Tämä on lupaava artikkeli.

Fiskars Group

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Gerber (tuotemerkki))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fiskars Oyj Abp
Tunnuslause Edistyksellistä muotoilua, joka tekee arjesta ainutkertaista[1]
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: FSKRS
Markkina-arvo Nousua 1443,0 milj. € (31.12.2023)[2]
ISIN FI0009000400
Perustettu 1649 (Pohja, Suomi)
Toimitusjohtaja Nathalie Ahlström
Puheenjohtaja Paul Ehrnrooth
Kotipaikka Raasepori, Suomi[3], pääkonttori Keilaniemessä[4]
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Tuotteet kuluttajatuotteet, metalli-, lasi- ja keramiikkatuotteet sekä tekstiilit[5]
Liikevaihto Laskua 1 129,8 milj. € (2023)[2]
Liikevoitto Laskua 98,9 milj. € (2023)[2]
Tilikauden tulos Laskua 70,0 milj. € (2023)[2]
Henkilöstö Nousua 7 162 (31.12.2023)[2]
Kotisivu fiskarsgroup.com

Fiskars Group (viralliselta toiminimeltään Fiskars Oyj Abp, vuoteen 1998 Fiskars Oy Ab) on suomalainen, globaalisti toimiva metalli-, lasi- ja keramiikka-alan konserni, jonka kotipaikka on Raaseporin kaupungissa entisessä Pohjan kunnassa,[3] mutta pääkonttori Espoon Keilaniemessä.[4] Yrityksen juuret ovat Fiskarsin ruukissa.

Vuonna 1649 perustettu Fiskars on vanhin yhä toiminnassa oleva suomalainen yritys.[6][7] Yrityksen toimialat ovat vaihdelleet vuosikymmenien mittaan. Vuonna 2022 sen tuotteet liittyivät kotiin, ulkoiluun, sisustamiseen ja kattamiseen. Yhtiöllä on yli 20 brändiä, joista tärkeimmät ovat Fiskars, Royal Copenhagen, Iittala, Gerber ja Moomin by Arabia.[8]

Fiskarsin oranssipäisiä saksia oli myyty yli miljardi kappaletta vuoteen 2010 mennessä.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Fiskarsin ruukista

Alkuvaiheet (1649–1915)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön alkuna oli Fiskarsin rautaruukki, jonka hollantilainen Peter Thorwöste perusti 1649. Alusta asti yritys valmisti tuotteita kuluttajille, teollisuudelle ja maataloudelle. Alkuvuosien tuotteisiin kuuluivat naulat ja kuokat. Vuonna 1822 apteekkari Johan Jacob Julin osti yrityksen, ja saksien valmistus alkoi 1832. Julinin kuoltua yrityksestä tuli Fiskars Aktiebolag -niminen osakeyhtiö vuonna 1883[10] ja pörssiyhtiö vuonna 1915.[11][7]

1916–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auranvalmistus oli suurimmillaan 1930-luvulla, kaikkiaan auroja tehtiin yli miljoona. Fiskarsin Kymppi-niminen aura oli niistä kaikkein tunnetuin.[12]

Fiskars myös itse harjoitti peltoviljelyä ja muuta maataloutta vielä 1970-luvulla. Yhtiön yli 130 vuotta jatkunut karjanjalostus jouduttiin lopettamaan vuonna 1970 ja koko karja teurastamaan maidolle määrättyjen markkinointimaksujen takia.[13]

1960-luvulla tehtiin monia muovituotteita, myös ensimmäiset ergonomiset muovikahvaiset sakset.[14] Näitä Olof Bäckströmin suunnittelemia oranssikahvaisia saksia myytiin vuosien 1967 ja 2010 välillä yli miljardi kappaletta.[9] Malli on aikojen kuluessa hivenen muuttunut, ja oranssin lisäksi saksia valmistetaan muissakin väreissä.[15]

Fiskarsin 1960-luvulla aloittamasta sähköalan muovikoteloiden valmistuksesta sai alkunsa myös 1990-luvulla uuteen omistukseen siirtynyt Fibox Oy Ab.[16]

1960-luvulla Fiskars alkoi valmistaa Kellokosken tehtaalla alumiinirunkoisia Kello-veneitä. Veneiden tuotanto siirtyi Ähtäriin, ja 1970-luvun lopussa veneille otettiin käyttöön nimi ”Buster”.[17]

