Edin Džeko
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Edin Džeko | ||
Syntymäaika | 17. maaliskuuta 1986 | ||
Syntymäpaikka | Sarajevo, Jugoslavia | ||
Pelipaikka | hyökkääjä | ||
Pituus | 193 cm | ||
Lempinimi | Kloc (lyhtypylväs) | ||
Seura | |||
Seura | Fenerbahçe SK | ||
Pelinumero | 9 | ||
Junioriseurat | |||
1996–2003 | Željezničar | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
2003–2005 | Željezničar | 40 | (5) |
2005–2007 | Teplice | 43 | (16) |
2005 | → Ústí nad Labem | 15 | (6) |
2007–2011 | Wolfsburg | 111 | (66) |
2011–2015 | Manchester City | 130 | (50) |
2015–2016 | → Roma | 31 | (8) |
2016–2021 | Roma | 168 | (77) |
2021–2023 | Inter | 69 | (22) |
Maajoukkue | |||
2007– | Bosnia ja Hertsegovina | 129 | (64) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 22. kesäkuuta 2023.
|
Edin Džeko (s. 17. maaliskuuta 1986 Sarajevo, Jugoslavia) on bosnialainen jalkapalloilija. Hän edustaa Turkin Superliigassa pelaavaa Fenerbahçea. Hän on pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän on edustanut aiemmin Željezničaria, Ústí nad Labemia, Teplicea, Wolfsburgia, Manchester Cityä, Romaa ja Interiä.
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Džeko teki ensiesiintymisensä kasvattajaseurassaan Željezničarissa vuonna 2003, jolloin hän pelasi vielä keskikentällä. Vuonna 2005 hän siirtyi lainasopimuksella Ústí nad Labemiin, jossa hän pelasi 15 ottelua tehden niissä kuusi maalia. Myöhemmin samana vuonna hän siirtyi takaisin Tepliceen, jota hän edusti vuoteen 2007 asti. Kaudella 2006–2007 Džeko oli sarjan paras maalintekijä 13 maalillaan. Bosnianlaistaiturin otteet herättivät kiinnostuksen Felix Magathissa, joka valmensi Saksan pääsarjaseura Wolfsburgia. Lopulta Džeko siirtyi Wolfsburgiin 4 miljoonaan euron siirtosummalla.
Wolfsburg
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Džekon ura saksalaisseurassa alkoi lennokkaasti, kun hän onnistui viidesti maalinteossa ja keräsi kolme syöttöpistettä ensimmäisissä 12 ottelussa. Ruotsalaislehti Sportal nimittikin Džekon Bundesliigan 2007–2008 alkukauden parhaaksi hyökkääjäksi. Ensimmäisellä kauden päätteeksi Wolfsburg sijoittui Bundesliigassa viidenneksi, saaden karsintapaikan seuraavan kauden 2008–2009 UEFA Cupiin. Henkilökohtaiset tilastot ensimmäisen kauden osalta näyttivät Džekon osalta kahdeksaa maalia ja viittä syöttöpistettä 28 ottelussa, joista 17 hän oli avauskokoonpanossa.
Seuraavaksi kaudeksi 2008–2009 Wolfsburgiin saapui Džekon maajoukkuetoveri Zvjezdan Misimović. Yhteispeli miesten välillä löytyi melko nopeasti, vaikka alkukausi sujuikin hieman hiljaisemmissa merkeissä. Kauden toisella puoliskolla joukkue löysikin hyvän vireen, joka päättyi kauden lopussa Wolfsburgin historian ensimmäiseen pääsarjamestaruuteen. Toukokuussa 2009 Džeko teki hattutempun Hoffenheimia vastaan ja vain kaksi viikkoa myöhemmin toisen hattutempun Hannoveria vastaan, siivittäen näillä Wolfsburgin vahvasti kiinni kauden pääsarjamestaruuteen. Hänen maalimääränsä kaudelta oli lopulta 26 maalia, mikä oikeutti maalipörssin toiseen sijaan. Maalikuninkuuden voitti Džekon vierellä pelannut Grafite 28 maalillaan. Yhdessä Grafiten kanssa he muodostivat Bundesliigan historian parhaan hyökkäysparin yhteismaalimäärällä 54.[3] Saksan Cupissa hän pelasi kaksi ottelua ja teki niissä kuusi maalia, UEFA Cupissa hän onnistui neljästi kahdeksassa ottelussa. Näiden hyvien esitysten perusteella hänet valittiin Bundesliigan kauden pelaajaksi.[4] Italialaisjätti Milanin kiinnostuksesta huolimatta Džeko päätti jäädä Wolfsburgiin ja hänen sopimustaan pidennettiin vuoteen 2013 asti.[5]
Hän teki ensimmäisen maalinsa Mestarien liigassa 30. syyskuuta 2009 Manchester Unitedia vastaan. Ottelu päättyi kuitenkin saksalaisten tappioon luvuin 2–1.[6] Kauden 2009–2010 päätteeksi hän oli 22 maalillaan Bundesliigan paras maalintekijä.
