Gesneriakasvit
| Gesneriakasvit | |
|---|---|
 Gesneria venticosa -gesnerialajin kukkia. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: |
Gesneriakasvit Gesneriaceae Rich. & Juss., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Alaheimot[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Gesneriakasvit[2] (Gesneriaceae) on kasviheimo, johon kuuluu 150 sukua ja yli 3000 lajia. Kasveista osa on ruohovartisia ja osa puuvartisia. Jotkin lajit ovat köynnöksiä. Kasveja voidaan lisätä paitsi siemenistä, myös latva- ja lehtipistokkaista sekä maavarren paloista.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehdet sijaitsevat joko vastakkain tai vuorottain. Kukat ovat joskus yksittäin, joskus kukinnoissa. Kukinnot ovat terttumaisia tai viuhkamaisia. Terä- ja verholehdet ovat suppilomaisia. Hedelmä on yleensä kota, mutta joillakin kasveilla se on marja.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gesneriakasveja esiintyy luonnonvaraisina Amerikan mantereilla, Etelä-Afrikassa, Madagaskarilla, Aasiassa, Australiassa, Polynesiassa ja Etelä-Euroopassa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasveja tavataan luonnonvaraisina lähinnä trooppisilla alueilla. Jotkut lajit kasvavat luonnossa toisten kasvien päällä. Tällaisista lajeista jotkut ovat viljeltyinä amppelikasveja.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monia gesneriakasveja käytetään koristekasveina. Jotkut niistä ovat huonekasveja. Joitakin gesneriakasveja käytetään lääkinnässä.[3]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gesneriakasvien noin 150 sukua ja 3460 lajia luokitellaan kolmeen alaheimoon: Sanangoideae, Gesnerioideae ja Didymocarpoideae. Ensimmäiseen kuuluu vain yksi laji, Sanango racemosum, joka on Keski-Amerikassa ja Venezuelassa kasvava pieni puu tai pensas. Toisessa on 75 sukua ja 960 lajia, ja ne jaetaan kolmeksi tribukseksi (Coronanthereae, Titanotricheae ja Gesnerieae); alaheimon pääasiallisin levinneisyys rajoittuu Amerikan trooppisiin osiin. Kolmas alaheimo käsittää heimon lajeista valtaosan, 71 sukua ja noin 2510 lajia, pääasiassa Vanhan maailman tropiikissa; alaheimossa on kaksi tribusta (Epithemateae ja Trichosporeae).[1]
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Acanthonema J. D. Hooker
- Achimenes Persoon − hilkat[4]
- Aeschynanthus Jack − soihtuköynnökset[5]
- Agalmyla Blume
- Allocheilos W. T. Wang
- Alloplectus Martius
- Allostigma W. T. Wang
- Alsobia = Episcia
- Ancylostemon Craib
- Anetanthus Bentham
- Anna Pellegr.
- Anodiscus Bentham
- Asteranthera Hanst.
- Beccarinda Kuntze
- Bellonia L.
- Besleria L.
- Boea Comm. ex Lamarck
- Boeica T.Anderson ex C.B.Clarke
- Bournea Oliver
- Briggsia Craib
- Briggsiopsis K.Y.Pan
- Capanea Decaisne
- Cathayanthe Chun
- Championia Gardner
- Chirita Buch.-Ham. ex D. Don
- Chiritopsis W. T. Wang
- Christopheria J. F. Smith & J. L. Clark
- Chrysothemis Decaisne − aurinkokellot[6]
- Codonanthe (Martius) Hanst. − mesiriipat[7]
- Codonanthopsis Mansf.
- Codonoboea Ridley
- Colpogyne B. L. Burtt
- Columnea L. − tuliköynnökset[8]
- Conandron Siebold & Zuccarini
- Coptocheile Hoffmanns.
- Corallodiscus Batalin
- Coronanthera C. B.Clarke
- Corytoplectus Oerst.
- Cremosperma Bentham
- Cyrtandra J. R. Forster & G. Forster
- Dayaoshania W. T. Wang
- Depanthus S.Moore
- Diastema Bentham
- Didissandra C.B.Clarke
- Didymocarpus Wall. – vahasuut[9]
- Didymostigma W. T. Wang
- Drymonia Martius
- Episcia Martius − kuparilehdet[10]
- Epithema Blume
- Eucodonia Hanst.
- Fieldia A.Cunn.
- Gasteranthus Bentham
- Gesneria L. − gesneriat[11]
- Gloxinia L'Her. − tulikit[12]
- Goyazia Taub.
- Gyrocheilos W. T. Wang
- Gyrogyne W. T. Wang
- Haberlea Friv. − haberleat[13]
- Hemiboea C.B.Clarke
- Hemiboeopsis W. T. Wang
- Henckelia Sprengel
- Heppiella Regel
- Hexatheca C.B.Clarke
- Hygea Hanst.
