Keskustelu:Finlandssvensk samling

Suomenruotsalaisten valtavirta

JFK:n mielestä väitteelle "Suomenruotsalaisten valtavirta tyrmäsi Asplundin", ei ole lähdettä. On hankala ymmärtää, mitä JFK pitää suomenruotsalaisten valtavirtana, jos Jan-Erik Enestam, suomenruotsalaisten oman puolueen puheenjohtaja ei edusta tätä valtavirtaa.

Toinen kohta, jossa JFK pyrkii ajamaan POV:iaan harvinaisella röyhkeydellä on se, että hän pyrkii antamaan kuvan, jossa vain suomenkieliset kritisoivat tätä ääriryhmää. Artikkelin lähteistä käy hyvin ilmi, että nimenomaan suomenruotsalaiset ovat paheksuneet ryhmän äärimmäisyyttä.

Kuten keskustelusivullani Käyttäjä:Swordfish kirjoittaa, on melko selvää, että JFK on englanninkielisessä Wikipediassa vaikuttava Podomi. Tämä käyttäjä on muokkaustyyliltään ja mielipiteiltään melkoisen selvästi tunnistettavissa. Uskon Swordfishin esityksen ja Podomin keskustelussa en:Talk:Swedish-speaking Finns#Finnish ethnonationalism tekemien lipsautusten perusteella, että Podomi/JFK on Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskeleva, entisen Neuvostoliiton alueelta tuleva henkilö, joka pyrkii työllään Wikipediassa edistämään Suomen kansalliskielten välisiä ristiriitoja. Sitä, miksi hän näin pyrkii tekemään, en halua enempää spekuloida. --M. Porcius Cato 8. maaliskuuta 2009 kello 20.44 (EET)

Unohdetaan ad hominemit, niillä kun ei ole mitään merkitystä substanssin kanssa. Lisäksi rikot wikipedian sääntöjä yrittämällä demosoida muita käyttäjiä negatiivisiä stereotypioita huokuvilla ilmaisuilla, kuten "kotoisin entisen neuvostoliiton alueelta" sen sijaan että keskittyisit aiheeseen. Salaliittoteoriasi ovat naurettavia. No, wikin moderaattorit varmasti ottavat sinut puhutteluun pian. Yrittäisit käyttäytyä. Suomenruotsalainen valtavirtaa ei voida määritellä, kuten yrität asian esittää. Voihan kuka tahansa väittää että suomenruotsalainen valtavirta tukee Asplundin näkemyksiä, joilla onkin vahva tuki Pohjanmaalla, Turun Saaristossa ja Uudenmaan maaseutupitäjissä. Ruotsalaisen kansanpuolueen varapuheenjohtaja on itse Svenskfinlandin hallituksen varajäsen, ja järjestön jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, joten tältäkin osin termin "valtavirta"-käyttö on kyseenalaista. Lisäksi suurin osa suomenruotsalaista tukee suomenruotsalaisen itsehallinnon voimistamista ja etenkin territoriaalisen suojan lisäämistä http://www.magma.fi/ideer/territorialprincipen. Artikkelin tulee olla neutraalia, eikä sen tule pyrkiä demonisoimaan finlandssvenska samlingia. Järjestö ei ole esittänyt mitään kontroversiellia kansainvälisen vähemmistölain ja turvan osalta, eikä mitään minkä vuoksi "suomenruotsalainen valtavirta" tuomitsisi järjestön, http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F02416_1&locale=sv järjestön ympärillä pyörinyt kohu heijastelee enemmän sitä että suomenruotsalaisuudella on ikävä kyllä vieläkin, ja aivan turhaan, korkeampi sosiaalinen "prestige" kuin suomalaisuudella. Olisi vaikea kuvitella suomenkenkielisten paheksuvan mikäli saamelainen tai romani vähemmistöaktivisti ilmaisisi vahvasti etnistä identiteettiään. On ikävää mikäli ajattelet, että artikkeli huonontaa kieliryhmien välejä sen vuoksi, että pitäydytään siteeratuissa lähteissä.JFK 8. maaliskuuta 2009 kello 23.39 (EET)

Selitykset alaviitteissä viitteiden tai suorien lainausten sijaan eivät kyllä ole Wikipedian tavallista käytäntöä. Nykyistä parempi vaihtoehto olisi kirjoittaa asia auki leipätekstissä jollakin muulla tavalla. --Thi 8. maaliskuuta 2009 kello 23.45 (EET)

