Latvominen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanha, latvottu pyökki Essexissä Englannissa.
Latvottu puukujanne Zeelandissa Alankomaissa.
Sama kujanne kaksi vuotta myöhemmin.

Latvominen on varsinkin historialliseen karjatalouteen kuuluneessa lehdestyksessä käytetty menettely, jossa puun latva ja oksat ajoittain katkaistiin kerppujen tai pienikokoisen käyttöpuun hankkimiseksi.[1] Kerput olivat lehtipuista tai -pensaista katkottuja lehdeskimppuja, joita syötettiin talvella lampaille ja naudoille.[2] Suomessa latvottiin koivuja vielä 1900-luvun alkupuolella paikoin Ahvenanmaalla, Hämeessä ja Vakka-Suomessa. Keski-Euroopassa latvottiin erityisesti salavia ja poppeleita.[1] Nykyään latvominen on edelleen osa perinnebiotooppina arvokkaiden lehdesniittyjen hoitoa, jota Suomessa tehdään etenkin Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana latvominen.
  2. ↑ Otavan iso tietosanakirja, hakusana kerppu.
  3. ↑ Jääskeläinen, Elina (toim.): Perinnebiotooppien hoitomenetelmät ja -kustannukset. Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkonen 4, s. 9–10. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus, 2003. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 31.1.2012).[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Latvominen.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Latvominen&oldid=21247915”