Friedrich Bessel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Friedrich Wilhem Bessel
Henkilötiedot
Syntynyt22. heinäkuuta 1784
Minden
Kuollut17. maaliskuuta 1846 (61 vuotta)
Königsberg
Kansalaisuus Preussi
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Carl Friedrich Gauss
Instituutti Königsbergin yliopisto
Oppilaat Friedrich August Argelander
Tutkimusalue tähtitiede
matematiikka

Friedrich Wilhelm Bessel (22. heinäkuuta 1784, Minden17. maaliskuuta 1846, Königsberg (nykyinen Kaliningrad) )[1] oli saksalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko.[2] Hänet tunnetaan erityisesti Besselin funktioiden tutkimuksesta, jotka nimestä huolimatta keksi Daniel Bernoulli. Tähtitieteen alueella Besselin merkittävin saavutus oli ensimmäisen tähden, 61 Cygnin, parallaksin mittaaminen. Hän myös oletti, että Siriuksella ja Procyonilla on seuralaisinaan näkymättömiä taivaankappaleita ja että Uranuksen ulkopuolella on vielä yksi planeetta, mitkä seikat sittemmin on oikeiksi todettulähde?.

Vuodesta 1810 Bessel oli professorina Königsbergissä ja sen vastavalmistuneen tähtitieteellisen observatorion johtajana.[1] Vuonna 1838 Bessel mittasi ensimmäisenä tähden, 61 Cygnin, etäisyyden.[3]

Bessel edisti huomattavasti tähtitieteellistä havaintojentekoa ja myös tähtitieteeseen liittyvää matematiikkaa sekä geodesiaa. Argelander oli Besselin oppilas.lähde?

Turussa vuonna 1938 löydetty pikkuplaneetta 1552 Bessel on nimetty F. W. Besselin mukaan.[4]

Besselin muistomerkki Bremenissä
  1. a b Friedrich Wilhelm Bessel MacTutor. Viitattu 5.12.2014.
  2. Friedrich Wilhelm Bessel Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.12.2014.
  3. 1838: Friedrich Bessel Measures Distance to a Star Carnagie Science. Arkistoitu 1.10.2018. Viitattu 5.12.2014.
  4. Oja, Heikki: Sibeliuksesta Tuonelaan. Aurinkokuntamme kiehtova nimistö, s. 70, 72. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003. ISBN 952-5329-25-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]