François Hollande

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Francois Hollande)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
François Hollande
Ranskan tasavallan 24. presidentti
15. toukokuuta 2012 – 14. toukokuuta 2017
Pääministeri Jean-Marc Ayrault
Manuel Valls
Bernard Cazeneuve
Edeltäjä Nicolas Sarkozy
Seuraaja Emmanuel Macron
Andorran ruhtinaskumppani
15. toukokuuta 2012 − 14. toukokuuta 2017
Pääministeri Antoni Martí
Edeltäjä Nicolas Sarkozy
Seuraaja Emmanuel Macron
Henkilötiedot
Syntynyt12. elokuuta 1954 (ikä 70)
Rouen, Seine-Maritime, Ranska
Ammatti asianajaja
Puoliso Ségolène Royal (avopuoliso 1973–2007)
Valérie Trierweiler (avopuoliso 2007–2014)
Julie Gayet (2022–)
Tiedot
Puolue Parti Socialiste
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

François Gérard Georges Nicolas Hollande (s. 12. elokuuta 1954 Rouen, Seine-Maritime, Ranska) on ranskalainen vasemmistopoliitikko, joka toimi Ranskan presidenttinä vuosina 2012–2017. Hollande on aiemmin toiminut myös Sosialistisen puolueen (Parti socialiste, PS) pääsihteerinä sekä useissa poliittisissa luottamustehtävissä.

Hollande on valmistunut École des hautes études commercialesista, Sciences Posta ja Kansallisesta hallintokoulusta.

Poliittinen ura ennen presidenttiyttä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollande oli PS:n pääsihteeri vuosina 1997–2008. Hollande kannatti vuonna 2004 sopimusta Euroopan perustuslaista, jota puolueen kakkosmies Laurent Fabius vastusti. Puolueen sisäisessä äänestyksessä kyllä-kanta voitti.

Hollande oli Ranskan kansalliskokouksen jäsen 1988–1993 ja 1997–2012.[1] Heinäkuusta joulukuuhun 1999 hän oli myös Euroopan parlamentin jäsen.[2] Lisäksi hän toimi Limousinin alueneuvoksena 1992 ja 1998–2001, Tullen pormestarina 2001–2008 sekä Corrèzen yleisneuvoston puheenjohtajana 2008–2012.

Presidenttinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väistyvä presidentti Nicolas Sarkozy (vas.) kättelee uutta presidenttiä Hollandea Hollanden virkaanastujaisseremoniassa 15. toukokuuta 2012.

Hollande valittiin Ranskan presidentiksi vuoden 2012 presidentinvaalissa. Hän sai ensimmäisellä kierroksella 28,6 prosenttia äänistä. UMP-puolueen ehdokas, istuva presidentti Nicolas Sarkozy sai äänistä 27,2 prosenttia. Toisella kierroksella Hollande sai 18 miljoonaa ääntä eli yli 1,1 miljoonaa ääntä enemmän kuin Sarkozy. Hollanden ääniosuus toisen kierroksen äänistä oli 51,6 prosenttia. Hän astui virkaansa Ranskan presidenttinä 15. toukokuuta 2012.[3]

Talouspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttikautensa alussa Hollande pyrki hallituksensa kanssa säätämään 75 prosentin tuloveron yli miljoona euroa vuodessa ansaitseville. Ranskan perustuslakineuvosto katsoi, että suunnitelma oli perustuslain vastainen, mutta Hollanden esikunta etsii mahdollisuuksia veron sisällyttämiseksi viimeistään vuoden 2014 budjettiin. Taustalla on Hollanden ajatus siitä, että rikkaiden on osallistuttava enemmän Ranskan verotalkoisiin.[4] Kriitikoiden mukaan suunnitteilla oleva laki karkottaa varakkaat ihmiset Ranskasta.[5] Maaliskuussa 2013 Hollande esitti ajatuksen, että 75 prosentin vero kerättäisiin yrityksiltä, jotka maksavat johtajilleen yli miljoonan euron palkkaa.[6]

EU:n velkakriisissä Hollanden linja menoleikkauksiin on ollut maltillisempi kuin Saksan ja Britannian, jotka ajoivat mm. EU:n budjettiin voimakkaita leikkauksia.[7]


Ulkopolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2013 Malin presidentti pyysi Ranskalta apua maan pääkaupunkia uhkaavien islamistitaistelijoiden torjunnassa. Hollande käynnisti sotatoimet Malin hallituksen tukemiseksi ja ranskalaisten avulla hallituksen joukot valloittivat mm. Timbuktun takaisin.[8][9] Hollande ilmoitti, että Ranska vetää joukkonsa pois huhtikuussa 2013, kuukautta myöhemmin, kuin aluksi suunniteltiin. Joukkojen vetäydyttyä on YK:n tukemien afrikkalaisten joukkojen määrä ottaa vastuu alueesta.[10]


Avioliittouudistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Hollande toteutti vaalilupauksensa ja ajoi läpi tasa-arvoisen avioliittolain lukuisten mielenosoitusten saattelemana.[11] Laki hyväksyttiin parlamentin alahuoneessa 23. huhtikuuta 2013, ja se astui voimaan 18. toukokuuta. Tätä ennen samaa sukupuolta olevien parien oli mahdollisuus solmia Ranskassa siviililiitto, joka ei kuitenkaan sallinut muun muassa samaa sukupuolta olevien parien adoptiota tai hedelmöityshoitoja.