28. elokuuta 2010 Džekosta tuli Wolfsburgin pääsarjahistorian paras maalintekijä yhteensä 59 osumallaan 96 ottelussa. Aikaisemmin ennätystä piti halussaan argentiinalainen Diego Klimowicz 57 maalilla 149 ottelussa.[7] Kaikkiaan Džeko teki Wolfsburgissa 66 maalia 111 bundesliigaottelussa[1]
Manchester City
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]4. tammikuuta 2011 lehtitietojen mukaan Wolfsburg ja Manchester City olisivat päässeet sopimukseen Džekon siirtymisestä englantilaisseuraan.[8][9] Seuraavana päivänä seura vahvisti hänen läpäisseen lääkärintarkastuksen ja lopulta 7. tammikuuta 2011 siirto vahvistettiin virallisesti. Džekosta maksettiin 32,5 miljoonan euron siirtokorvaus ja hän allekirjoitti joukkueen kanssa 4½-vuotisen sopimuksen.[10] Hän teki ensiesiintymisensä joukkueessa 15. tammikuuta 2011 ottelussa Wolverhamptonia vastaan. Ensimmäisen maalinsa mancesterilaisseurassa Džeko teki Notts Countya vastaan käydyssä FA Cupin neljännen kierroksen ottelussa, joka päättyi 1–1-lukemiin.[11] Seuraavan kerran Džeko onnistui maalinteossa otteluparin toisessa osassa, kun City latoi tauluun luvut 5–0.[12] Muutamaa päivää myöhemmin bosnialainen onnistui maalinteossa kahdesti Eurooppa-liigan ottelussa Aris Thessalonikia vastaan.[13] Uran ensimmäinen valioliigamaali syntyi vieraskentällä Blackburnia vastaan, kun hän iski melkein heti vaihdosta kentälle tultuaan ottelun ainoan maalin.[14] Džeko onnistui maalinteossa myös Valioliigakauden päätösottelussa, kun hän viimeisteli Cityn jälkimmäisen osuman 0–2-voitossa Boltonista.[15] Hän ei päässyt kentälle Cityn voittaessa FA cupin loppuottelussa Stoken[16].
Kauden 2011–2012 Džeko aloitti vahvasti ja teki Community Shieldissa Cityn toisen osuman Manchester Unitedin verkkoon.[17] Valioliigakauden avauksessa Džeko teki avausmaalin sarjanousija Swanseaa vastaan, kun City otti 4–0-voiton.[18] Seuraavassa pelissä Džeko laukoi Citylle voittomaalin, kun joukkue kaatoi Boltonin vieraskentällä 2–3.[19] Hurja maaliputki sai jatkoa, kun bosnialainen kuritti Tottenhamia neljällä osumallaan 28. elokuuta.[20] Džeko oli Cityn seurahistorian ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt Valioliigassa neljä maalia yhdessä ottelussa.[21] Džeko palkittiin elokuun parhaana pelaajana Valioliigassa.[22]
Seuraavan kerran Džeko onnistui maalinteossa 23. lokakuuta, kun hän teki Cityn 1–4- ja 1–6-maalit Unitedin verkkoon 1–6-voitossa.[23] Džeko teki maalin myös kahdessa seuraavassa Valioliigaottelussa ja onnistui liigacup-ottelussa Wolverhamptonia vastaan kahdesti. Tämän jälkeen Džeko alkoi kärsiä tehottomuudesta ja seuraava maali syntyi vasta 16. tammikuuta, kun hän iski ottelun ainoan maalin Wigania vastaan.[24] Kevään aikana Džeko onnistui maalinteossa harvakseltaan, eikä hän enää nauttinut manageri Roberto Mancinin suosiota loppukaudesta. Kauden viimeisessä ottelussa Džeko oli kuitenkin ratkaisevassa roolissa Cityn jahdatessa mestaruutta, kun hän puski Citylle elintärkeän tasoitusmaalin ottelun lisäajalla ja nosti Cityn maalin päähän mestaruudesta.[25] Valioliigamestaruuden lisäksi hän voitti 2012 myös Community Shieldin[26].
