Degerselet
Degerselet | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Ruotsi |
Läänit | Norrbottenin lääni |
Maakunnat | Norrbotten |
Kunnat | Luulaja, Boden |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
Valuma-alue | pääuoma |
Järveen tulevat joet | Rånejoki |
Laskujoki | Rånejoki |
Järvinumero | SE733855-177871 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 21 m mpy. [1] |
Pituus | 8,587 km [2] |
Leveys | 3,26 km [2] |
Rantaviiva | 37,892 km [1] |
Pinta-ala | 10,76 km² [1] |
Valuma-alue | 3 776,43 km² [3] |
Saaria | 35 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Degerselet on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin ja Luulajan kunnissa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön. Se sijaitsee Rånejoen pääuomassa ja muodostaa siinä tavanomaista suuremman suvantomaisen järven.[2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Degerselet on 8,6 kilometriä pitkä, 3,3 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 1 076 hehtaaria eli 10,76 neliökilometriä. Sen länsipuoli haarautuu kahdeksi lahdeksi, joista eteläisin kapenee salmeksi ja jonka salmen takana on toinen järvi Avan. Pohjoisempi lahti on kolme kilometriä pitkä ja noin puoli kilometriä leveä. Muu osa järvestä muodostaa suuren järvenselän, jossa on kuitenkin myös saaria. Suurimpia saaria on 35, joista keskellä järveä sijaitsevat Grannäsholmen, Entalleholmen, Fårholmskäret, Fårholmarna, Börstholmen, Lillavaskäret, Lomskäret, Björkvikholmen, Snöskäret, Storvikholmen ja Ljusterholmen. Järven rantaviivan muoto on levoton johtuen järven ympäristön moreenikumujen suuresta määrästä. Moreenikumpu aiheitta rannassa sekä niemen että lahtia ja niitä on järvellä monta. Järven itäpäässä jää kahden niemen väliin kapea salmi (Rensundstryken), jonka takana on pieni järvimäinen järvenosa (Rensundet [a]). Täältä jatkaa Rånejoki matkaansa kohti Niemiselet.[2][1]
Järven moreenimuodostumien lisäksi järven pohjoisrannasta kohoaa moreenimäki Lassbyberget, jonka korkeus on 155 metriä mpy. ja joka kohoaa 130 metriä järven yläpuolelle. Järven seutu on muuten alavaa metsämaata, jonka rannolla on jonkin verran haja-asutusta. Asutuksessa on tihentymiä Lassbyssä, joka sijaitsee pohjoisen lahden pohjukassa, Sörbyssä, joka jää Avanin rannalle, ja Degerseletin kulmakunnalla, jonka kautta Haaparannan rautatie kulkee. Rata kiertää järven sen itäpuolelta ja jatkaa Tornionjoelle. Radan vartta seuraa tie Bodenista ja se kohtaa Råneåsta tulevat toisen tien Niemisuvannossa (Niemisel). Tämä vuorostaan seuraa Rånejokea ja ohittaa järven pohjoispuolelta. Tiestä lähtee tienhaara, joka ohittaa järven sen länsipuolelta ja menee Sörbyniin. Järvi kuuluu Bodenin kunnalle paitsi sen itäpää, joka jää Luulajalle.[2][1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (61,3 %), turve (9,0 %), hiekka tai sora (0,7 %), siltti (1,7 %) ja kallioalue (7,3 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Degerselet kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) Rånejoki pääuoman lähialueeseen sijaiten Rånejoen pääuomassa [4]. Sen tärkein tulouoma on Rånejoki ja koska laskujoki on samanniminen, on se joen läpivirtausjärvi. Järven valuma-alueen pinta-ala on 3 776 km² ja sen keskivirtaama on 41,9 m³/s [b]. Degerseletin länsipäässä sijaitsee salmi, joka purkaa Avanjärvestä tulevat Abramsånin virtaukset. Sen valuma-alueen pinta-ala on 242 km² ja keskivirtaama 2,5 m³/s. Muita suuria sivujokia ei järveen laske. Järven omaa lähialuetta on vain 57,8 km², josta laskee siihen noin 12 ojaa tai puroa. Niihin kuuluvat suurimman lähijärven Vitträsketin laskuoja, etelärantaan laskevat Brännäsbäcken ja Storbäcken, sekä koillisrantaan tuleva monen lammen metsäpuro, jonka viimeinen järvi on Fagernästjärnen. Rånejoki laskee Perämereen Råneåssa Luulajassa.[2][3][5][6]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Degerselet.
- ↑ Järven virtaamana luusuassa on käytetty vesistöviranomaisten vuosina 1981–2010 julkaisemien kuukausittain laskettujen keskivirtaamien keskiarvoa.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 10.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Degerselet Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d Degerselet (SE733855-177871) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 10.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 10.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.12.2020. (ruotsiksi)