Presidenttiyden päätös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollande kertoi vuoden 2016 lopulla, että ei aio asettua ehdolle vuoden 2017 presidentinvaalissa. Hollande oli ensimmäinen istuva Ranskan presidentti, joka ei hakenut uutta kautta. Hollanden ilmoituksen aikaan arvioitiin, että hän saisi vaalissa vain seitsemän prosenttia äänistä.[12]

Hollanden kausi Ranskan presidenttinä päättyi 14. toukokuuta 2017, kun virkaan astui Emmanuel Macron.[13]

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollande oli rekisteröidyssä avoliitossa (pacte civil de solidarité) PS:n entisen presidenttiehdokkaan, sosialistipoliitikko Ségolène Royalin kanssa, ja heillä on neljä lasta. He erosivat kesällä 2007.

Erottuaan Royalista Hollande asui yhdessä toimittaja Valérie Trierweilerin kanssa.[20] Tammikuussa 2014 sanomalehdet kirjoittivat Hollanden suhteesta näyttelijä Julie Gayet’n kanssa.[21] Hollande ilmoitti eroavansa Trierweileristä 25. tammikuuta 2014.[22] Hollande ja Gayet menivät naimisiin Hollanden presidenttikauden jälkeen kesäkuussa 2022.[23]

  1. M. François Hollande Ranskan kansalliskokous. Viitattu 15.5.2017. (ranskaksi)
  2. François Hollande Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti. Viitattu 15.5.2017.
  3. Mehtonen, Jenni: François Hollande voitti Ranskan presidentinvaalit 6.5.2012 (päivitetty 7.5.2012). Yleisradio. Viitattu 15.5.2017.
  4. Tuleeko Ranskaan sittenkin rikkaiden jättivero? Taloussanomat.fi Viitattu 7.3.2013
  5. Ankara verotus karkottaa varakkaita Ranskasta, Taloussanomat Viitattu 7.3.2013
  6. 75% tax: Hollande to make companies pay, (Arkistoitu – Internet Archive) PressEurop, France, Viitattu 29.3.2013
  7. Europe's austerity hawks are celebrating a triumph over peanuts, The Guardian, Viitattu 7.3.2013
  8. France's Francois Hollande to visit Mali, BBC.co.uk Viitattu 7.3.2013
  9. Hollande sai riemuisan vastaanoton Timbuktussa, Yle.fi. Viitattu 7.3.2013
  10. French troops to begin Mali withdrawal in April, France24.com, Viitattu 7.3.2013
  11. Hollande Signs French Gay Marriage Law NY Times. Viitattu 23.1.2014.
  12. Pye, Minna: Ranskan presidentti Hollande ei hae jatkokautta 1.12.2016 (päivitetty 2.12.2016). Yleisradio. Viitattu 14.5.2017.
  13. Kippo, Johanna: Valta vaihtui Ranskassa – Emmanuel Macron on nyt Ranskan presidentti 14.5.2017. Yleisradio. Viitattu 14.5.2017.
  14. Ordonnance Souveraine n° 4.575 du 14 novembre 2013 portant élévation dans l’Ordre de Saint-Charles Journal de Monaco. Monacon valtio. Viitattu 16.5.2017. (ranskaksi)
  15. Koning krijgt grootkruis van Legioen van Eer 20.1.2014. Amsterdam: De Telegraaf. Viitattu 16.5.2017. (hollanniksi)
  16. Real Decreto 211/2015, de 23 de marzo, por el que se concede el Collar de la Orden de Isabel la Católica a Su Excelencia señor François Hollande, Presidente de la República Francesa Boletín Oficial del Estado. Espanjan valtio. Viitattu 16.5.2017. (espanjaksi)
  17. Hollande arrives in Athens for official visit 22.10.2015. Athens-Macedonian News Agency. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)
  18. Satubaldina, Assel: Nazarbayev awards Order of Friendship to Francois Hollande Tengrinews.kz. 10.11.2015. Almaty: Effective Media Liaison JSC. Viitattu 17.5.2017. (englanniksi)
  19. François Hollande décoré à la dignité de Grand-croix dans l’ordre national de la reconnaissance centrafricaine abangui.com. 15.5.2016. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 6.10.2023. (ranska)
  20. Lehti: Ranskan presidentin avovaimo sairaalaan suhdehuhujen takia Ilta-Sanomat. Arkistoitu 15.1.2014. Viitattu 23.1.2014.
  21. Ranskalaislehti: Presidentti Hollande pettää puolisoaan Iltalehti. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 23.1.2014.
  22. Ranskan presidentti eroaa puolisostaan, Yle.fi, uutiset, viitattu 26.1.2014
  23. Julie Edde: François Hollande finally ties the knot at 67 amid rumours of second presidential run (englanniksi) The Telegraph 8.6.2022. Viitattu 4.5.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]