Saarni

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Fraxinus excelsior)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saarni
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Suomessa: Silmälläpidettävä [2]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Lamiales
Heimo: Oliivikasvit Oleaceae
Tribus: Oleeae[3]
Suku: Saarnet Fraxinus
Laji: excelsior
Kaksiosainen nimi

Fraxinus excelsior
L.

Katso myös

  Saarni Wikispeciesissä
  Saarni Commonsissa

Täysikasvuinen saarnipuu tien varressa.

Saarni eli lehtosaarni (Fraxinus excelsior), toisinaan myös metsäsaarni, on oliivikasvien (Oleaceae) heimoon kuuluva 15–25 metriä korkea puulaji, jota kasvaa laajalla alueella Euroopassa. Saarnen puuaines on erittäin lujaa, sitkeää ja kulutusta kestävää, ja sitä on käytetty moniin erilaisiin kohteisiin. Lisäksi saarnea on istutettu koristepuuna ja viherrakentamisessa.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siemeniä

Saarni on 15–25 metriä korkea puu. Suurimmat yksilöt ovat yli 30-metrisiä.[4] Latvus on pyöreä ja harvahko. Oksien kärjet kaartuvat kaarimaisesti ylöspäin, minkä ansiosta saarnen tunnistaa helposti myös lehdettömänä.[5] Saarnen kuori on harmaa ja uurteinen. Kuori muuttuu harmaanruskeaksi noin 50-vuotiaana.

Saarnella on vastakkaiset ja ruodolliset 15–30 senttimetriä pitkät lehdet. Ne ovat parilehdykkäisiä, ja lehdykät ovat 3–10 senttimetriä pitkiä. Lehdykät ovat muodoltaan kapeanpuikeita–soikeita ja pitkäsuippuisia ja sahalaitaisia. Kärkisilmut ovat kartiomaisia, suuria, mustia ja nukkakarvaisia, sivusilmut pallomaisia. Oksien kärjissä silmut ovat yleensä kolmen ryhmissä.[4]

Saarni kukkii toukokuussa.[5] Kukka on pieni, eikä sillä ole kehää. Heteitä on kaksi, ja niiden ponnet ovat sinipunaisen mustia. Emiö on yhdislehtinen ja kaksilukuinen. Kukinto on kartiohuiskilo. Kukat ovat tuulipölytteiset. Hedelmä on puolestaan kapea ja pyöräkärkinen pähkylä. Se on 3–4 senttimetriä pitkä, ja sillä on lenninsiivet.[4] Saarnen siemenet irtoavat puusta syksyn ja talven kovissa myrskyissä. Saarnen siemen vaatii kylmä- ja lämpökäsittelyn, jotta alkio ehtii kehittyä täysin ja siemen on valmis itämään. Tämä tarkoittaa, että siemen viettää ensin lämpimän kauden, jonka aikana alkio kasvaa, ja sen jälkeen kylmän jakson, joka rikkoo lepotilan ja aktivoi itämisprosessin. Siksi saarnen siemen itää vasta kahden vuoden päästä kukinnasta.[6]


Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarni on Euroopan laajimmalle levinnyt saarnilaji, ja sitä tavataan Portugalia lukuun ottamatta kaikissa manner-Euroopan maissa sekä Britanniassa ja Irlannissa. Idässä sen levinneisyysalue ulottuu Venäjälle ja Iraniin. Alpeilla ja Pyreneillä saarnia kasvaa jopa 1 600 – 1 800 metrin korkeudessa, mutta pohjoisempana sitä tavataan vain 450 metrin korkeuteen asti.[1]

Suomessa saarnea esiintyy ainoastaan Etelä-Suomen tammivyöhykkeellä. Runsaampana se kasvaa vain Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarni vaatii kasvaakseen syvämultaisen, kostean kalkkipitoisen maaperän ja aurinkoisen kasvupaikan. Saarni kasvaa myös tulvatasangoilla ja alueilla, joissa pohjavesi on korkealla. Itämeren alueella saarni viihtyy rannoilla yhdessä tervalepän (Alnus glutinosa) kanssa.

Kanta ja uhat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarnen kokonaiskantaa ei tunneta, ja lisäksi laajasti viljeltynä puuna sen luonnollisen populaation rajaaminen on vaikeaa. Se myös risteytyy helposti etelänsaarnen kanssa. Saarni luokitellaan laajasta levinneisyysalueesta ja yleisyydestä huolimatta silmälläpidettäväksi, koska sen kannan koko on laskusuunnassa saarnensurman takia.[1]

Ruotsissa saarnen populaatiokoko on laskenut 10–35 prosenttia 1910-luvulta 2010-luvulle, ja kannan oletetaan edelleen hiipuvan. On jopa mahdollista, että saarnensurma hävittää saarnen Ruotsista. Myös Norjassa ja Liettuassa saarnen kanta pienentyy nopeasti.[1]

Käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarnen puuaines on erittäin lujaa, sitkeää ja kulutusta kestävää, joten sitä on perinteisesti käytetty muun muassa keihäänvarsiin, jousiin, parketteihin,[7] hevosten luokkivaljaisiin sekä rekien ja vaunujen aisoihin[8]. Saarni on myös ollut tärkeä lehdespuu, jota latvottiin talvirehuksi Lounais-Suomessa.[9]

Saarnea viljellään ympäri Eurooppaa koristepuuna ja kaupunkien viherrakentamisessa. Sitä voidaan käyttää myös metsien uudistamisessa ja metsityksessä.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Khela, S. & Oldfield, S.: Fraxinus excelsior IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.7.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 194. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.9.2022).
  3. ↑ Stevens, P. F.: Oleaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 16.10.2021.
  4. ↑ a b c Saarni LuontoPortti. Viitattu 27.7.2020.
  5. ↑ a b Saarni Vihreät sylit. Viitattu 27.7.2020.
  6. ↑ Native Trees From Seed: Grow Ash Trees From Seed nativetreesfromseed.com. 2024. Viitattu 13.11.2024.
  7. ↑ Parkettiherala (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Hannula, Mandi & Wiherheimo, Alli (toim.): ”Kotiteollisuuden raaka-aineet”, Emännän tietokirja II, uudistettu laitos, Katto–Nauris, s. 773. WSOY, 1953.
  9. ↑ Elina Jääskeläinen (toim.): Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkonen 2: Puustoiset perinnebiotoopit 2003. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Arkistoitu 18.10.2015. Viitattu 20.6.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset lehtipuut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saarni&oldid=22807999”