2000–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiskars osti Iittala Groupin kesällä 2007, ja kaupan arvo oli 230 miljoonan euroa. Iittalan omistamia tuotemerkkejä olivat Arabia, Hackman, BodaNova, Höganäs Keramik, Rörstrand ja Høyang-Polaris. Kaupan ansiosta Fiskarsista tuli Pohjoismaiden markkinajohtaja kodintuotteissa.[18]

Swedwatch ja Finnwatch tutkivat keväällä 2012 kodintarvikkeiden tuotantoa Kiinassa. Selvityksen mukaan Fiskarsin Guangdongin maakunnassa sijaitseva tavarantoimittaja teetti työntekijöillä laittomia ylitöitä ja työturvallisuudessa oli puutteita.[19] Fiskars otti epäkohdat käsittelyyn kyseisen tavarantoimittajan kanssa ja auditoi tehtaan syksyllä 2012.[20]

Royal Copenhagenin lautanen vuodelta 1914.

Fiskars osti vuonna 2013 Royal Copenhagen A/S:n. Tanskan kuninkaallisten vuonna 1775 perustama yritys maksoi 66 miljoonaa euroa. Royal Copenhagenin käsinmaalattu posliini oli alan johtavia tuotemerkkejä esimerkiksi Japanissa.[21]

Fiskars osti 2015 yhdysvaltalaiselta pääomasijoittajalta WWRD-yhtiöt, jonka tuotemerkkejä olivat Waterford, Wedgwood, Royal Doulton, Royal Albert ja Rogaška. WWRD toimi muun muassa Englannin kuningashuoneen astiaston hovihankkijana.[22] Waterford on valmistanut muun muassa New Yorkin uudenvuoden juhlintaan liittyvän Times Squaren pallon.[23] Kaupan arvo oli 406 miljoonaa euroa, ja se yli kaksinkertainen Fiskarsin liikevaihtoon verrattuna. Myös henkilöstön määrä kasvoi lähes 50 prosenttia.[22] Fiskars lopetti 2016 Helsingissä Arabian keramiikkatehtaan tuotannon.[24][25] Fiskars myi 2015 Busterin tuotemerkin ja tehtaan Yamahalle.[25]

Fiskars avasi 2016 Helsingin Arabiakeskukseen Iittala & Arabia Muotoilukeskuksen, jossa esitellään tuotemerkkien tarinaa ja järjestetään ohjelmaa muotoilusta kiinnostuneille.[26]

Alkuvuonna 2017 Fiskars-konserni luopui alueellisesta organisaatiorakenteestaan ja korvasi sen strategisilla liiketoimintayksiköillä Living ja Functional. Living-yksikkö kuului English & Crystal Living sekä Scandinavian Living. Functional-yksikössä oli Fiskars-, Gerber- ja Gilmour-tuotemerkit ja Outdoor-liiketoiminta.[27]

Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 2017 Jaana Tuominen.[28] Helsingin Designmuseossa järjestettiin näyttely Fiskarsin oranssikahvaisten saksien 50-vuotisjuhlan kunniaksi.[14]

Fiskars Group päätti vuonna 2019 jakaa lähes kaikki omistamansa Wärtsilä-osakkeet ylimääräisenä osinkona osakkeenomistajille.[29] Fiskars-brändi kertoi myös julkaisevansa puutarhanhoitoon tarkoitetun vaatemalliston. Malliston suunnitteli Maria Korkeila. Fiskars by Maria Korkeila -mallisto lanseerattiin tammikuussa 2020 Italiassa Pitti Uomo -muotimessuilla.[30]

2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaana Tuominen erosi huhtikuussa 2020 toimitusjohtajan tehtävästä ja talousjohtaja Sari Pohjonen nimitettiin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi.[31] Uutena toimitusjohtajana aloitti marraskuussa 2020 Nathalie Ahlström.[32] Yhtiön liikevaihto oli ollut laskusuunnassa, eikä sillä ollut selkeää kasvusuunnitelmaa. Vuosina 2013 (Royal Copenhagen) ja 2015 (WWRD) tehtyihin yrityskauppoihin liittyvät muutokset saatiin vihdoin päätökseen.[33]

