François Bayrou

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
François Bayrou vuonna 2006.

François Bayrou (s. 25. toukokuuta 1951 Bordères, Pyrénées-Atlantiques) on ranskalainen poliitikko, entinen Euroopan parlamentin jäsen. Bayrou oli opetusministerinä Édouard Balladurin ja Alain Juppén konservatiivihallituksissa 1993–1997 ja opetusministerinä lyhyen aikaa Édouard Philippen hallituksessa. Pienpuolueen johtaja Bayrou sai vuoden 2007 presidentinvaaleissa yllättävän 18,5 prosentin kannatuksen.

Bayrou oli keskustalaisen Union pour la Démocratie Française -puolueen (UDF) puheenjohtaja vuodesta 1998. Gaullistisen Rassemblement pour la Républiquen muodostaessa vuonna 2002 Chiracia tukevan Union pour un Mouvement Populairen, Bayrou päätti UDF:n jäävän sen ulkopuolelle, vaikka suuri osa puolueen jäsenistä liittyikin uuteen puolueeseen. Seuranneisiin UMP:n hallituksiin kuului yksi UDF:n ministeri, Bayroun vastustaja Gilles de Robien.

Bayrou oli ehdokas vuoden 2002 presidentinvaalissa, jossa hän jäi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi saatuaan 6,84 prosenttia äänistä. Vuoden 2007 presidentinvaaleissa Bayrou nousi mielipidetiedusteluissa kahden suurimman puolueen ehdokkaiden vanaveteen. CSA:n gallupin mukaan hän saisi ensimmäisellä kierroksella 24 prosenttia äänistä suurempien puolueiden ehdokkaiden kerätessä 25 prosenttia ja 26 prosenttia.[1] Lopulta Bayrou sai 18,57 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä ja sijoittui kolmanneksi Nicolas Sarkozyn ja Ségolène Royalin jälkeen.

Bayrou perusti presidentinvaalikannatuksensa turvin uuden keskustalaisen Mouvement démocrate -puolueen (MoDem), jonka UDF-MoDem-lista sai kesäkuun parlamenttivaaleissa 7,61 prosentin kannatuksen.

Emmanuel Macronin tultua 2017 valituksi presidentiksi hallituksen kokosi Édouard Philippe. Tässä hallituksessa Bayrou oli oikeusministerinä 19. kesäkuuta saakka. Hän oli yksi niistä neljästä Macrónin tukipuolueen MoDemin neljästä ministeristä, jotka erosivat kesäkuussa 2017 ministerintehtävästä puoluetta ravistelevan rahoituskandaalin vuoksi.[2]

  1. Bayrou nousi Sarkozyn ja Royalin kannoille Ranskassa HS. Viitattu 10.03.2007.
  2. Johanna Kippo: Ranskassa lisää ministerieroja Yle.fi/uutiset. 21.6.2017. Viitattu 22.6.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]