Fritz G. A. Kraemer

Pentagonin strategisti Fritz G.A. Kraemer vasemmalle, Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Henry Kissinger keskellä ja Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon oikealla. Kuva on otettu Valkoisen talon Oval Officessa Washingtonissa.

Fritz Gustav Anton Kraemer (3. heinäkuuta 1908 Essen, Saksan keisarikunta – 8. syyskuuta 2003, Washington (DC), Yhdysvallat) oli amerikkalainen Pentagonin vanhempi siviilineuvonantaja, Valkoisen talon neuvonantaja, professori, tohtori ja everstiluutnantti, joka tunnetaan ulkoministeri Henry Kissingerin ja kenraali Alexander Haigin löytäjänä ja mentorina. Kraemeria on kuvailtu aidoksi tohtori Outolemmeksi ja Kissingerin Kissingeriksi.

Perhe

Kraemerin vanhemmat olivat valtionsyyttäjä Georg Kraemer ja tehtailijan tytär Anna Johanna Kraemer (ent. Goldschmidt), jotka olivat juutalaisia, mutta kääntyivät luterilaiseen uskoon paetakseen natsi-Saksan juutalaisvainoja. Fritz Kraemer kääntyi myös luterilaiseen uskoon. Kraemer avioitui ruotsalaisen Britta Bjorkanderin kanssa vuonna 1933. Sven Kraemer on heidän lapsi.

Koulutus

Kraemer opiskeli Arndtin lukiossa Berliinissä, London School of Economicsissa, Frankfurtin yliopistossa ja Geneven yliopistossa. Kraemer suoritti oikeustieteen tohtorin tutkinnon Frankfurtin yliopistossa vuonna 1931 ja valtiotieteen tohtorin tutkinnon Rooman yliopistossa vuonna 1934.

Kansainliitto ja toinen maailmansota

Kraemer toimi Kansainliiton oikeusinstituutin vanhempana oikeusneuvonantajana Roomassa 1930-luvulla. Hän pakeni Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan ja juutalaisvainojen takia vuonna 1939. Kraemer vastusti fasismia ja kommunismia. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1943 ja osallistui toiseen maailmansotaan Yhdysvaltain armeijan 84. jalkaväkidivisioonassa. Hän oli Ritchie Boys -tiedusteluosaston jäsen. Kraemer rekrytoi Henry Kissingerin armeijan divisioonaan vuonna 1944. Kraemer osallistui Ardennien taisteluun, sekä taisteluihin Ruhrin ja Reininmaan alueilla. Sodan jälkeen hän toimi muutaman vuoden ajan tiedustelutehtävissä Saksassa. Hän palasi Yhdysvaltoihin vuonna 1947 ja erosi armeijan palveluksesta vuonna 1948. Hän sai Bronze Star -sotilasansiomitalin. Kraemer poistui armeijan reservistä everstiluutnanttina vuonna 1968.

Ura Pentagonissa ja Valkoisessa talossa

Kraemer palasi Washingtoniin vuonna 1947. Hän toimi Yhdysvaltain armeijan esikuntapäällikön vanhempana siviilineuvonantajana 1950-luvulta lähtien. Kraemer vaikutti myös Yhdysvaltain puolustusministeriön toimintaan. Kraemer toimi Valkoisen talon kansallisen turvallisuusneuvoston jäsenenä.

Uuskonservatiivisen ulkopolitiikan kummisetä

Häntä on luonnehdittu Yhdysvaltain ulkopolitiikan uuskonservatiivisen liikkeen kummisedäksi, mutta hän ei koskaan ollut liikkeen jäsen. "Rauha voiman kautta" (eng. peace through strength) oli Kraemerin ohjenuora ja hän julisti oppiaan vuosikymmenien ajan. Kraemer vaikutti Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin ulkopolitiikkaan, jolla oli vaikutusta kylmän sodan päättämisessä. Kraemer jätti pysyvän vaikutuksen Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan, koska hänen vaikutus näkyi vuosikymmeniä myöhemmin presidentti Barack Obaman ja presidentti Donald Trumpin ulkopolitiikassa.

