Formula E -kausi 2023–2024

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Formula E -kausi 2023–2024
Järjestäjä FIA
Järjestyksessä oleva kausi 10.
Kilpailuja 16
Kuljettajia 28
Talleja 11
Valmistajia Formula E Gen3
Moottoreiden valmistajat 7
Rengasvalmistaja(t) H Hankook
Kuljettajien mestari Saksa Pascal Wehrlein
Tallien mestari Iso-Britannia Jaguar
Eniten voittoja 4:
Portugali António Félix da Costa
Eniten nopeimpia kierroksia 3:
Iso-Britannia Jake Dennis
Ranska Norman Nato
Eniten paalupaikkoja 3:
Uusi-Seelanti Mitch Evans
Ranska Jean-Éric Vergne
Saksa Pascal Wehrlein
← 2022–2023 2024–2025 →

Formula E -kausi 2023–2024, virallisesti 2023/24 ABB FIA Formula E World Championship, oli kymmenes Formula E -sarjan kausi. Kausi alkoi 12. tammikuuta 2024 ja päättyi 21. heinäkuuta. Kuljettajien hallitsevana maailmanmestarina kauteen lähti britti Jake Dennis ja tallien maailmanmestarina Envision Racing.

Kuljettajien mestaruuden voitti saksalainen Pascal Wehrlein. Tallien ja valmistajien maailmanmestaruuden voitti brittiläinen Jaguar Racing.

Tallit ja kuljettajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talli[1] Voimansiirto[1] Nro[1] Kuljettajat[1] Kilpailut
Saksa ABT CUPRA Formula E Team Mahindra M10Electro 11 Brasilia Lucas di Grassi Kaikki
51 Sveitsi Nico Müller 1–8, 11–16
Etelä-Afrikka Kelvin van der Linde 9–10
Yhdysvallat Andretti Formula E Porsche 99X Electric 1 Iso-Britannia Jake Dennis Kaikki
17 Ranska Norman Nato Kaikki
Yhdysvallat DS Penske DS E-TENSE FE23 2 Belgia Stoffel Vandoorne Kaikki
25 Ranska Jean-Éric Vergne Kaikki
Iso-Britannia Envision Racing Jaguar I-Type 6 16 Sveitsi Sébastien Buemi 1–8, 11–16
Viro Paul Aron 9–10
4 Alankomaat Robin Frijns 1–8, 11–16
Ruotsi Joel Eriksson 9–10
Kiina ERT Formula E Team ERT X24 3 Brasilia Sérgio Sette Câmara Kaikki
33 Iso-Britannia Dan Ticktum Kaikki
Iso-Britannia Jaguar TCS Racing Jaguar I-Type 6 37 Uusi-Seelanti Nick Cassidy Kaikki
9 Uusi-Seelanti Mitch Evans Kaikki
Intia Mahindra Racing Mahindra M10Electro 21 Alankomaat Nyck de Vries 1–8, 11–16
Iso-Britannia Jordan King 9–10
48 Sveitsi Edoardo Mortara Kaikki
Monaco Maserati MSG Racing Maserati Tipo Folgore 18 Intia Jehan Daruvala Kaikki
7 Saksa Maximilian Günther Kaikki
Iso-Britannia NEOM McLaren Formula E Team Nissan e-4ORCE 04 8 Iso-Britannia Sam Bird 1–8, 11–16
Iso-Britannia Taylor Barnard 8–10
5 Iso-Britannia Jake Hughes Kaikki
Japani Nissan Formula E Team Nissan e-4ORCE 04 23 Ranska Sacha Fenestraz Kaikki
22 Iso-Britannia Oliver Rowland 1–12, 15–16
Brasilia Caio Collet 13–14
Saksa TAG Heuer Porsche Formula E Team Porsche 99X Electric 13 Portugali António Félix da Costa Kaikki
94 Saksa Pascal Wehrlein Kaikki

Syyskuun 2023 lopussa Abt Cupra tiedotti, että Nico Müllerin tallikaveriksi tulee Lucas di Grassi. Brasilialainen di Grassi oli ajanut Abt’lla seitsemän vuotta, kunnes siirtyi Venturi Racingiin. Edellisellä kaudella di Grassi ajoi Mahindralla, jonka voimansiirtoa Abt Cupra käyttää.[2]

Andretti Autosport oli vuonna 2021 tehnyt kaudesta 2023–2024 sopimuksen Jake Dennisin kanssa.[3] Syyskuussa Andretti tiedotti päättäneensä yhteistyön nimisponsori Avalanchen kanssa, ja tallin nimeksi tuli Andretti Formula E.[4] André Lotterer ilmoitti lopettavansa uransa Formula E:ssä eikä jatkanut Andretin kuljettajana.[5] Lotterin tilalle Andretti palkkasi edellisellä kaudella Nissanilla ajaneen Norman Naton.[6]

DS Pensken kuljettajina jatkoivat sarjan maailmanmestarit Jean-Éric Vergne ja Stoffel Vandoorne.[7]

Envision Racing oli tehnyt Sébastien Buemin kanssa kaksivuotisen sopimuksen vuonna 2022, joka kattoi kaudet 2022–2023 ja 2023–2024.[8] Buemin tallikaveriksi tuli Nick Cassidyn sijaan Robin Frijns, joka palasi talliin ajettuaan edellisen kauden Abt Cupralta.[9]

