Gestapa

Gestapan päämaja Berliinissä.

Rakennuksen aulaa koristivat sekä Hitlerin että Göringin rintakuvat.

Viraston päällikkö Rudolf Diels.

Diels tarkastamassa keskitysleiriä vuonna 1933.

Gestapan käytännön toimiin kuului muun muassa lehdistön valvonta. Das Andere Deutschland -sanomalehden numero 11. maaliskuuta 1933 sisälsi ainoastaan Gestapan päällikön ilmoituksen lehden kieltämisestä.

Gestapa, Geheimes Staatspolizeiamt (suom. Salainen valtionpoliisivirasto) oli Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen vuosina 1933–1936 natsi-Saksassa Preussin osavaltiossa toiminut poliittinen turvallisuuspoliisiorganisaatio. Gestapan perusti 23. huhtikuuta vuonna 1933 Hermann Göring. Organisaation tehtävänä oli valvoa kansallissosialistien, ja erityisesti Göringin vastustajia.

Organisaatio ja toiminta

Organisaatio muodostettiin välittömästi sisäasiainhallinnon alaisuudessa toimivaksi itsenäiseksi toimielimeksi, joka oli vastuussa suoraan Hermann Göringille. Se erotettiin riippumattomaksi Preussin muista toimi- ja poliisielimistä, joille annettiin määräys noudattaa Gestapan ohjeita. Viraston päällikkönä toimi Rudolf Diels, kokenut poliisimies joka työskenteli aikaisemmin Preussin sisäministeriössä. Diels ei ollut kansallissosialistisen puolueen jäsen, kuten ei pääosa hänen alaisistakaan; henkilökunta koostui lähinnä ammattipoliiseista. Gestapan päämaja sijaitsi Berliinin hallintokortteleissa, entisessä taideteollisuuskoulussa osoitteessa Prinz-Albrecht-Strasse 8.

Natsien toiminta hylkäsi saksalaisen oikeusvaltion periaatteet. Ylin lain ja oikeuden lähde oli Johtaja, ja toteuttaessaan Johtajan tahtoa poliisi oli riippumaton olemassa olevista laeista. Gestapan toiminta kohdistui erityisesti kommunisteja ja sosialisteja vastaan. Vasemmiston toiminta Saksassa oli käytännössä murskattu vuoteen 1935 mennessä: aktivistit oli ajettu maanpakoon, tai vangittu turvasäilöön ja keskitysleireille. Kovaotteinen Gestapa herätti poliittisia vastustajia kohtaan suunnattujen väkivaltaisten menetelmiensä vuoksi huomiota Saksan ulkopuolellakin, ja organisaatiosta tuli mielivaltaisen poliisiterrorin symboli.

Valtataistelu organisaation johdosta

Natsien sisäisen valtataistelun yhteydessä SS pyrki saamaan komentoonsa valtakunnan kaikki poliisiorganisaatiot. Huhtikuussa 1934 Göring joutui nimittämään SS:n päällikön Heinrich Himmlerin Gestapan tarkastajaksi. Himmler sai organisaation käytännössä valvontaansa, ja asetti päälliköksi lähimmän avustajansa Reinhard Heydrichin. Vuonna 1936 Saksan poliisiorganisaatioiden kokonaisuudistuksen yhteydessä Gestapasta muodostettiin uuden, valtakunnallisen poliittisen turvallisuuspoliisin, Gestapon ydin. Uudistuksessa SS otti haltuunsa kaikki poliisiorganisaatiot.

Gestapa ja Suomi

Suomen Etsivä keskuspoliisi teki yhteistyötä tiedonvaihdon merkeissä Gestapan kanssa organisaation alkuajoista saakka. Kohteena oli erityisesti neuvostovakoilu, jonka vastaisen toiminnan tuloksia Suomessa EK:n päällikkö Esko Riekki oli vuodenvaihteessa 1933–1934 Saksassa esittelemässä. Gestapalla puolestaan oli vuodesta 1934 Helsingissä pysyvä edustaja, rikospoliisineuvos Paul Opitz.

Katso myös

• RSHA

Lähteet

• Silvennoinen, Oula: Salaiset aseveljet - Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21501-1