God Save the King
| God Save the King | |
|---|---|
 Julkaisu laulun aiemmasta versiosta The Gentleman’s Magazinessa 15. lokakuuta 1745. |
|
| Valtio |
 Antigua ja Barbuda Australia Bahama Belize Grenada Jamaika Kanada Saint Kitts ja Nevis Salomoninsaaret Tuvalu Uusi-Seelanti Yhdistynyt kuningaskunta |
| Suomenkielinen nimi | Jumala suojahas |
|
|
|
God Save the King (suom. Jumala suojahas), kuningattaren hallitessa God Save the Queen, on Yhdistyneen kuningaskunnan kansallislaulu ja samalla kuningashymni. Englantilaisen säveltäjän Henry Careyn poika väitti tämän kuoleman jälkeen isänsä säveltäneen ja sanoittaneen laulun, ja tämä tieto löytyy useimmista lähdeteoksista. Tiedon todenperäisyyttä on kuitenkin myös epäilty, ja laulun säveltäjiksi on arveltu esimerkiksi englantilaista John Bullia tai ranskalaista Jean-Baptiste Lullya, sanotaanpa laulun jossain perustuvan jopa vanhaan sveitsiläiseen marssiin. God Save the King on eräs maailman vanhimpia kansallislauluja, se esitettiin ensi kerran 28. syyskuuta 1745 kuningas Yrjö II:n kunniaksi. Laulu oli julkaistu jo vuotta aiemmin kirjassa Thesaurus Musicus.lähde?
Osa laulun sanoista vaihtelee sen mukaan, onko Britanniaa hallitseva monarkki kuningas vai kuningatar. Laulun alkuperäinen nimi on God save the King, mutta naisen ollessa hallitsijana, viimeksi kuningatar Elisabet II:n aikana, sana ”King” (kuningas) korvataan sanalla ”Queen” (kuningatar), ja samalla laulun pronominit he ja him (hän ja hänet miestä tarkoitettaessa) vaihdetaan pronomineihin she ja her (hän ja hänet naista tarkoitettaessa).
Laulusta lauletaan yleensä vain ensimmäinen säkeistö tai ensimmäinen säkeistö ja ”Thy choicest gifts in store” -alkuinen säkeistö, sillä eräissä muissa säkeistöissä kehotetaan muun muassa ”murskaamaan kapinalliset skotit”. On siis ymmärrettävää, että tällaisia sanoituksia ei voida käyttää koko valtion kansallislaulussa. Monarkki itse ei koskaan laula kansallishymniä.lähde?
Frans Mikael Franzén on suomentanut laulun vuonna 1805. Sen nimi on ”Weisu Kuningalle Suomen kansalda”.lähde?
Muissa maissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Careyn melodia on ollut suosittu myös Britannian ulkopuolella. Liechtenstein on käyttänyt sitä kansallishymninään vuodesta 1920 nimellä ”Oben am jungen Rhein”. Vuoteen 1961 sama melodia oli myös Sveitsin kansallislaulu nimellä ”Heil dir Helvetia” tai alkusanojen mukaan ”Rufst du, mein Vaterland”. Samalla sävelmällä laulettiin myös monien saksalaisten ruhtinaskuntien ruhtinashymnejä, ja vuodesta 1871 vuoteen 1918 sama melodia oli Preussin kuningashymnin ominaisuudessa myös Saksan keisarikunnan epävirallinen kansallislaulu nimellä ”Heil dir im Siegerkranz”. Myös Norjan kuningashymni ”Kongesangen” lauletaan God Save the Queenin melodialla. Samoin laulua on käytetty Venäjän keisarihymninä: "Molitva russkih". Myös Yhdysvalloissa hyvin suosittu isänmaallinen (ja brittiläisvastainen) laulu ”My Country, ’Tis of Thee” lauletaan samalla sävelmällä.lähde?
Frans Mikael Franzén kirjoitti vuonna 1804 samalle sävelmälle tekstin "Ruhtinaalle", joka ylisti Suomeakin hallinnutta Ruotsin kuningasta ja on tiettävästi Franzénin ainoa suomeksi kirjoittama teos.[1] Jaakko Juteini sanoitti samaan säveleen suomalaisille tarkoitetun laulun ”Laulu Suurelle Ruhtinaalle ja Suomelle”, jonka aiheena on Venäjän keisari Suomen suuriruhtinaana. Juteinin laulua esitettiin aktiivisesti 1800-luvun Suomessa.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Grotenfelt, Kustavi (toim.): Väinölä. Helmivyö suomalaista runoutta Gutenberg.org. 1899.
- ↑ Matti Vainio & Pentti Savolainen: Suomi herää – Mistä on suomalaisuus tehty?, s. 108. Minerva, Helsinki–Jyväskylä 2006.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Jumala suojele kuningatarta on Wikiaineistossa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