Loppuvuonna 2021 julkistettiin uusi strategia, jossa keskiöön valittiin viisi brändiä: Fiskars, Iittala, Royal Copenhagen, Gerber ja Moomin by Arabia. Yhtiön tärkein kanava olivat omat verkkokaupat. Halpismyymälät poistettiin jälleenmyyjien joukosta ja tuotteiden hintoja nostettiin. Pohjois-Amerikasta myytiin kastelukannuliiketoiminta eli Gilmour- ja Nelson-brändit.[33]

Fiskars Groupin uusi pääkonttori valmistui keväällä 2022 Espooseen Keilaniemen metroaseman ja Raide-Jokerin päätepysäkin väliin.[4] Lokakuussa Fiskars Group kertoi tekevänsä 10 miljoonaa euron energiainvestoinnin Iittalan lasitehtaalla. Muutoksen myötä maakaasulla toimivat sulatusuunit siirtyvät uusiutuvan sähkön käyttöön, mikä pienentää sekä hiilidioksidipäästöjä että energiankulutusta.[34] Muutoksen myötä tehtaan päästöt laskevat 74 prosenttia. Investointiin saatiin tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä.[35]

Organisaatio ja liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiskars Groupin toiminnot on jaettu kolmeen liiketoimintayksikköön: Business Area Vita, Business Area Terra ja Business Area Crea.[8] Vita vastaa kattaus-, lasi- ja sisustuskategorioista, Terra puutarha, kastelu- ja ulkoilukategorioista ja Crea ruuanlaitto-, askartelu- ja saksikategorioista.[8]

Vuonna 2021 yhtiöllä oli 362 omaa kivijalkakauppaa eri puolilla maailmaa, joista 67 prosenttia sijaitsee Aasiassa. Liikevaihdosta noin 40 prosenttia tuli Yhdysvalloista, jossa sen tuotteita jälleenmyivät muun muassa Home Depot, Walmart ja Amazon.[8] Euroopan osuus liikevaihdosta oli 47 prosenttia ja Aasian 15 prosenttia.[5] Suomen osuus liikevaihdosta oli alle yhdeksän prosenttia.[8] Konsernilla on 11 omaa tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat Suomen lisäksi Indonesiassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Puolassa, Sloveniassa, Tanskassa, Thaimaassa ja Yhdysvalloissa. 200 henkilöä Hämeenlinnassa työllistävä Iittalan lasitehdas on perustettu vuonna 1881 ja on nykyisin Suomen ainoa lasitehdas.[34]

Brändit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Waterfordin kristallimaljakko.

Vuonna 2021 Fiskars Groupilla oli yli 20 brändiä. Brändeistä tärkein on Fiskars, josta tuli noin 42 prosenttia liikevaihdosta. Muita tärkeitä brändejä olivat Royal Copenhagen, Iittala, Gerber ja Moomin by Arabia.[8]

Muita yhtiön brändejä ovat muun muassa

Arabia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Arabia (yritys)

Arabia-tuotemerkillä valmistetaan esimerkiksi kodintuotteita.

Moomin by Arabia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Muumimuki

Arabia sopi Muumi-astioiden valmistamisesta Tove Janssonin kanssa vuonna 1989. Hän hyväksyi sarjan prototyypit kesällä 1990 ja syksyllä niitä alettiin myydä Tukholmassa NK-tavaratalossa. Pian myös Stockmann halusi alkaa myydä mallistoa. Ensimmäiseen kokoelmaan kuului Muumimukeja, seinälautasia, lastenastiasto ja Tuulikki Pietilän suunnittelemat Muumi-figuurit. Kun Muumi-animaatiota alettiin näyttää Suomen televisiossa syksyllä 1991, astioiden kysyntä kasvoi. Muumi-tuotteiden suunnittelusta vastasi yli 30 vuoden ajan Tove Slotte. Hänen seuraajinaan jatkoivat Annika Tickle ja Parvati Pillai.[36]

Fiskars Groupilla on vähemmistöosuus pohjoismaisiin brändeihin keskittyneestä Rights & Brands -yhtiöstä, joka vastaa muun muassa Muumi-lisensseistä.[8][5] [5]

Fiskars

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oranssikahvaiset Fiskars-sakset, joiden väri hyväksyttiin tavaramerkiksi vuonna 2003.[37]
Pääartikkeli: Fiskars (tavaramerkki)

