Valuma-alue | 3 465,87 km² [4] |
| Keskivirtaama | 37,1 m³/s [5] |
| Saaria | 10 |
 Gunnarsbyträsket |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Gunnarsbyträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.[4][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gunnarsbyträsket on 2,6 kilometriä pitkä, 1,1 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 138 hehtaaria eli 1,38 neliökilometriä. Se sijaitsee Gunnarsbyn taajamassa Rånejokilaaksossa, jossa joki virtaa vuolaana laakson järvien läpi. Järven yläpuolella sijaitsee Överstbyträsket, jonka vedenpinta on lähes samalla korkeudella 27 metriä mpy., ja alapuolella sijaitsee Degerselet (21 metriä mpy.). Ympäröivä maasto on täynnä lähekkäin sijaitsevia moreenikumpuja, jotka aiheuttavat järven rantaviivan mutkittelua niemien ja lahtien vaihtuessa toisiinsa. Myös järven saaret ovat moreenikumpuja, jotka pilkistävät esiin järven pohjasta [a]. Niemistä pisin on Långnäset, mutta vastarannalla on lisäksi lyhyempiä Långnäsudden, Halsudden ja Norriudden. Niemien edustalla on usein niiden jatkeena suuria saaria. Niitä ovat Trollholmen, Högholmen, Storholmen, Snöholmen, Furuholmen, Töre-Nickeholmen, Börstholmen ja pieni Haraskäret. Niemet ja saaret rikkovat järven yhtenäisyyden niin, ettei järvelle muodostu kunnollista järvenselkää. Pieneen järveen jää pohjoispäähän suurempi saareton aukko. Niemien ja saarien väliin jää Storviken, joka näyttää saarien ympäröimänä isolta lahdelta. Suurin lahti on kuitenkin Långnäsetin taakse jäävä Rörviken, josta Rånejoki jatkaa Lindalsholmenin jokisaaren ohitse Degerseletiin.[3][2]
Järven länsirannan pohjoisosa on taajama-alueen reunaa. Taajamasta alkaa tie, joka ylittää järvien välisen salmen kaarisiltaa pitkin. Järven koillis- ja kaakkoispuolella on parikymmenta taloa hajallaan rantojen tuntumassa. Råneån suunnalta joen kummallakin rannalla sitä seuraa tiet, jotka ylittävät jokilaakson Gunnarsbynissä ja järven eteläpuolella Lassbynissä.Seudun korkein mäki on järven itäpuolella 170 metrin korkeuteen järvestä kohoava Gunnarsbyberget. Vuori luon vaikuttavan näkymän järvelle.[3]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (49,2 %), turve (6,5 %), hiekka tai sora (1,4 %), siltti (2,8 %) ja kallio (10,0 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gunnarsbyträsket kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) Rånejoen pääuomaan lähialueeseen [6]. Se on pääuomansa läpivirtausjärvi, jonka valuma-alueen pinta-ala on 3 466 km². Järven keskivirtaaman arvioidaan olevan 37 m³/s [b], mutta kevättulvan aikana virtaamat kasvavat suuresti. Niiden suurimpien virtaamien keskiarvo (MHQ) on 355 m³/s [5]. Suurin osa järvestä purkautuvasta vedestä on peräisin Rånejoen yläjuoksulta. Järven omaa lähialuetta on vain 9,83 km² suuruinen alue. Siihen sisältyy kolme ojaa, jotka laskevat koillisrantaan. Lähelle Överstbyträsketin Kosundetin salmea laskee kaivettu suon kuivatusoja ja vähän matkan päähän Majavikeniin toinen kuivatusoja. Järven kaakkoispäähän laskee vuorelta tuleva Kvarnträskbäcken. Puron lähteenä on Kvarnträsket korkealla vuorella. Järven vedenpinta noin 126 metrin korkeudella Gunnarsbyträsketin pinnasta. Rånejoki laskee Selkämereen Råneåssa Luulajassa.[3][7][4][1]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 10.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Gunnarsbyträsket Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d Gunnarsbyträsket (SE734300-177228) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 12.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 10.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 10.12.2020 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fiskeområdet - Niemisel till Råneträsk (Arkistoitu – Internet Archive)