Edellisen kauden viimeisen kilpailun aikana Jaguar vahvisti, ettei britti Sam Bird jatka tallissa.[10] Heti edellisen kauden päätyttyä Mitch Evans teki tallin kanssa monivuotisen jatkosopimuksen. Uusi sopimus oli historiallinen, sillä Evansin ja Jaguarin yhteistyö on sarjan pitkäikäisin.[11] Evansin tallikaveriksi palkattiin edellisellä kaudella Envision Racingillä ajanut Nick Cassidy.[12]

Sveitsiläinen Edoardo Mortara ja alankomaalainen Nyck de Vries solmivat Mahindra Racingin kanssa monivuotiset sopimukset syyskuussa 2023. Mortara oli ajanut edellisen kauden Maseratilla, ja de Vries oli sarjan maailmanmestari kaudelta 2020–2021. Hän palasi sarjaan välivuoden jälkeen, ajettuaan Formula 1 -sarjassa.[13]

Maserati MSG Racingilla oli sopimus Edoardo Mortaran kanssa.[14] Syyskuussa talli julkaisi lehdistötiedotteen, jossa ilmoitti Mortaran sopimuksen purkamisesta. Tiedotteessa ei kerrottu syytä sopimuksen purkamiselle.[15] Tallin toisena kuljettajan jatkoi saksalainen Maximilian Günther. Mortaran tilalle talli palkkasi intialaisen Jehan Daruvalan, jolla ei ollut aiempaa kilpailukokemusta Formulta E:stä. Edellisellä kaudella Daruvala oli ajanut kahdessa tulokaskuljettajien testeissä Maseratin autolla.[16]

McLaren tiedotti 22. elokuuta, että Jake Hughes jatkaa tallin kuljettajana. Samalla hänen tallikaverikseen tiedotettiin René Rastin sijaan Sam Bird.[17] Bird loukkaantui kesken Monacon osakilpailun, ja hänen tilallaan kilpailussa ajoi britti Taylor Barnard. Barnard tuuraa toistaiseksi Birdia, kun hän toipuu leikkaushoitoa vaatineesta vammastaan.[18]

NIO333 vahvisti syyskuussa, että Sérgio Sette Câmara ja Dan Ticktum jatkavat tallin kuljettajina.[19] Marraskuussa talli lopetti yhteistyön kiinalaisen autovalmistajan NIO:n kanssa ja tallin nimeksi muuttui ERT Formula E.[20]

Nissan tiedotti 30. elokuuta, että Sacha Fenestraz jatkaa tallissa. Hänen tallikaveriksi tuli Norman Naton sijaan britti Oliver Rowland. Edellisellä kaudella Rowland oli ajanut Mahindra Racingillä, mutta hän purki sopimuksensa yhteisymmärryksessä kesken kauden[21]. Rowland oli ajanut Nissan e.damsilla vuodet 2017–2021.[22] Nato siirtyi Andretille.[6]

Porschen kuljettajina jatkoivat edellisellä kaudella ajeneet António Félix da Costa ja Pascal Wehrlein.[23]

Kilpailukalenteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FIA:n alainen maailman moottoriurheiluneuvosto julkisti ensimmäisen version kilpailukalenterista 20. kesäkuuta 2023. Uutena kilpailuna oli Tokion ePrix. Kautta edeltävät testit ajettiin Espanjan Valenciassa 23.–27. lokakuuta 2023.[24][25]

Lopullisen kalenterin moottoriurheiluneuvosto julkaisi marraskuussa 2023. Italian ePrix siirrettiin Roomasta Misanoon. Kolmanneksi uudeksi kilpailuksi vahvistettiin Kiinassa ajettava Shangain ePrix. Portlandin ePrix muutettiin kahden kilpailun tapahtumaksi.[26] Ensimmäisessä versiossa mukana ollut Jakartan kilpailu oli jätetty pois. Vahvistetussa versiossa oli myös Hyderabadin kilpailu.

Tammikuussa 2024 Formula E tiedotti Hyderabadin ePrix’n peruuntumisesta. Peruuntumisen syynä oli Telanganan hallinnon alaisen osaston päätös jättää noudattamatta kilpailun järjestämisestä tehtyä sopimusta.[27] Formula E kisojen järjestämisestä vastaava Formula E Operations (FEO) oli tehnyt sopimuksen isäntäkaupungista lokakuussa 2023. FEO suunnitteli aloittavansa oikeustoimet kilpailun peruuntumisesta.[28]