Fiskars-brändillä valmistetaan esimerkiksi taloustavaroita, puutarhatyövälineitä ja askarteluvälineitä. Fiskars Group täydentää esimerkiksi astia- tai puutarhatuotekonsepteja muun muassa tekstiileillä, joissa toistuvat tuotteiden kuviot.[5]

Puutarhatyökaluja valmistetaan Suomessa Fiskarsin tehtailla Pinjaisissa, lähellä Billnäsin ruukkia. Tehtaat valmistavat myös muun muassa saksia ja kirveitä.[38] Myös tuotekehityksestä pääosa toimii Pinjaisissa, minkä lisäksi Yhdysvalloissa on erillinen tuotekehitysyksikkö.[39] Sorsakoskella valmistetaan keittiötuotteita, kuten kattiloita ja pannuja.[40]

Gerber

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gerber-brändillä valmistetaan veitsiä ja monitoimityökaluja Yhdysvalloissa.

Iittala

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iittalan Kivi-kynttilälyhty.
Pääartikkeli: Iittala (yritys)

Iittala-brändillä valmistetaan esimerkiksi kodintuotteita ja lasitavaraa.

Royal Copenhagen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Royal Copenhagen

Royal Copenhagen valmistaa posliinia Tanskassa.

Muu liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiskarsin muuhun liiketoimintaan kuuluu konsernihallinnon, yhteisten toimintojen ja sijoitusten lisäksi kiinteistötoiminta. Siihen kuuluu noin 14 000 hehtaaria metsää.[41] Yritys omistaa muun muassa alueita Fiskarsin ruukin ympäristössä[42] sekä Hankoniemellä.[43]

Suurimmat omistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiskarsin osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhtiön suurimpien osakkeenomistajien joukossa on Ehrnroothien suvun sijoitusyhtiöitä[44].

Suurimmat osakkeenomistajat (31.10.2024):[45]

  1. Virala Oy Ab (15,73 %)
  2. Turret Oy Ab (14,11 %)
  3. Holdix Oy Ab (12,55 %)
  4. Sophie Von Julins Stiftelse (3,16 %)
  5. Oy Julius Tallberg Ab (3,15 %)
  6. Gripenberg Gerda Margareta Lindsay Db (2,46 %)
  7. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (2,05 %)
  8. Greta Von Julin kuolinpesä (1,93 %)
  9. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (1,76 %)
  10. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (1,42 %)

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Fiskarsin suunnitteluryhmä palkittiin saksalaisella Red Dot: Design Team of the Year -palkinnolla. Myös yhtiön tuotteet ovat voittaneet useita Red Dot -palkintoja.[46]

Fiskarsin tuotemerkit ovat menestyneet hyvin Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen vuosittaisessa Brändien arvostus -kyselyssä.[47]

  • Vuonna 2016 Fiskars oli Suomen kolmanneksi arvostetuin ja Hackman Suomen kymmenenneksi arvostetuin brändi.[48]
  • Vuosina 2017 ja 2018 Fiskars oli Arvostetuimmat brändit -kyselyssä toisella sijalla.[49][30]
  • Vuosina 2019–2022 Fiskars valittiin Suomen arvostetuimmaksi brändiksi.[50] Vuonna 2019 Fiskarsin omistamat Arabia, Hackman ja Iittala olivat sijoilla 3., 6. ja 7.[51] Vuonna 2020 Arabia sijoittui kolmanneksi ja Iittala yhdeksänneksi,[52] vuonna 2022 Arabia oli yhdeksäs.[50]

Yrityksen johto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimitusjohtajat:

Yrityskulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa Fiskars tarjoaa kaikille työntekijöilleen 14 viikon palkallisen vanhempainvapaan, mikä on maassa harvinaista. Liittovaltion lain mukaan työntekijöille tulisi tarjota 12 viikon palkaton vapaa. Osavaltion lait ajavat kuitenkin liittovaltion lakien yli ja esimerkiksi Wisconsin-osavaltiossa työntekijöille taataan 6 viikon palkaton vanhempainvapaa.[60]

Yhteiskuntavastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanha Iittalan valmistama Sarpaneva-pata