Yksityisenä neuvonantajana ja vierailevana professorina

Kraemer jäi eläkkeelle Pentagonin tehtävästä vuonna 1978. Hän perusti konsulttiyrityksen ja toimi vierailevana professorina Johns Hopkinsin yliopistossa. Hän isännöi yhteistyökumppaneita Washingtonin kodissa ja vapaa-ajan asunnolla Sveitsissä. Hän perusti entisen oppilaansa, tohtori Hubertus Hoffmannin kanssa The World Security Network Foundation (WSN) -ajatushautomon New Yorkissa vuonna 2001. Ajatushautomo keskittyi maailmanpolitiikan kysymyksiin. WSN rakensi oman sosiaalisen median alustan, jonka turvin ajatushautomo kykeni laajentamaan verkostojaan ympäri maailman. WSN:n jäsenet asiantuntijat koostuivat ministereistä, korkea-arvoisista virkamiehistä, parlamentaarikoista, entisistä kenraaleista ja amiraaleista, tutkijoista, kirjailijoista, toimittajista ja elinkeinoelämän edustajista.

Mentorina

Kraemer oli lahjakkuuksien etsijä ja mentori. Kraemer tutustui Kissingeriin toisen maailmansodan aikana. Toisen maailmansodan jälkeen Kissinger keskittyi kauppatieteisiin, mutta Kraemer kannusti Kissingeriä vaihtamaan opinnot valtio-oppiin. Hän kannusti Kissingeriä siirtymään Harvardin yliopistoon, sekä hän vaikutti Kissingerin kandidaatin ja maisteritason opinnäytetöihin. "Kraemer muovasi lukemistani ja ajatteluani, vaikutti yliopistovalintaani, herätti kiinnostukseni poliittiseen filosofiaan ja historiaan, innoitti sekä kandidaatin- että jatko-opintojeni opinnäytetöitä ja hänestä tuli olennainen ja korvaamaton osa elämääni", Kissinger sanoi muistopuheessaan.

Kramerin ja Kissingerin tiet erkanivat vuosikymmeniksi, koska Kissinger siirtyi harjoittamaan liennytystä Vietnamin, Neuvostoliiton ja Kiinan suuntaan vuodesta 1972. Kraemer ei hyväksynyt Kissingerin uutta linjaa, jota hän piti heikkouden osoituksena. Tiet yhdistyivät uudelleen, kun Kissinger otti yhteyttä Kraemeriin ja palautti suhteet ennalleen.

Kraemer oli myös kenraali, ulkoministeri Alexander Haigin, kenraali Creighton Abramsin, kenraaliluutnantti Vernon Waltersin ja kenraalimajuri Edward Lansdalen löytäjä ja mentori. Hän vaikutti varapresidentti Dick Cheneyn, puolustusministeri James R. Schlesingerin, puolustusministeri Donald Rumsfeldin, varapuolustusministeri Richard Perlen, varapuolustusministeri Paul Wolfowitzin, alivaltiosihteeri Douglas Feithin ja muiden Yhdysvaltain presidentti George H.W. Bushin ja presidentti George W. Bushin aikaisten vaikuttajien toimintaan.

Kraemer opetti, mentoroi ja inspiroi poliitikkoja, virkamiehiä, upseereita, yksityishenkilöitä ja Yhdysvaltain presidenttejä kuuden vuosikymmenen ajan. Kraemer vaikutti kymmenen Yhdysvaltain presidentin aikana.

"Kraemer oli suurin yksittäinen vaikuttaja kehitysvuosinani. Poikkeuksellinen mies, joka tulee olemaan osa elämääni niin kauan kuin vedän henkeä", sanoi Kissinger.

Luonne

Kraemeria on kutsuttu aidoksi "tohtori Outolemmeksi" ja "Kissingerin Kissingeriksi". Hän käytti monokkelia, mikä oli hänen tuotemerkki. Kraemer oli luonteeltaan leiskuva.