Kalenteri ja tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nro ePrix Rata[29] Päivä Paalupaikka Nopein kierros Voittaja Voittanut talli Voittanut valmistaja Raportti
1. Meksiko México Autódromo Hermanos Rodríguez 13. tammikuuta 2024 Saksa Pascal Wehrlein Uusi-Seelanti Nick Cassidy Saksa Pascal Wehrlein Saksa Porsche Saksa Porsche Raportti
2. Saudi-Arabia Dirijja Riadin katurata 26. tammikuuta 2024 Ranska Jean-Éric Vergne Iso-Britannia Jake Dennis Iso-Britannia Jake Dennis Yhdysvallat Andretti Saksa Porsche Raportti
3. 27. tammikuuta 2024 Iso-Britannia Oliver Rowland Iso-Britannia Jake Dennis[a] Uusi-Seelanti Nick Cassidy Iso-Britannia Jaguar Iso-Britannia Jaguar
Intia Hyderabad Hyderabadin katurata 10. helmikuuta 2024 Peruttu
4. Brasilia São Paulo São Paulon katurata 16. maaliskuuta 2024 Saksa Pascal Wehrlein Alankomaat Nyck de Vries[b] Iso-Britannia Sam Bird Iso-Britannia McLaren Japani Nissan Raportti
5. Japani Tokio Tokion katurata 30. maaliskuuta 2024 Iso-Britannia Oliver Rowland Iso-Britannia Sam Bird[c] Saksa Maximilian Günther Monaco Maserati Alankomaat Stellantis Raportti
6. Italia Misano Misano World Circuit Marco Simoncelli 13. huhtikuuta 2024 Uusi-Seelanti Mitch Evans Iso-Britannia Oliver Rowland Iso-Britannia Oliver Rowland Japani Nissan Japani Nissan Raportti
7. 14. huhtikuuta 2024 Iso-Britannia Jake Hughes Portugali António Félix da Costa[d] Saksa Pascal Wehrlein Saksa Porsche Saksa Porsche
8. Monaco Monaco Circuit de Monaco 27. huhtikuuta 2024 Saksa Pascal Wehrlein Intia Jehan Daruvala[e] Uusi-Seelanti Mitch Evans Iso-Britannia Jaguar Iso-Britannia Jaguar Raportti
9. Saksa Berliini Tempelhofin lentoaseman katurata 11. toukokuuta 2024 Sveitsi Edoardo Mortara Ranska Norman Nato[f] Uusi-Seelanti Nick Cassidy Iso-Britannia Jaguar Iso-Britannia Jaguar Raportti
10. 12. toukokuuta 2024 Iso-Britannia Jake Dennis Ranska Norman Nato[g] Portugali António Félix da Costa Saksa Porsche Saksa Porsche
11. Kiina Shanghai Shanghai International Circuit 25. toukokuuta 2024 Raportti
12. 26. toukokuuta 2024
13. Yhdysvallat Portland Portland International Raceway 29. kesäkuuta 2024 Raportti
14. 30. kesäkuuta 2024
15. Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo ExCeL London 20. heinäkuuta 2024 Raportti
16. 21. heinäkuuta 2024

Kausiraportti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valencian testit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kautta edeltäneet testit ajettiin 24.–27. lokakuuta Valenciassa Circuit Ricardo Tormon radalla. Formula E oli käyttänyt rataa aiemminkin testeissä. Radan pituus oli 3,376 kilometriä ja siinä oli 15 mutkaa. Alkuperäisen ohjelman mukaan testeissä oli viisi kolmetuntista ja yksi puolituntinen testisessio. Testeissä talleilla oli velvollisuus ajattaa tulokaskuljettajaa vähintään yhdessä testisessiossa. Kansainvälisen autoliiton ennakossa nostettiin esiin ennen testejä useat kuljettajavaihdokset, muun muassa Norman Naton siirtyminen Andretille ja Nick Cassidyn loikkaus Jaguarille asiakastalli Envisionilta. Huomiota kiinnitettiin myös tulokaskuljettaja Jehan Daruvalaan, joka oli alkavan kauden ainoa tulokaskuljettaja. Testeissä ajoi Daruvalan lisäksi muitakin tulokaskuljettajia, kuten Zane Maloney.[30]

Ensimmäisen testipäivä keskeytettiin, kun akkutoimittaja WAE:n varikkopilttuussa syttyi tulipalo. Tulipalon uskottiin saaneensa alkunsa DS Pensken autosta irroitetusta akusta. Pensken kuljettaja Robert Shwartzman joutui pysähtymään radalla kesken testien, ja akku irroitettiin tutkimuksia varten. Yksi WAE:n työntekijä kuljetettiin sairaalaan, mutta hänet vapautettiin saamatta hoitoa. Formula E aloitti tulipalosta tutkinnan yhdessä FIA:n ja paikallisten paloviranomaisten kanssa. Testien toinen päivä peruuttiin kokonaan.[31][32]

Testeissä ajettiin yhteensä 4960 kierrosta. Nopeimmat olivat Jaguarin Mitch Evans ja Nick Cassidy, mutta 17 nopeinta kuljettajaa oli 0,7 sekunnin sisällä toisistaan. Testeissä tehtiin historiaa, kun tšekkiläisestä Gabriela Jílkovásta tuli ensimmäinen nainen, joka ajoi kolmannen sukupolven Formula E autoa. Perjantain testipäivä oli 10 tuntia pitkä, ja osana sitä ajettiin 27 kieroksinen simulaatiokisa. Kisassa tallit testasivat ensimmäistä kertaa Attack Charge pikalatausta.[33][34]

Méxicon ePrix

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden avauskilpailu ajettiin Méxicossa 13. tammikuuta. Motorsport Week ennakoi suosiksi hallitsevaa maailmanmestaria Jake Dennisia, joka ajoi edellisessä Méxicon kilpailussa ylivoimaiseen voittoon.[35] Kilpailun voitti paalulta lähtenyt Pascal Wehrlein ennen Sébastien Buemia ja Nick Cassidya. Wehrlein johti muutamaa poikkeusta lukuunottamassa koko kilpailun. Radalla oli vaikea ohittaa, mikä teki kilpailun lopusta tapahtumaköyhän. Maximilian Günther oli neljäs, kun viidenneksi ajanut Mitch Evans kärsi teknisistä ongelmista, ja hän joutui puolustamaan sijoitustaan aggressiivisesti. Hänen taakseen muodustui pitkä jono: 13. ajanut Edoardo Mortara oli maalissa vain kolme sekuntia Evansin jälkeen.[36][37] Kilpailun jälkeen António Félix da Costa sai kolmen lähtöruudun rangaistuksen kolaristaan Nico Müllerin kanssa.[38]