Vuonna 2017 Fiskars juhlisti satavuotiasta Suomea lahjoittamalla historiallisesti arvokkaan Dagmarin puiston Källvikenissä Metsähallitukselle sadaksi vuodeksi. Noin 40 hehtaarin kokoisen alueen nimellinen vuosivuokra on yksi euro. Alueella sijaitsee muun muassa luonnonmetsää, luonnonhiekkarantaa, kallioita, merta ja Dagmarin lähde. Fiskarsin aloitteesta alueesta tuli virallinen luonnonsuojelualue.[61][62]

Vuonna 2019 Fiskars alkoi myydä omissa myymälöissään käytettyjä Iittalan ja Arabian astioita.[63] Myyntiin sopimattomat astiat toimitetaan kierrätettäväksi ja uudelleen hyödynnettäväksi esimerkiksi rakennusteollisuuden materiaaleina, tiilijauheena tai eristemateriaaleina.[64] Fiskars myy käytettyjä astioitaan Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Tanskassa.[65]

Vuonna 2022 Fiskars alkoi huoltaa asiakkaidensa vanhoja paistinpannuja uusimalla niiden pinnoitteet. Fiskars on myös pilotoinut astioiden vuokrauspalvelua.[66]

Vuonna 2022 Fiskarsin tehtailla käytettiin vihreää sähköä Thaimaan ja Indonesian tehtaita lukuun ottamatta.[35]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tietoja meistä Fiskars Group. Viitattu 28.9.2022.
  2. ↑ a b c d e Tilinpäätös 2023 (Pdf) Fiskars Group. Viitattu 7.11.2024.
  3. ↑ a b Yhtiöjärjestys Fiskars Group. Viitattu 28.9.2022.
  4. ↑ a b c Rakentaminen | Keilaniemen historiallinen myllerrys: Havainnekuvissa näkyy uudenlainen Espoo Helsingin Sanomat. 8.6.2022. Viitattu 28.9.2022.
  5. ↑ a b c d e Timo Kari: Mumin ska vara med om att ge Fiskars ett lyft www.hbl.fi. Viitattu 27.9.2022. (ruotsi)
  6. ↑ Pulliainen, Mikko: Kalevalan painaja konkurssiin. Aamulehti 2.9.2008. s. 9.
  7. ↑ a b Kari Hänninen: Fiskars täyttää 360 vuotta Kauppalehti. Viitattu 9.9.2019.
  8. ↑ a b c d e f g Olli Herrala: Fiskars ryntää brändeineen kohti kasvua – ”Me todellakin keskitymme voittaviin ja kasvaviin brändeihin” Kauppalehti. Viitattu 22.9.2022.
  9. ↑ a b Oranssi väri löi täpärästi mustan vuonna 1967 Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2019.
  10. ↑ Rakennukset ja historia Fiskars Village. Viitattu 9.9.2019.
  11. ↑ FSKRS,Kurssi, Pörssi Kauppalehti. Viitattu 2.10.2019.
  12. ↑ 05/2006 Fiskars 10 - Maatalousmuseo Sarka sarka.fi. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 12.9.2019.
  13. ↑ Oy Fiskars Ab, Vuoden 1970 toimintakertomus (pdf) fiskarsgroup.com. maaliskuu 1971. Arkistoitu 1.3.2020. Viitattu 1.3.2020.
  14. ↑ a b Timo-Pekka Heima: Fiskars iloitsee saksiensa menestyksestä Yle Uutiset. Viitattu 9.9.2019.
  15. ↑ Outi Karilahti: Miljardeja myyneen suomalaistuotteen hauska tarina mtvuutiset.fi. 29.7.2015. Viitattu 12.9.2019.
  16. ↑ Heikki Nenonen, Pekka Karhunen kuvat: Fibox toimii kellon ympäri Kauppalehti. Viitattu 9.9.2019.
  17. ↑ Santeri Pakkanen: Alumiini siivittää ähtäriläisiä Tekniikkatalous. Viitattu 9.9.2019.
  18. ↑ Fiskars ostaa designyritys Iittalan ajankohta = 29.6.2007 Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2019.
