Fredrik Thure Wessman
Fredrik Thure Wessman (28. huhtikuuta 1854 Jyväskylä – 1. elokuuta 1932 Jyväskylä) oli suomalainen Jyväskylässä vaikuttanut kauppias.[1][2][3]
Wessmanin vanhemmat olivat kulta- ja hopeaseppä Fredrik Mikael (Mikko) Wessman (1826–1909) ja Johanna Hoikkanen (1827–1899). Vesilahdelta kotoisin ollut Mikko Wessman oli ollut kultasepän opissa Tampereella, Kristiinankaupungissa ja Porissa. Hän suoritti mestarinäytteensä vuonna 1847, oli jonkin aikaa kultaseppänä Tampereella ja muutti sitten Jyväskylään ollen kaupungin ensimmäinen kultaseppä. Hänen poikansa Fredrik Thure Wessman piti vartuttuaan laajaa sekatavarakauppaa Jyväskylässä Kauppakadun varrella omistamassaan talossa.[1][2][3][4]
Wessman teki 1883–1885 opintomatkan Yhdysvaltoihin ja kirjoitti matkansa aikana matkakirjeitä joita julkaistiin Uusi Suometar-, Kaiku- ja Ilmarinen-lehdissä sekä Aamulehdessä. Hän kirjoitti matkastaan myös kirjan Suuresta Lännestä, joka ilmestyi 1887. Myöhemmin hän laati puolittain kaunokirjallisen "opettavaisen" kertomuksen Murrosaikana käsitellen siinä elinkeinoelämän vapautumista. Kertomus ilmestyi Keski-Suomi-lehden nurkkanovellina. Wessman suomensi myös kirjanpidon oppikirjoja.[1][3]
Vuonna 1889 Wessman toimitti Suomen Kauppalehti-nimistä lehteä, joka oli Suomen ensimmäinen lehti alallaan. Lehti ilmestyi Eero Erkon toimittamassa Keski-Suomi-lehdessä liitteenä kaksi kertaa kuukaudessa mutta sen julkaiseminen päättyi kun Eero Erkko muutti vuoden 1889 lopulla Helsinkiin Päivälehden päätoimittajaksi.[1][3]
Wessman keräsi muistitietoa vanhoista jyväskyläläisistä ja kirjoitti Jyväskylän historiasta kertomuksia lehtiin nimimerkillä Ura. Häneltä jäi myös lukuisia julkaisemattomia muistelmakäsikirjoituksia.[1][3]
Wessman oli Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenenä 1891–1917 ja valtuuston puheenjohtajana 1904–1906 sekä varapuheenjohtajana 1907–1917. Hän toimi Jyväskylän Kauppiasyhdistyksen sihteerinä ja oli vuodesta 1903 Kansallis-Osake-Pankin Jyväskylän konttorin valvojana. Wessman avusti Jyväskylän kaupungin ja vapaapalokunnan historioiden kirjoittajia ja hän laati myös itse useita paikallisten järjestöjen historiikkejä.[1][3]
Wessman lahjoitti testamentissaan talonsa Jyväkylän kaupungille. Hänen käsikirjoituksensa päätyivät Jyväskylän korkeakoulun kirjastoon ja valokuvakokoelmansa Keski-Suomen museolle.[3] Wessmanin mukaan on nimetty Vaajakoskella Wessmanninmäki.
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä F. Wessman:
- Vähäsen Amerikasta eli kertoelmia matkoilta Suuressa Lännessä vuosina 1883-85. Edlund, Helsinki 1887
- Jyväskylän kauppalaisseura: 40-vuotisen toiminnan muistoksi. Jyväskylän kauppalaisseura, Jyväskylä 1915
- Jyväskylän kauppiasyhdistys 30-vuotias : lyhyt kertomus sen toiminnasta; asiakirjoista poiminut F. Wessman. Jyväskylä 1919
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuningas Kaarlo yhdeksäs ja wermlandilainen: kynäpiirteitä, Pehr Tuomaanpojalta (Pehr Thomasson) teoksessa Nowelleja ja kertomuksia. 3. Weilin ja Göös, Jyväskylä 1880
- Karl Smedman : Täydellinen kontoristi: käsikirja käytännöllisessä asioimiselämässä. 1 osa, Kirjanpito tukkukauppaa varten; kolmannesta, parannetusta pain. suom. F. W. Weilin & Göös, Helsinki 1890
- Georg Sergeeff : Käytännöllinen oppikirja kirjanpidossa: jokainen oma opettajansa. Weilin & Göös, Helsinki 1897 (alkuteos Praktisk lärobok i bokföring)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Kauppias F. Wessman. In memoriam, Keskisuomalainen, 03.08.1932, nro 174, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Geni.com : Fredrik Thure Wessman
- ↑ a b c d e f g Wäinö Kolkkala : Suomen ensimmäinen kauppalehti ja sen toimittaja, kauppias F. T. Wessman, Aamulehti, 04.07.1937, nro 175, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Heikki Peuramo : Vesilahden Hoppu-suvun erään haaran kaupunkilaistuminen 1800-luvun lopulla, kappale Wessmanin suku, sivut 24-25, Tampereen seudun sukututkimusseura Vuosikirja IX: 1 (Kevät 1988)