Formula E:n mukaan kilpailua seurasi televisiossa ja sosiaalisessa mediassa ennätysyleisö. Suoraa lähtetystä seurasi tärkeimmillä markkinoilla 57 prosenttia enemmän katsojia kuin vuoden 2023 kilpailua. Yhdysvalloissa suoraa CBS:n lähetystä seurasi 3,4 miljoonaa katsojaa. Britannissa katsojamäärä kasvoi 29 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Muita merkittivä kasvumarkkinoita olivat Brasilia, Kanada, Kiina ja Meksiko.[39]

Dirijjan ePrix

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2024 julkistetussa Sustainable Championships Index mittauksessa Formula E oli kestävän kehityksen mittareilla paras moottoriurheilusarja. Mittauksessa oli mukana 106 sarjaa, joista Formula E sai ainoana korkeimman tason luokituksen. Formula 1 oli mittauksen toinen ja jaetulla kolmannella sijalla olivat Extreme E ja MotoGP. Formula E sai 85 pistettä täydestä sadasta. Formula E:n edustajan mukaan kestävä kehitys on ollut sarjan ydintoimintaa alusta alkaen.[40][41]

Ennen Dirijjan ePrix’a Formula E, Extreme E ja E1-kilpavenesarja tekivät ”Electric 360” sponsorointisopimuksen saudiarabialaisen investointipankki Public Investment Fundin (PIF) kanssa. Sopimuksen taloudellista arvoa ei paljastettu, mutta sitä kuvattiin monivuotiseksi. PIF:n tavoitteena on sopimuksen myötä vauhdittaa sähköisen moottoriurheilun kasvua sekä edistää innovaatiota. Sekä PIF:iä että Saudi-Arabiaa on syytetty urheilupesusta.[42]

Kauden ensimmäinen tuplaviikonloppu ajettiin Saudi-Arabian Dirijjassa 25.–27. tammikuuta. ePrix sisälsi kaksi osakilpailua, jotka molemmat ajettiin yöllä. Lauantain kilpailu oli sekä Nick Cassidyn että Jake Dennisin 50. Formula E -kilpailu. Viikonloppuun ennakkosuosikkina lähti Pascal Wehrlein.[43]

Perjantain kilpailun voitti Dennis, aika-ajon voittanut Jean-Éric Vergne oli toinen ja Cassidy kolmas. Kilpailun neljännellä kierroksella Vergne ja Mitch Evans osuivat yhteen, mutta kumpikin pystyi pienistä vaurioista huolimatta jatkamaan kilpailua. Dennis sai lopulta ajaa rauhassa ylivoimaiseen voittoon. Vergne onnistui pysymään toisena, kun viimeisellä kierroksella Evansin ohitusyritys epäonnistui ja hän ajoi radan 18. mutkan pitkäksi. Evans tippui kolmannelta sijalta viidenneksi. Kilpailun yksi suurista onnistujista oli ERT-kuljettaja Sérgio Sette Câmara, joka ajoi yhdeksänneksi. Wehrlein pysyi sarjan johdossa oltuaan kahdeksas.[44][45] Dennis ajoi voittoon 13,289 sekunnin erolla – tämä oli Formula E -historian toiseksi suurin voittomarginaali (Putrajayan ePrix 2015; 13,884 sekuntia). Vergnen paalupaikka oli hänen uransa 16. ja hän jakaa sarjan paalupaikkaennätystä Sébastien Buemin kanssa.[46]

Lauantain osakilpailun voitti Cassidy, joka nousi myös sarjan kokonaistilanteen kärkeen. Toiseksi ajoi Robin Frijns ja kolmanneksi aika-ajojen voittaja Oliver Rowland. Kilpailuun osallistui 21 kuljettajaa, koska Buemi ei pystynyt aika-ajon kolarinsa jälkeen osallistumaan[47]. Aika-ajossa kolmanneksi tullut Cassidy nousi johtoon viidennellä kieroksella, ja pysyi johdossa aina loppuun asti. Maaliin tultiin tiukassa jonossa: kymmeneksi ajanut Evans jäi voittaneesta kuljettajasta alle 7 sekuntia. McLarenin Jake Hughes oli neljäs, mikä oli hänen uransa paras sijoitus.[48] Kilpailun jälkeen Dennis, Norman Nato ja Sette Câmara saivat viiden sekunnin aikarangaistuksen ohitettuaan kilpailijan keltaisten lippujen aikana. Rangaistus pudotti Denniksen pois pisteiltä.[47] Frijnsin podiumin myötä Envision Racingista tuli ensimmäinen 50 podiumia saavuttanut talli.[46]

São Paulon ePrix

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarja jäi Dirijjan jälkeen seitsemän viikon kilpailutauolle. Tauon aikana Formula E ilmoitti siirtävänsä kansainvälisen logistiikkakeskuksensa Espanjan Valenciaan, missä on ajettu tavallisesti kautta edeltävät testit. Ricardo Tormo Circuitista tuli samalla kokoaikaisesti Formula E:n kehityskeskus, mikä mahdollistaa useampien testipäivien käytön sekä kokoaikaisen varastoinnin. Aiemmin Formula E:n päämaja oli ollut Donington Parkin radalla. Formula E ilmoitti myös aloittavansa yhteistyön juniorisarja NXT Gen Cupin kanssa. NXT Gen Cupin oli tarkoitus ajaa neljässä ePrix’ssä.[49] Yhteistyö kuitenkin peruttiin juuri ennen ensimmäistä kilpailua[50].