Džeko teki kaudella 2012–2013 jälleen 14 valioliigamaalia, yhtä monta kuin edelliselläkin. Kaudella 2013–2014 City voitti valioliigan ja liigacupin mestaruudet, ja Džeko teki 16 valioliigamaalia. Seuraavalla kaudella hän teki vain neljä valioliigamaalia pelaamissaan 22 ottelussa.[26]
Roma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Džeko siirtyi kesällä 2015 vuoden lainasopimuksella AS Romaan[27]. Hän teki Serie A:ssa kahdeksan maalia pelaamissaan 31 ottelussa kaudella 2015–2016. Hän siirtyi vakinaisesti AS Romaan 11 miljoonan euron siirtosummalla kesällä 2016.[26] Kaudella 2016–2017 hän oli Serie A:n paras maalintekijä tehtyään 37 ottelussa 29 maalia. Seuraavina kausina hän teki Serie A:ssa kuusitoista, yhdeksän, kuusitoista ja seitsemän maalia. Hän teki Romalle Mestarien liigassa 15 maalia, joista kahdeksan kaudella 2017–2018, kun Roma ylsi välieriin. Eurooppa-liigassa hän teki Romalle 17 maalia.[2]
Inter
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Džeko siirtyi elokuussa 2021 Inter Milanon joukkueeseen korvaamaan Englantiin siirtynyttä Romelu Lukakua maalintekijänä.[28] Džeko teki maalin kauden ensimmäisessä Serie A -ottelussaan Genoaa vastaan ja kahden maalittoman ottelun jälkeen kaksi maalia Bolognaa vastaan. Kahdeksassa ensimmäisessä liigaottelussaan hän on teki yhteensä kuusi maalia. Mestarien liigassa hän teki maalin kolmannessa alkulohko-ottelussa Sheriff Tiraspolia vastaan.[2]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Džeko teki ensiesiintymisensä Bosnia ja Hertsegovinan maajoukkueessa 2. kesäkuuta 2008 Turkkia vastaan. Hän onnistui myös maalinteossa debyyttiottelussaan, kun hän pääsi laukomaan aivan rangaistusalueen rajalta ensimmäisen puoliajan lisäajalla. Vuoden 2010 MM-karsinnoissa hän teki yhdeksän maalia ja oli näin karsintojen toiseksi paras maalintekijä yhdessä englantilaisen Wayne Rooneyn kanssa.[29] MM-kilpailujen 2014 karsinnoissa hän teki kymmenen maalia, yhden vähemmän kuin kolme kärkimiestä[30]. Brasilian MM-kilpailuissa hän pelasi kaikissa kolmessa Bosnia ja Hertsegovinan ottelussa, ja teki maalin ottelussa Irania vastaan[1]
Džeko pelasi sadannen maaottelunsa maaliskuussa 2019.[31] Hän on maansa eniten maaotteluita pelannut ja eniten maaottelumaaleja tehnyt pelaaja.[32]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wolfsburg:
- Bundesliiga: 2008–2009
- Manchester City:
- FA Cup: 2010–2011
- Valioliiga: 2011-2012, 2013-2014
- Community Shield: 2012
- Englannin liigacup: 2014
- Henkilökohtaiset:
- Bundesliigan paras maalintekijä: 2009–2010
- Bundesliigan kauden pelaaja: 2008–2009
- Serie A:n paras maalintekijä: 2016–2017
- Kultainen pallo:
- 13. sija: 2009
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c https://www.national-football-teams.com/player/21523/Edin_Dzeko.html
- ↑ a b c Edin Džeko Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Grafite And Dzeko - A Match Made In Heaven Goal. Viitattu 10.10.2009.
- ↑ Dzeko may stay at Wolfsburg (Arkistoitu – Internet Archive) FIFA. Viitattu 10.10.2009.
- ↑ Dzeko delight at new deal Sky Sports. Viitattu 10.10.2009.
- ↑ Man United 2-1 Wolfsburg: Carrick Seals Hard-Fought Victory (Arkistoitu – Internet Archive) Goal. Viitattu 10.10.2009.
- ↑ Džeko najbolji strijelac u historiji Wolfsburga Sarajevo-x.com. Viitattu 21.12.2010.