  19. ↑ Finnwatch: Kesätuotteita valmistetaan Kiinassa huonoissa työoloissa (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 26.6.2012. Viitattu 12.9.2019.
  20. ↑ Parannuksia Guangdongin hikipajoissa? finnwatch.org. Viitattu 12.9.2019.
  21. ↑ Mikko Laitila: Fiskars sai kruunun (maksullinen) Talouselämä. Viitattu 9.9.2019.
  22. ↑ a b Fiskars ostaa Englannin kuningashuoneen astiaston hovihankkijan (digilehden tilaajille) Helsingin Sanoma t. 11.5.2015. Viitattu 12.9.2019.
  23. ↑ Antti Mustonen: Suomen vanhin yhtiö soittaa pörssikelloa New Yorkissa - Myös kuuluisa kristallipallo liittyy yhtiöön Kauppalehti. Viitattu 12.9.2019.
  24. ↑ Fiskars lopetti tuotannon, Arabian tehdasta ajetaan alas, proliitto.fi, uutiset 21.3.2016
  25. ↑ a b Fiskars myy Buster-veneet Yamahalle (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 11.11.2015. Viitattu 9.9.2019.
  26. ↑ Fiskars avasi Muotoilukeskuksen ikonisille brändeilleen M&M. Arkistoitu 16.10.2019. Viitattu 12.9.2019.
  27. ↑ Fiskars järjestelee brändinsä uudelleen Kauppalehti (alun perin M&M). Viitattu 28.9.2022.
  28. ↑ Antti Mustonen: Fiskarsin toimitusjohtajaksi Jaana Tuominen (maksullinen) Kauppalehti. Viitattu 12.9.2019.
  29. ↑ Anna Juvonen: Nyt se on varmaa: Fiskars jakaa Wärtsilä-omistuksensa osakkeenomistajilleen (maksullinen) Kauppalehti. Viitattu 12.9.2019.
  30. ↑ a b Ville Perttula: Fiskars hakee kasvua uudella aluevaltauksella: haluaa tehdä katu-uskottavaa muotia (maksullinen) Kauppalehti. Viitattu 12.9.2019.
  31. ↑ af Heurlin, Alex: Fiskarsin toimitusjohtaja Jaana Tuominen jättää tehtävänsä (maksullinen) Talouselämä. 21.4.2020. Viitattu 10.7.2020.
  32. ↑ Fiskarsin uusi toimitusjohtaja aloittaa marraskuun lopussa is.fi/taloussanomat. 2.9.2020. Ilta-Sanomat, Taloussanomat. Viitattu 2.9.2020.
  33. ↑ a b Joanna Palmén: Kotoilubuumi antoi Fiskarsille vain alkuvauhdit – Näin komeasti ja itsevarmasti bränditalo on kattanut pöytänsä Talouselämä. Viitattu 27.9.2022.
  34. ↑ a b Olli Herrala: Fiskars investoi 10 miljoonaa euroa Iittalan lasitehtaaseen – Ministeriö myönsi 2,9 miljoonan euron rahoituksen Talouselämä. Viitattu 6.10.2022.
  35. ↑ a b Koivisto Katarina: Fiskars förnyar smältugnarna och byter ut gasen mot el www.hbl.fi. Viitattu 21.3.2023. (ruotsi)
  36. ↑ Kati Munkki: Muumit ovat yksi Fiskarsin viidestä voittavasta brändistä – Nyt suunnitteluun tuli merkittävä muutos Kauppalehti. Viitattu 21.3.2023.
  37. ↑ Fiskars 1649 fiskarsvillage.fi. Viitattu 8.12.2013.
  38. ↑ Fiskars myllää taas Billnäsin tehtaansa 2010. Kauppalehti. Viitattu 27.8.2011.
  39. ↑ Fiskarsia kopioidaan niin, että tuotekehitys suljetaan lukkojen taakse Tekniikka ja Talous. 2011. Viitattu 14.2.2017.
  40. ↑ Antti Aho: Kunnon paistinpannu ei ole kertakäyttötavaraa: Fiskars Group tähtää kasvuun Sorsakoskella ja vahvistaa kestävää kehitystä Warkauden Lehti. 25.11.2021. Viitattu 28.9.2022.
  41. ↑ Tilinpäätös 2022 (Pdf) Fiskars Group. Viitattu 2.3.2023.
  42. ↑ Rakennukset ja historia Fiskars Village. Viitattu 28.9.2022.
  43. ↑ Saavalainen Heli: Fiskars Oy haluaa Hankoniemelle 4000 asukkaan uuden taajaman Helsingin Sanomat. 12.11.1993. Viitattu 28.9.2022.