- Hypocyrta − suukkosuut[14] = Nematanthus
- Isometrum Craib
- Jankaea, syn. Jancaea Boiss. − soilimot[15]
- Koellikeria Regel
- Kohleria Regel − narrinhiipat[16]
- Lagarosolen W. T. Wang
- Lembocarpus Leeuwenb.
- Lenbrassia G.W.Gillett
- Leptoboea Bentham
- Lesia J. L. Clark & J. F. Smith
- Lietzia Regel
- Linnaeopsis Engler
- Loxocarpus R. Brown
- Loxonia Jack
- Loxostigma C.B.Clarke
- Lysionotus D. Don
- Metabriggsia W. T. Wang
- Metapetrocosmea W. T. Wang
- Micraeschynanthus Ridley
- Mitraria Cavanilles
- Monophyllaea R. Brown
- Monopyle Moritz ex Bentham
- Moussonia Regel
- Napeanthus Gardner
- Nautilocalyx Linden ex Hanst.
- Negria F. Mueller
- Nematanthus Schrad. − pusukit[17]
- Neomortonia Wiehler
- Niphaea Lindley – vitikit[18]
- Nodonema B. L. Burtt
- Oerstedina Wiehler
- Opithandra B. L. Burtt
- Orchadocarpa Ridley
- Oreocharis Bentham
- Ornithoboea Parish ex C.B.Clarke
- Oxychlamys Schltr.
- Pagothyra
- Paliavana Vell. ex Vand.
- Paraboea (C.B.Clarke) Ridley
- Paradrymonia Hanst.
- Parakohleria Wiehler
- Pearcea Regel
- Pelthanthera Bentham (kuuluu ilmeisesti omaan, vielä tieteellisesti nimeämättömään heimoonsa[1])
- Petrocodon Hance
- Petrocosmea Oliver
- Pheidonocarpa L.E.Skog
- Phinaea Bentham
- Phylloboea Bentham
- Platystemma Wall.
- Primulina Hance (ent. Chirita?)
- Pseudochirita W. T. Wang
- Ramonda Rich. − ramondat[19]
- Reldia Wiehler
- Resia H.E.Moore
- Rhabdothamnopsis Hemsl.
- Rhabdothamnus A.Cunn.
- Rhoogeton Leeuwenb.
- Rhynchoglossum Blume
- Rhynchotechum Blume
- Rhytidophyllum Martius
- Rufodorsia Wiehler
- Saintpaulia H.Wendl. − paavalinkukat[20] eli saintpauliat[21]
- Sanango Bunting & Duke
- Sarmienta Ruiz & Pavon
- Schizoboea (Fritsch) B. L. Burtt
- Sepikea Schltr.
- Sinningia Nees − gloksiniat[22] eli suppilokukat[23]
- Smithiantha Kuntze − pellenhiipat[24]
- Solenophora Bentham
- Stauranthera Bentham
- Streptocarpus Lindley − soilikit[25]
- Tetraphyllum C.B.Clarke
- Thamnocharis W. T. Wang
- Titanotrichum Soler.
- Trachystigma C.B.Clarke
- Tremacron Craib
- Tribounia D. J. Middleton
- Trisepalum C.B.Clarke
- Tylopsacas Leeuwenb.
- Vanhouttea Lem.
- Whytockia W. W. Smith
Sukuun Sinningia luokitellaan yleensä myös kardinaaligloksinia, joka joskus luokitellaan sukuun Rechsteineria.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Stevens 2001–, viittaus 18.1.2015.
- ↑ Finto: Kassu – Gesneriakasvit
- ↑ ”Gesneriakasvit”, Kasvien maailma, Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1, s. 343–344. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05098-2
- ↑ Kassu – Hilkat
- ↑ Kassu – Soihtuköynnökset
- ↑ Kassu – Aurinkokellot
- ↑ Kassu – Mesiriipat
- ↑ Kassu – Tuliköynnökset
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Vahasuut – Didymocarpus
- ↑ Kassu – Kuparilehdet
- ↑ Kassu – Gesneriat
- ↑ Kassu – Tulikit
- ↑ Kassu – Haberleat
- ↑ Kassu – Suukkosuut
- ↑ Kassu – Soilimot
- ↑ Kassu – Narrinhiipat
- ↑ Kassu – Pusukit
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Vitikit – Niphaea
- ↑ Kassu – Ramondat
- ↑ Kassu – Paavalinkukat
- ↑ Kassu – Saintpauliat
- ↑ Kassu – Gloksiniat
- ↑ Kassu – Suppilokukat
- ↑ Kassu – Pellenhiipat
- ↑ Kassu – Soilikit
- ↑ List of Genera in Gesneriaceae.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Gesneriaceae (englanniksi)
- Flora of China: Gesneriaceae (englanniksi)
- www.gesneriads.ca/gengesne.htm (englanniksi)