Maaliskuussa Formula E tiedotti saudiarabialainen naiskuljettaja Reem Al Aboud rikkoi yksipaikkaisten kilpa-autojen kiihtyvyysennätyksen muokatulla ”GENBETA” kilpa-autolla. Al Aboudin ennätys on 0–60 mph 2,49 sekunnissa, rikkoen edellisen Formula 1 auton tekemän ennätyksen (2,6 sekunttia).[51]

São Paulon ePrix ajettiin 15.–16. maaliskuuta Anhembi Sambadromella. Ennakkosuosikeiksi nostettiin Jaguar-kuljettajat Evans ja Cassidy, sekä Wehrlein ja Dennis.[52] Paalupaikalta lähti Wehrlein, jolle paalupaikka oli uran ensimmäinen Meksikon ulkopuolella[53]. MM-sarjan johtaja Cassidy ajoi ulos, kun hänen rikkoutunut etusiipi tippui eturenkaan alle. Ulosajostaan huolimatta Cassidy pysyi sarjan johdossa. Voittajaksi nousi McLarenin Sam Bird, joka ohitti Mitch Evansin toiseksi viimeisessä mutkassa viimeisellä kierroksella. Kolmanneksi ajoi Nissanin Rowland. McLarenille voitto oli ensimmäinen Formula E:ssä.[54]

Ennen Tokion kilpailua, Lola ilmoitti tekevänsä paluun moottoriurheiluun yli vuosikymmennen tauon jälkeen. Lola on kilpaillut muun muassa Formula 1 -sarjassa ja Le Mansissa. Lola ei osallistu sarjaan omalla tallillaan, vaan voimansiirron valmistajana. Teknisenä kumppanina on Yamaha, joka toimi autourheilussa edellisen kerran vuonna 1997. Lola–Yamaha osallistuu sarjaan kaudesta 2024–2025 alkaen.[55]

Historian ensimmäinen Tokion ePrix ajettiin väliaikaisella katuradalla Tokyo Big Sightin ympäristössä 29.–30. maaliskuuta. Menestystä ennakoitiin kotikisaa ajavalle Nissanille sekä Jaguar- ja Porsche-kuljettajielle.[56] Aika-ajoissa jaettiin viidelle kuljettajalle rangaistukset: Cassidyn nopein aika hylättiin sääntöjen vastaisen kaasupoljin kartan vuoksi. Neljä muuta kuljettajaa – Buemi, Evans, Jake Hughes ja Bird – saivat kolmen lähtöruudun rangaistukset estettyään toisia kuljettajie aika-ajoissa.[57] Paalupaikan otti Nissanin Rowland. Rowland johti suurimman osan kilpailusta, kunnes 10 kierrosta ennen maalia Maseratin Maximilian Günther nousi johtoon. Günther onnistui puolustamaan johtoaan Rowlandilta ja voittamaan kilpailun. Podiumin täydensi Andretin Jake Dennis. Kilpailun jälkeen Edoardo Mortara hylättiin käytettyään liikaa energiaa. MM-sarjan johtoon nousi Pascal Wehrlein.[58]

Pisteet jaettiin seuraavan taulukon mukaisesti[59]:

Sijoitus  1.   2.   3.   4.   5.   6.   7.   8.   9.   10.  PP NK
Pisteet 25 18 15 12 10 8 6 4 2 1 3 1