- ↑ Mancini confirms Dzeko deal Sky Sports. Viitattu 5.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Wolfsburg confirm deal has been agreed with Manchester City over sale of Edin Dzeko Goal. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
- ↑ OFFICIAL: Manchester City Complete Signing Of Edin Dzeko From Wolfsburg For €32.5m Goal. Viitattu 8.1.2011. (englanniksi)
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/fa_cup/9379084.stm
- ↑ http://www.guardian.co.uk/football/2011/feb/20/manchester-city-notts-county-fa-cup
- ↑ http://www.guardian.co.uk/football/2011/feb/24/europa-league-manchester-city-aris-thessaloniki
- ↑ http://soccernet.espn.go.com/report?id=293017&cc=5739 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://mcfc.co.uk/News/Match-reports/2011/May/Bolton-v-Manchester-City
- ↑ Man City 1 - 0 Stoke bbc.com. 14.5.2011. Viitattu 9.8.2015. (englanniksi)
- ↑ http://www.worldfootball.net/spielbericht/fa-community-shield-2011-finale-manchester-city-manchester-united/
- ↑ http://www.worldfootball.net/spielbericht/premier-league-2011-2012-manchester-city-swansea-city/
- ↑ http://www.worldfootball.net/spielbericht/premier-league-2011-2012-bolton-wanderers-manchester-city/
- ↑ http://www.guardian.co.uk/football/2011/aug/28/tottenham-hotspur-manchester-city-premier-league
- ↑ http://www.klix.ba/sport/dzeko-budalastine-i-krkani/110829096
- ↑ http://www.mirrorfootball.co.uk/news/Manchester-City-striker-Edin-Dzeko-named-Player-of-the-Month-Manchester-United-boss-Alex-Ferguson-is-Manager-of-the-Month-article794351.html
- ↑ http://www.worldfootball.net/spielbericht/premier-league-2011-2012-manchester-united-manchester-city/
- ↑ http://www.bbc.co.uk/sport/0/football/16464615
- ↑ http://www.bbc.co.uk/sport/0/football/17973148
- ↑ a b c E. Džeko soccerway.com. Viitattu 4.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Hyökkääjä Edin Dzeko siirtyy lainalle AS Romaan ts.fi. 12.8.2015. Arkistoitu 29.10.2015. Viitattu 13.8.2015.
- ↑ Edin Dzeko closes on Inter Milan transfer to replace Chelsea-bound striker Romelu Lukaku The Sun. 8.8.2021. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
- ↑ 2010 World Cup Qualifying Statistics (Arkistoitu – Internet Archive) FIFA. Viitattu 10.10.2009.
- ↑ WORLD CUP 2014 QUALIFYING STAGES GOLDEN BOOT dailymail.co.uk. 16.10.2013. Viitattu 9.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Mamrud, Roberto: Edin Dzeko - Century of International Appearances 21.8.2019. RSSSF. Viitattu 9.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Mamrud, Roberto: Bosnia and Herzegovina - Record International Players 2.11.2022. RSSSF. Viitattu 23.6.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edin Džeko Wikimedia Commonsissa
- Virallinen kotisivu (englanniksi) (saksaksi) (bosniaksi)
- Edin Džekon esittely Manchester Cityn virallisella kotisivustolla (englanniksi)
1 Sommer | 2 Dumfries | 6 De Vrij | 7 Zieliński | 8 Arnautović | 9 Thuram | 10 Martínez | 11 Correa | 12 Di Gennaro | 13 Martínez | 15 Acerbi | 16 Frattesi | 17 Buchanan | 20 Çalhanoğlu | 21 Asllani | 22 Mkhitarjan | 23 Barella | 28 Pavard | 30 Carlos Augusto | 31 Bisseck | 32 Dimarco | 36 Darmian | 42 Palacios | 95 Bastoni | 99 Taremi | Valmentaja Inzaghi
1964: Seeler • 1965: Brunnenmeier • 1966: Emmerich • 1967: Emmerich & G. Müller • 1968: Löhr • 1969: G. Müller • 1970: G. Müller • 1971: Kobluhn • 1972: G. Müller • 1973: G. Müller • 1974: Heynckes & G. Müller • 1975: Heynckes • 1976: Fischer • 1977: D. Müller • 1978: D. Müller & G. Müller • 1979: K. Allofs • 1980: Rummenigge • 1981: Rummenigge • 1982: Hrubesch • 1983: Völler • 1984: Rummenigge • 1985: K. Allofs • 1986: Kuntz • 1987: Rahn • 1988: Klinsmann • 1989: T. Allofs & Wohlfarth • 1990: Andersen • 1991: Wohlfarth • 1992: Walter • 1993: Kirsten & Yeboah • 1994: Kuntz & Yeboah • 1995: Basler & Herrlich • 1996: Bobic • 1997: Kirsten • 1998: Kirsten • 1999: Preetz • 2000: Max • 2001: Barbarez & Sand • 2002: Amoroso & Max • 2003: Christiansen & Élber • 2004: Aílton • 2005: Mintál • 2006: Klose • 2007: Gekas • 2008: Toni • 2009: Grafite • 2010: Džeko • 2011: Gómez • 2012: Huntelaar • 2013: Kießling • 2014: Lewandowski • 2015: Meier • 2016: Lewandowski • 2017: Aubameyang • 2018: Lewandowski • 2019: Lewandowski • 2020: Lewandowski • 2021: Lewandowski • 2022: Lewandowski • 2023: Füllkrug & Nkunku • 2024: Kane