  44. ↑ Esko Rantanen: Ehrnrootheista tuli palvelijoita (maksullinen artikkeli) Talouselämä. Viitattu 9.9.2019.
  45. ↑ Suurimmat osakkeenomistajat 31.10.2024. Fiskars. Viitattu 7.11.2024.
  46. ↑ Design | Kansainvälinen design-kisa valitsi Fiskarsin vuoden muotoiluryhmäksi – viime vuonna saman palkinnon voitti autovalmistaja Ferrari Helsingin Sanomat. 28.5.2020. Viitattu 29.9.2022.
  47. ↑ Kaislaniemi, Mari: Fazerin Sininen jatkaa kärjessä – Tässä ovat Suomen arvostetuimmat brändit 25.9.2015. Markkinointi&Mainonta (Kauppalehti). Viitattu 19.4.2023.
  48. ↑ Fazerin Sininen jatkaa yhä kärjessä - Tässä ovat Suomen arvostetuimmat brändit M&M (Kauppalehti). Viitattu 19.4.2023.
  49. ↑ Perinteiset brändit menestyvät Markkinointi & Mainonta (Kauppalehti). 22.9.2017. Viitattu 23.9.2017.
  50. ↑ a b Perttula, Anna-Elina: Arvostetuimmat brändit listattiin – tuttu ykkönen kärjessä, Venäjä-yhteyksien ryvettämä yhtiö luisui listalla (Tilaajille) Kauppalehti.fi. 25.8.2022. Viitattu 14.7.2023.
  51. ↑ Jani Niipola: Suomalaiset arvostavat designia ja kotimaisuutta Kauppalehti. Viitattu 12.9.2019.
  52. ↑ Maarit Alkula: Tässä ovat Suomen 200 arvostetuinta brändiä –kotimaiset juhlivat jälleen Kauppalehti. Viitattu 29.9.2022.
  53. ↑ Reijo Kaukonen ulos Fiskarsista Helsingin Sanomat. 22.8.1991. Viitattu 17.3.2021.
  54. ↑ Stig Stendahl Fiskarsin johtoon Helsingin Sanomat. 6.3.1992. Viitattu 17.3.2021.
  55. ↑ Yhteys metsään säilyy vaikka kirveellä Helsingin Sanomat. 20.8.2000. Viitattu 17.3.2021.
  56. ↑ Allonen Fiskarsin johtoon Helsingin Sanomat. 17.4.2003. Viitattu 17.3.2021.
  57. ↑ Fiskarsin toimitusjohtaja vaihtuu Helsingin Sanomat. 15.2.2017. Viitattu 17.3.2021.
  58. ↑ Fiskarsin toimitusjohtaja Jaana Tuominen eroaa Iltasanomat. 21.4.2020. Viitattu 17.3.2021.
  59. ↑ Nathalie Ahlström Fiskarsin toimitusjohtajaksi Kauppalehti. 10.7.2020. Viitattu 17.3.2021.
  60. ↑ Alexander Shur | Wisconsin State Journal, Mitchell Schmidt | Wisconsin State Journal: Expanding paid family leave 'critically important' to attracting workers, Gov. Tony Evers says Wisconsin State Journal. Viitattu 21.3.2023. (englanniksi)
  61. ↑ Hanna Eskola: Fiskars tempaisee - lahjoittaa 40 hehtaarin puistoalueen valtiolle sadaksi vuodeksi M&M (Kauppalehti). Viitattu 12.9.2019.
  62. ↑ Fiskars luovuttaa Suomelle puiston 100 vuodeksi yhden euron vuosivuokralla M&M (Kauppalehti). Viitattu 12.9.2019.
  63. ↑ Joanna Palmén: Kipot kiertoon! Iittala aloittaa second hand -bisneksen Kauppalehti. Viitattu 12.9.2019.
  64. ↑ Iittala laajentaa astioiden kierrätyspalvelua Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 12.9.2019.
  65. ↑ Mikael Vehkaoja: Isoa bisnestä vanhoja astioiden myynnistä? – Fiskars Group hakee kasvua kiertotaloudesta Kauppalehti. Viitattu 27.9.2022.
  66. ↑ Fiskars puhdistaa nyt asiakkaidensa pinttyneet pannut – tästä on kyse www.iltalehti.fi. Viitattu 27.9.2022.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fiskars_Group&oldid=22752652”