Kuljettajien pisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
Sija Kuljettaja MEX
Meksiko
DRH
Saudi-Arabia
SPL
Brasilia
TOK
Japani
MIS
Italia
MCO
Monaco
BER
Saksa
SHA
Kiina
PRT
Yhdysvallat
LDN
Iso-Britannia
Pisteet
1 Uusi-Seelanti Nick Cassidy 3 3 1 Kesk. 8 Kesk. 3 2 1 2 140
2 Saksa Pascal Wehrlein 1 8 7 4 5 16 1 5 5 4 124
3 Iso-Britannia Oliver Rowland 11 13 3 3 2 1 Kesk. 6 3 3 118
4 Iso-Britannia Jake Dennis 9 1 12 5 3 2 2 20 Kesk. 5 102
5 Uusi-Seelanti Mitch Evans 5 5 10 2 15 5 NC 1 4 6 97
6 Ranska Jean-Éric Vergne 6 2 8 7 12 6 7 4 2 10 84
7 Saksa Maximilian Günther 4 7 9 9 1 3 12 9 Kesk. Kesk. 65
8 Portugali António Félix da Costa Kesk. 16 14 6 4 DSQ 19 7 6 1 59
9 Belgia Stoffel Vandoorne 8 14 5 8 16 8 Kesk. 3 7 20 43
10 Iso-Britannia Sam Bird 14 4 Kesk. 1 NC Kesk. 10 WD 38
11 Ranska Sacha Fenestraz 12 Kesk. 6 11 11 9 5 8 9 Kesk. 26
12 Iso-Britannia Jake Hughes 7 11 4 Kesk. 14 13 8 16 15 12 25
13 Ranska Norman Nato 10 6 16 17 6 7 18 10 18 19 24
14 Alankomaat Robin Frijns Kesk. 10 2 18 9 17 Kesk. 17 21
15 Sveitsi Sébastien Buemi 2 12 WD 10 13 12 Kesk. 15 20
16 Sveitsi Nico Müller 17 18 13 Kesk. 7 11 4 Kesk. 18
17 Iso-Britannia Dan Ticktum 18 21 Kesk. 16 18 4 14 13 14 17 12
18 Brasilia Sérgio Sette Câmara DNS 9 18 DSQ 10 15 6 19 16 13 11
19 Intia Jehan Daruvala 16 20 Kesk. 15 17 Kesk. 9 18 17 7 8
20 Sveitsi Edoardo Mortara 13 15 11 12 DSQ Kesk. 13 Kesk. 8 16 7
21 Iso-Britannia Taylor Barnard 14 10 8 5
22 Ruotsi Joel Eriksson Kesk. 9 2
23 Brasilia Lucas di Grassi Kesk. 19 17 13 Kesk. 10 12 11 Kesk. 11 1
24 Etelä-Afrikka Kelvin van der Linde 11 15 0
25 Alankomaat Nyck de Vries 15 17 15 14 Kesk. 14 15 12 0
26 Iso-Britannia Jordan King 12 18 0
27 Viro Paul Aron 13 14 0
Sija Kuljettaja MEX
Meksiko
DRH
Saudi-Arabia
SPL
Brasilia
TOK
Japani
MIS
Italia
MCO
Monaco
BER
Saksa
SHA
Kiina
PRT
Yhdysvallat
LDN
Iso-Britannia
Pisteet
Lähde:[60]

