Urho Somerkivi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Urho Artturi Somerkivi (vuoteen 1935 Sällström) (31. lokakuuta 1910 Turku27. helmikuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kouluhallintomies, tietokirjailija ja oppikirjojen tekijä.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somerkivi valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista 1933, toimi opettajana Lappeenrannassa 1934–1946 ja Helsingissä 1946–1951, jatkoi opiskelua työn ohessa valmistuen ylioppilaaksi 1940 ja filosofian kandidaatiksi 1946. Somerkivi väitteli filosofian tohtoriksi 1952 kasvatustieteen alaan kuuluvalla tutkimuksella Bell-Lancasterin vuoro-opetusjärjestelmä Suomessa. [1]

Akateeminen ura jatkui Helsingin opettajakorkeakoulun kasvatus- ja opetusopin opettajana 1952–1955 ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen dosenttina vuodesta 1958 alkaen. [1]

Kouluhallinnossa ura alkoi 1951 Helsingin suomenkielisten kansakoulujen tarkastajana. Vuonna 1955 Somerkivi siirtyi kouluhallitukseen, missä hän toimi kouluneuvoksena 1955–1969 ja kansanopetusosaston osastopäällikkönä 1962–1969. [1]

Urho Somerkivi kutsuttiin 1966 kouluhallituksen virkamiehenä Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean puheenjohtajaksi. Valtioneuvoston asettaman komitean tehtävänä oli luoda Suomeen muodostettavalle peruskoululle pedagogiset opetustavoitteet. Komitea julkaisi keväällä 1970 ehdotukset Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet ja Peruskoulun oppiaineiden opetussuunnitelmat (POPS I ja II). [2]

Urho Somerkiven tutkimus- ja julkaisutoiminta ulottui viidelle vuosikymmenelle. Hän julkaisi seitsemän historiallista tietoteosta ja kahdeksan opetusopasta, oli mukana 45 äidinkielen oppikirjalaitoksen toimittamisessa ja lähes 40 erilaisen oppimateriaalikokonaisuuden valmistamisessa. Hänen tieteellisten artikkeliensa määrä kohoaa yli kuudenkymmenen.[3]

Somerkivi oli Suomen kasvatustieteellisen seuran työjäsen vuodesta 1961 ja Suomen kouluhistoriallisen seuran esimies 1953–1973. Hän sai professorin arvonimen 1970. Suomen tietokirjailijat ry myönsi hänelle Warelius-palkinnon 1986 tunnustuksena pitkäaikaisesta työstä tietokirjojen tekijänä.[4]

  • Bell-Lancasterin vuoro-opetusjärjestelmä Suomessa. Helsinki 1952 (väitösk).
  • Lukutaito ja sen opettaminen ala-asteilla. Helsinki 1958.
  • Helsingin kansakoulun historia. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 29. Helsinki 1977.
  • Kouluhallitus ja koulutoimen kehittyminen satavuotiskautena 1869–1969. Kouluhallitus–Skolstyrelsen 1869–1969. Vantaa 1979.
  • Seminaarista yhteiskuntaan: Sortavalan seminaarista vuosina 1884–1940 valmistuneet kansakoulunopettajat maamme kulttuuri-, yhteiskunta- ja talouselämän vaikuttajina, 1989, Jussi Isosaari, Urho Somerkivi
  1. a b c Kuka kukin on Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1978. Keuruu 1978. Viitattu 4.6.2015.
  2. Somerkivi, Urho: Peruskoulu : synty, kehittyminen ja tulevaisuus. ISBN 951-773-251-1. Vantaa 1982.
  3. Opettaja-lehti 14/1986, s. 38: Urho Artturi Somerkivi.
  4. Hakaste, Saara et al: Suomalaisia kasvattajia. Koulu ja menneisyys 36. Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirja. Helsinki 1998. ISSN 0780-7694.