Finlandssvensk samling

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Finlandssvensk samling on suomenruotsalaisuuden asemaa ajava vuonna 2001 perustettu rekisteröity yhdistys ja puoluepolitiikasta riippumaton etujärjestö. Sen tavoitteena on parantaa ruotsin kielen asemaa ja kehittää sen puhujien yhteishenkeä.[1] Yhdistyksen puheenjohtaja on nykyään Juha Janhunen. Aiempia puheenjohtajia ovat olleet muun muassa Gösta von Wendt, joka on yhdistyksen perustaja ja kunniapuheenjohtaja[2][3], sekä Ida Asplund[4].

Järjestön ja sen edustajien tavoitteita ja mielipiteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konkreettisia yhdistyksen esittämiä vaatimuksia ovat muun muassa[1]

  • Kielilain rikkomisesta on määrättävä sanktiot (l. rangaistus).
  • Nykyiset ruotsinkieliset hallintoalueet ja tuomioistuimet on säilytettävä.
  • Ruotsin on otettava nykyistä suurempi rooli suomenruotsalaisten asioissa. Ruotsista voitaisiin hankkia esimerkiksi koulukirjoja ja terveyspalveluita.
  • Ruotsin vallan aika on tuotava nykyistä näkyvämmin esille koulujen historianopetuksessa.
  • On perustettava ruotsinkielinen arkeologian yliopistollinen oppituoli.
  • Kielellisesti perusteltuun väkivaltaan on puututtava.
  • On perustettava kieliasiamiehen virka.
  • Suomenruotsalaiset on tunnustettava Ruotsin seitsemänneksi kansalliseksi vähemmistöryhmäksi.

Yhdistys on toiminut käytännössä muun muassa tekemällä eduskunnan oikeusasiamiehelle kanteluita kielilain rikkomisesta ja järjestämällä vaalitilaisuuksia.[4]

Yhdistyksen puheenjohtaja Juha Janhunen on vaatinut suomenruotsalaisten määrittelemistä kansalliseksi vähemmistöksi sekä toisen kotimaisen kielen pakollisen opetuksen poistamista suomalaisista kouluista. Janhusen mielestä suomen- ja ruotsinkieliset voisivat viestiä keskenään englanniksi tai tulkkien välityksellä.[5] Janhunen toteaa suomenruotsalaisten aseman näyttävän hyvältä paperilla, mutta käytäntö on hänen mukaansa huomattavasti heikommalla tolalla, koska vähemmistölainsäädäntöä ei noudateta; Janhusen mielestä jopa Kiinassa useilla vähemmistöillä asiat ovat paremmin kuin suomenruotsalaisilla .[6]

Järjestö on myös syyttänyt Suomea sen ratifioimien kansainvälisten vähemmistösopimusten rikkomuksista etenkin niiden kunnallishallinnollisten uudistusten osalta, joissa ruotsinkielisen vähemmistön asuttamia alueita on pilkottu tai liitetty hallinnollisiin yksiköihin, joissa suomi on valtakieli. Järjestö ajaakin ruotsin kielelle vahvempaa alueellista suojaa.lähde?

Yhdistyksen aikaisemmat puheenjohtajat ovat vuosina 2005 ja 2008 vaatineet suomenruotsalaisille omaa itsehallintoa, Svenskfinlandia.[7][8]

Jupakka suomenruotsalaisuuden määrittelystä vuonna 2005

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Ida Asplund vaati Helsingin Sanomien Nyt-liitteen haastattelussa, että suomenruotsalaisiksi saisivat itseään kutsua vain ne, joiden etninen tausta oikeuttaa tämän. Eräät merkittävät suomenruotsalaisia edustavat järjestöt ja tiedotusvälineet, kuten RKP ja Hufvudstadsbladet, vastustivat näkemystä. Ruotsalaisen kansanpuolueen silloinen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam kutsui Asplundia suomenruotsalaisuuden pahimmaksi viholliseksi.[9].[10][11][12] Ida Asplund kommentoi jälkikäteen[13] viitanneensa NYT-liitteen haastattelussa suomenruotsalaisten juridiseen statukseen. Hänen tulkintansa mukaan suomenruotsalaisten juridiseen statukseen kuuluu kansainvälisissä vähemmistölain tulkinnoissa usein sovellettu periaate sukusiteestä.[14][15]

Yhdistys on ottanut näkemykseen etäisyyttä ja katsoo, että suomenruotsalaisuuden tulee perustua itseidentifikaatioon.[1]