Tallien pisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija Talli Nro MEX
Meksiko
DRH
Saudi-Arabia
SPL
Brasilia
TOK
Japani
MIS
Italia
MCO
Monaco
BER
Saksa
SHA
Kiina
PRT
Yhdysvallat
LDN
Iso-Britannia
Pisteet
1 Iso-Britannia Jaguar TCS Racing 9 5 5 10 2 15 5 NC 1 4 6 237
37 3 3 1 Kesk. 8 Kesk. 3 2 1 2
2 Saksa TAG Heuer Porsche Formula E Team 13 Kesk. 16 14 6 4 DSQ 19 7 6 1 183
94 1 8 7 4 5 16 1 5 5 4
3 Japani Nissan Formula E Team 22 11 13 3 3 2 1 Kesk. 6 3 3 144
23 12 Kesk. 6 11 11 9 5 8 9 Kesk.
4 Yhdysvallat DS Penske 2 8 14 5 8 16 8 Kesk. 3 7 20 127
25 6 2 8 7 12 6 7 4 2 10
5 Yhdysvallat Andretti Formula E 1 9 1 12 5 3 2 2 20 Kesk. 5 126
17 10 6 16 17 6 7 18 10 18 19
6 Monaco Maserati MSG Racing 7 4 7 9 9 1 3 12 9 Kesk. Kesk. 73
18 16 20 Kesk. 15 17 Kesk. 9 18 17 7
7 Iso-Britannia NEOM McLaren Formula E Team 5 7 11 4 Kesk. 14 13 8 16 15 12 68
8 14 4 Kesk. 1 NC Kesk. 10 14 10 8
8 Iso-Britannia Envision Racing 4 Kesk. 10 2 18 9 17 Kesk. 17 Kesk. 9 43
16 2 12 WD 10 13 12 Kesk. 15 13 14
9 Kiina ERT Formula E Team 3 DNS 9 18 DSQ 10 15 6 19 16 13 23
33 18 21 Kesk. 16 18 4 14 13 14 17
10 Saksa ABT CUPRA Formula E Team 11 Kesk. 19 17 13 Kesk. 10 12 11 Kesk. 11 19
51 17 18 13 Kesk. 7 11 4 Kesk. 11 15
11 Intia Mahindra Racing 21 15 17 15 14 Kesk. 14 15 12 12 18 7
48 13 15 11 12 DSQ Kesk. 13 Kesk. 8 16
Lähde:[60]
  1. Pisteen nopeimmasta kierroksesta sai Nick Cassidy, koska Dennis ei sijoittunut 10 parhaan joukkoon.
  2. Pisteen nopeimmasta kierroksesta sai Sébastien Buemi, koska de Vries ei sijoittunut 10 parhaan joukkoon.
  3. Pisteen nopeimmasta kierroksesta sai Maximilian Günther, koska Bird ei sijoittunut 10 parhaan joukkoon.
  4. Pisteen nopeimmasta kierroksesta sai Pascal Wehrlein, koska da Costa ei sijoittunut 10 parhaan joukkoon.
  5. Pisteen nopeimmasta kierroksesta sai Nick Cassidy, koska Daruvala ei sijoittunut 10 parhaan joukkoon.
  6. Pisteen nopeimmasta kierroksesta sai Nick Cassidy, koska Nato ei sijoittunut 10 parhaan joukkoon.
  7. Pisteen nopeimmasta kierroksesta sai Nick Cassidy, koska Nato ei sijoittunut 10 parhaan joukkoon.
  1. a b c d 2023 - 2024 FIA FORMULA E WORLD CHAMPIONSHIP Mexico City E-Prix - Official Entry List (Season 10 - 2023-24 → R01 Mexico City → Event Information → R01_MEX_Entry List V2.pdf) fiaformulae.com. FIA. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  2. He is back: Lucas di Grassi returns to ABT CUPRA in Formula E abt-sportsline.com. 28.9.2023. ABT Sportsline GmbH. Viitattu 30.9.2023. (englanniksi)
  3. AVALANCHE ANDRETTI FORMULA E AND JAKE DENNIS EXTEND RELATIONSHIP WITH MULTI-YEAR AGREEMENT andrettiautosport.com. 31.8.2022. ANDRETTI AUTOSPORT HOLDING COMPANY, LLC. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
  4. Wirtz, Tobias: Bye, Avalanche: Andretti says goodbye to title sponsor & announces rebranding e-formula.news. 7.9.2023. e-Formel.de. Viitattu 8.9.2023. (englanniksi)
  5. Andre Lotterer brings ’life changing’ spell in Formula E to an end fiaformulae.com. 8.9.2023. FIA. Viitattu 8.9.2023. (englanniksi)
  6. a b Andretti Global Welcomes Norman Nato to Season 10 Formula E Lineup andrettiautosport.com. 12.9.2023. ANDRETTI AUTOSPORT HOLDING COMPANY, LLC. Viitattu 12.9.2023. (englanniksi)
  7. Mauduit, Val: DS PENSKE extends driver line-up through Season 10 dspenske.com. 28.9.2023. DS Penske. Viitattu 30.9.2023. (englanniksi)
  8. Smith, Sam: Buemi’s move to Envision on two-year Formula E deal announced the-race.com. 4.10.2022. The Race. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
  9. Frijns Reunited: Formula E ace Robin Frijns rejoins Envision Racing envision-racing.com. 8.8.2023. Envision Racing. Viitattu 8.8.2023. (englanniksi)
  10. Golding, Nick: Bird officially departs Jaguar after three seasons motorsportweek.com. 30.7.2023. Motorsport Media Services Ltd. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)
  11. JAGUAR TCS RACING ANNOUNCE LONG-TERM FUTURE WITH MITCH EVANS jaguarracing.com. 3.8.2023. Jaguar Land Rover Automotive PLC. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)
  12. A KIWI LINE UP: NICK CASSIDY TO JOIN MITCH EVANS AT JAGUAR TCS RACING jaguarracing.com. 7.8.2023. Jaguar Land Rover Automotive PLC. Viitattu 7.8.2023. (englanniksi)
  13. Mahindra Racing signs de Vries and Mortara on multi-year deals mahindraracing.com. 27.9.2023. Mumbai / Banbury: Mahindra Racing UK Ltd. Arkistoitu 4.10.2023. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
  14. Smith, Sam: Aston F1 reserve in contention for 2024 Formula E race seat the-race.com. 30.6.2023. The Race. Viitattu 13.9.2023. (englanniksi)
  15. Thank You, Edo maseratimsgracing.com. 15.9.2023. Maserati MSG Racing. Viitattu 17.9.2023. (englanniksi)
  16. Maserati MSG Racing reveals Season 10 Formula E driver lineup maseratimsgracing.com. 27.9.2023. Maserati MSG Racing. Viitattu 27.9.2023. (englanniksi)
  17. NEOM McLAREN Formula E Team announces Sam Bird mclaren.com. 22.8.2023. McLAREN Racing. Viitattu 24.8.2023. (englanniksi)
  18. Wood, Ida: McLaren keeps Barnard in injured Bird’s Formula E seat for Berlin E-Prix formulascout.com. 3.5.2024. Formula Scout. Viitattu 6.5.2024. (englanniksi)
  19. Golding, Nick: NIO 333 extend Ticktum’s and Sette Câmara’s contracts for 2024 motorsportweek.com. 22.9.2023. Motorsport Media Services Ltd. Viitattu 24.9.2023. (englanniksi)
  20. New ERA: ERT Formula E Team is born! ertfe.com. 12.11.2023. ERT Formula E. Viitattu 26.12.2023. (englanniksi)
  21. Roberto Merhi to race with Mahindra Racing Formula E team in Jakarta mahindraracing.com. 28.5.2023. Mahindra Racing UK Ltd. Arkistoitu 30.5.2023. Viitattu 30.5.2023. (englanniksi)
  22. Rowland to join Nissan Formula E Team alongside Fenestraz for Season 10 nismo.com. 30.8.2023. Nissan Motor Co., Ltd.. Viitattu 30.8.2023. (englanniksi)
  23. Wehrlein and da Costa confirmed at Porsche for Season 10 fiaformulae.com. 17.10.2023. FIA. Viitattu 26.12.2023. (englanniksi)
  24. World Motor Sport Council hears of significant progress in Cordoba fia.com. 20.06.2023. FIA. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