Järjestön herättämää kritiikkiä ja keskustelua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä suomen- että ruotsinkieliset ovat arvostelleet yhdistystä voimakkaasti svekomaniasta ja kieliriidan lietsomisesta.[16][17] Vasabladetin toimittaja Kenneth Myntti katsoo, että Folktingetin ja RKP:n suhtautuminen suomenruotsalaisten intresseihin on muuttunut 2000-luvulla ruotsinkielisten hallintorakenteiden noustua keskustelun aiheeksi. Hän näkee tässä yhteyden Finlandssvensk samlingin perustamiseen vuonna 2001.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Finlandssvensk samling vill. Finlandssvensk samling. 2008. Viitattu 15.7.2008
  2. ↑ Heimonen, J. Svekomanialta haiskahtaa. Kolumni. Turun Sanomat 29.3.2001
  3. ↑ Så började det Finlandssvensk samling. Viitattu 15.7.2008
  4. ↑ a b Verksamhetsberättelse för verksamhetsåret 2005. Finlandssvensk samling. 15.7.2008
  5. ↑ Professori poistaisi pakkoruotsin lisäksi pakkosuomen Viitattu 18.10.2008
  6. ↑ Vasabladet, "Finländska språkbeslut förs till Europarådet", 21.11.2007 http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=12166, "Mest oförskämt är att vi berömmer oss för att ha världens bästa minoritetslagstiftning, men problemet är att vi inte bryr oss om att följa lagarna. Inte heller den nya språklagen. Janhunen säger att det på pappret ser ut som om finlandssvenskarna har det bättre än andra nationella minoriteter, men i praktiken har de det mycket värre.-Värst i Finland är dubbelmoralen. Också i Kina, som har en repressionspolitik, finns minoritetera som har det mycket bättre än svenskarna i Finland".
  7. ↑ Hyytiäinen, E. Ruotsinkieliset haluavat toiminnallisen itsehallinnon. Turun Sanomat 1.3.2008. Viitattu 15.7.2008.
  8. ↑ Suomenruotsalaiset tyrmäävät autonomisen Svenskafinlandin. Utain 2/2005. Viitattu 15.7.2008
  9. ↑ Kuka saa olla suomenruotsalainen? Sisuradio (Sveriges radion suomenkielinen palvelu). 20.2.2005. Viitattu 15.7.2008
  10. ↑ Karlsson, Fred. Festtal vid Svenska Litteratursällskapets i Finland årshögtid 5.2. 2005. Viitattu 7.3.2009 (ruotsiksi).
  11. ↑ Suomenruotsalaisten itsehallinnosta syntyi riita. MTV3. 7.3.2005. Viitattu 7.3.2009
  12. ↑ Arhippainen, Max. Unken stank av raslära, trots bortförklaringarna. Pääkirjoitus, Hufvudstadsbladet, 9.2.2005. (ruotsiksi) Viitattu 7.3.2009
  13. ↑ Julkisen sanan neuvosto, http://www.jsn.fi/Default.aspx?d=680,"Kantelun mukaan Helsingin Sanomat on syyllistynyt karkeisiin väärinlainauksiin ja vakavaan mielipiteitten muunteluun. Lehti on myöntänyt, että esimerkiksi genetiikkaa koskevat tiedot ovat täysin virheellisiä ja että kantelija ei ole niitä esittänyt, mutta Helsingin Sanomat ei ole esittänyt virallista oikaisua".
  14. ↑ Sisuradio (Sveriges radion suomenkielinen palvelu). 20.2.2005."Ida Asplund sanoo että hänen sanojansa on väännelty eikä hän koskaan ole puhunutkaan geeneistä. Omasta mielestään Asplund on vain puhunut suomenruotsalaisten juridisesta määritelmästä. Henkilökohtaisesti Ida Asplund on kuitenkin sitä mieltä että kuka tahansa voi kutsua itseään suomenruotsalaiseksi jos hän sellaiseksi itsensä tuntee".
  15. ↑ Video-leike haastattelusta, Yle elevä arkisto 23.4.2006 http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F02416_2&locale=sv"
  16. ↑ Heimonen, J. Svekomanialta haiskahtaa. Kolumni. Turun Sanomat 29.3.2001]
  17. ↑ Kuka saa olla suomenruotsalainen? Sisuradio (Sveriges radion suomenkielinen palvelu ). 20.2.2005. Viitattu 15.7.2008
  18. ↑ Kenneth Myntti."Konsten att medge ett misstag. 2.2.2009. Vasabladet http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=35477&digg=yes."Till saken hör att akademiska världens, Svenska Finlands folktings och SFP:s sätt att förhålla sig till de svenska intressena har förändrats en hel del från den praxis som gällde under 1990-talet. Tidigare låg tonvikten på språkserviceprincipen medan nästan ingen hördes uttala sig om svenska förvaltningsstrukturer. Det var knappast en tillfällighet att Finlandssvensk samling grundades år 2001"

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Finlandssvensk_samling&oldid=21844394”