  25. Tokyo confirmed on provisional Season 10 Formula E calendar fiaformulae.com. 20.06.2023. FIA. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
  26. THE FIA AND FORMULA E ANNOUNCE BIGGEST-EVER CALENDAR FOR TENTH ANNIVERSARY SEASON fia.com. 22.11.2023. FIA. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  27. Mackley, Stefan: Formula E cancels Hyderabad E-Prix for 2024 Formula E News. 8.1.2024. Autosport.com. Viitattu 17.1.2024. (englanniksi)
  28. Formula E Season 10 calendar update fiaformulae.com. 5.1.2024. FIA. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
  29. Where will Formula E race in 2024? What’s the schedule? fiaformulae.com. 8.1.2024. FIA. Viitattu 21.1.2024. (englanniksi)
  30. FormulaE - Valencia Test to Kick-Start 2023/24 ABB FIA Formula E World Championship Campaign fia.com. 23.10.2023. FIA. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  31. FIA statement - Incident at Formula E pre-season testing in Valencia fia.com. 24.10.2023. FIA. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  32. Cozens, Jack: Further Formula E testing delay as day two lost following fire the-race.com. 24.10.2023. The Race. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  33. TESTING WRAP: What we learnt in Valencia fiaformulae.com. 30.10.2023. FIA. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  34. Steele, Billy: Formula E preseason testing 2023: Five key takeaways from Valencia engadget.com. 1.11.2023. Yahoo. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  35. Golding, Nick: Mexico City E-Prix preview: Dennis to kickstart title defence motorsportweek.com. 7.1.2024. Motorsport Media Services Ltd. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  36. Pape, Timo: Formula E: Pascal Wehrlein & Porsche win 2024 season opener in Mexico e-formula.news. 13.1.2024. E-Formel.de. Viitattu 14.1.2024. (englanniksi)
  37. Pascal Wehrlein converts pole to Round 1 win in Mexico City E-Prix fiaformulae.com. 13.1.2024. FIA. Viitattu 14.1.2024. (englanniksi)
  38. Wirtz, Tobias: Hankook Mexico City E-Prix: All Formula E penalties at a glance e-formula.news. 14.1.2024. E-Formel.de. Viitattu 14.1.2024. (englanniksi)
  39. Flying start to Season 10 for Formula E on TV and social media fiaformulae.com. 25.1.2024. FIA. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  40. Formula E maintains lead in global sustainability rankings fiaformulae.com. 18.1.2024. FIA. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  41. Wirtz, Tobias: Sustainability study: Formula E in front for the 3rd time, Extreme E on the podium e-formula.news. 19.1.2024. e-Formel.de. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  42. Saudi Arabia's Public Investment Fund signs partnership with Formula E, Extreme E & E1 powerboat racing bbc.com. 22.1.2024. BBC. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  43. König, Svenja: Floodlight Formula E in the desert: preview of the Diriyah E-Prix 2024 in Saudi Arabia e-formula.news. 23.1.2024. E-Formel.de. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  44. RACE REPORT: Dennis drives to dominant Round 2 win in Diriyah fiaformulae.com. 26.1.2024. FIA. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  45. Pape, Timo: Formula E: Dennis wins entertaining Friday race in Saudi Arabia, Evans gives away podium e-formula.news. 26.1.2024. E-Formel.de. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  46. a b Wirtz, Tobias: Facts & Figures: The best statistics on the 2024 Formula E races in Saudi Arabia e-formula.news. 29.1.2024. e-Formel.de. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  47. a b Wirtz, Tobias: Dennis loses 10th place! All Formula E penalties at the Diriyah E-Prix at a glance e-formula.news. 27.1.2024. e-Formel.de. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  48. Cassidy steers to measured maiden win for Jaguar in the Diriyah E-Prix Round 3 fiaformulae.com. 27.1.2024. FIA. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  49. Matchett, Karl: Formula E makes two key moves to secure future independent.co.uk. 12.2.2024. The Independent. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  50. Mackley, Stefan: NXT Gen Cup explains dropped Formula E support plans motorsport.com. 12.4.2024. Motorsport Network. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  51. Golding, Nick: Formula E breaks F1 record racingnews365.com. 6.3.2024. RacingNews365. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  52. König, Svenja: Race break over: XXL preview of the 2024 Sao Paulo E-Prix of Formula E in Brazil e-formula.news. 13.3.2024. e-Formel.de. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  53. Wirtz, Tobias: Facts & Figures: The best statistics on the 2024 Formula E race in Sao Paulo e-formula.news. 17.3.2024. e-Formel.de. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  54. Mackley, Stefan: Sao Paulo E-Prix: Bird seals McLaren's first Formula E win with last-lap pass motorsport.com. 17.3.2024. Motorsport Network. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  55. Mackley, Stefan: Lola returns to motorsport in Formula E with Yamaha powertrain partnership motorsport.com. 17.3.2024. Motorsport Network. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  56. König, Svenja: Premiere at cherry blossom time: Preview of the Formula E debut in Tokyo 2024 e-formula.news. 27.3.2024. e-Formel.de. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  57. Neuhaus, Tim: Formula E: All penalties at the Tokyo E-Prix at a glance e-formula.news. 30.3.2024. e-Formel.de. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  58. Pape, Timo: Formula E: Max Günther defeats Oliver Rowland in the premiere race in Tokyo e-formula.news. 30.3.2024. e-Formel.de. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  59. 2023-2024 FIA FORMULA E WORLD CHAMPIONSHIP SPORTING REGULATIONS / CHAMPIONNAT DU MONDE DE FORMULE E DE LA FIA 2023-2024 - RÈGLEMENT SPORTIF (.pdf) fia.com. 6.12.2023. FIA. Viitattu 14.1.2024. (englanniksi) (ranskaksi)
  60. a b FIA Championships Results and Statistics: FIA Formula E Championship 2024 fiaresultsandstatistics.motorsportstats.com. FIA. Viitattu 14.1.2024. (englanniksi)