Yhdyn väitteeseen. Fred Karlssonin tai Jan Enestamin puheita ei voida pitää suomenruotsalaisuuden valtavirtana, etenkään kuin moni suomenruotsalainen akateemikko esittää päinvastaisia mielipiteitä. Toki järjestö on herättänyt kritiikiä ja se tulee hyvin selvästi artikkelista esille. On kuitenkin tärkeää erotella kuka sanoi ja mitä, kuten sanottu asia on tulenarka, joten kaikki tulisi olla lukijan verifioitavissa. Asia ei ole mustavalkoisesti, finlandssvenska samling vs. valtavirta, kuten asia yritetään esittää valikoiduilla sitaateilla. Koko "valtavirta" termin käyttö on tietosanakirjassa kyseenalaista; suomalainen valtavirta vastustaa Natoa, mutta Poliittinen valtavirta ei niinkään. Median valtavirta suhatutuu suopeasti maahanmuuttoon kun taas kansan valtavirta ei välttämättä, et cetara.JFK 8. maaliskuuta 2009 kello 23.56 (EET)

Huomauttaisin, että tässä kohdin keskustelua ei puhuta valtavirrasta, joka olisi tuominnut itse järjestön vaan valtavirrasta, joka on tuominnut Ida Asplundin näkemyksen sukutaustasta suomenruotsalaisuuden mittarina. Vaatii todellista itsepetosta väittää, etteivät Folktinget, RKP, Hufvudstadsbladet ja Borgåbladet edustaisi suomenruotsalaista valtavirtaa.

Väitteesi "alueellisuusperiaatteesta" ja tueksi antamasi linkki eivät vastaa toisiaan millään tavoin. Linkissä puhutaan siitä, tulisiko perustuslaissa säätää alueellisen jaon erääksi perusteeksi väestön kielisuhteiden huomioiminen. Sinä taas puhut ruotsinkielisten itsehallintoalueista. Magman linkki ei anna näkemyksellesi minkään valtakunnan tukea. Ad hominemista toteaisin, ettei "entisen Neuvostoliiton alueelta tuleva" ole millään tavoin loukkaava ilmaus. Olet itse en-Wikipedian puolella viitannut tulevasi Liettuasta, joka on entistä Neuvostoliittoa. Koska sinulla ei ole mitään siteitä suomenruotsalaisuuteen eikä myöskään suomenkielisyyteen (kielitaitosi molemmissa kielissä on melko heikko), on hankala ymmärtää, minkä vuoksi pidät tärkeänä luoda harhakuvaa suomenruotsalaisten keskuudessa vallitsevista mielipiteistä. --M. Porcius Cato 9. maaliskuuta 2009 kello 17.09 (EET)

Logiikkasi etnisten vaatimusten asettamiseksi wikipedian editoimiseen on tullut hyvin selväksi. Minkä vuoksi kerrot henkilökohtaisia asioita, julkisesti, muista wikipedisteistä? Resonointisi on täysin wikipedian etikettiä vastaan. Tuleeko ihmisten wikipedistien etnolinguistinen tausta ottaa huomioon kenties? Kuten sanottu moderaattorit ottavat sinuun varmasti yhteyttä. Magman pieni artikkeli territoriaaliprinsiipistä liittyy Svenskfinlandissa lanseerattuun käsitteeseen "funtionell autonomi", jonka voi tulkita suomenruotsalaisten itsehallinnollisten piirteiden vahvistamiseksi. Vähemmistöillä on usein vahva itsemääräämistahto. Mutta, niin täi näin, teksti näyttää nyt paljon neutraalimmalta kuin aikaisemmin. Ehkäpä tekstissä huokuu hieman liian vahvasti finlandssvenska samlingin marginalisoiminen, järjestö ei tosiaankaan ole niin suomenruotsalaisissa piireissä niin kontroversielli kuin annetaan ymmärtää, Pohjanmaalla esim. järjestö on hyvin suosittu. Mutta annetaan olla toistaiseksi.

Svenska litteratursällskapet ei ole tuominnut Ida Asplundia. Fred Karlsson on tuominnut juhkapuheessaan. Samoin on HBLn entinen päätoimittaja. SFP ei ole tuominnut Finlandssvenska samling´ia. Jan Enestam on tuominnut, puolueen nykyinen varapuheenjohtaja on jopa finlandssvenska samlingin hallituksen varajäsen. Asia ei ole niin mustavalkoinen kuin annat ymmärtää.JFK 9. maaliskuuta 2009 kello 20.31 (EET)

Toki Wikipediaa saa editoida kuka tahansa. Sen sijaan on huomattava, että olet antanut vahvasti ymmärtää olevasi suomenruotsalainen [1], vaikka et ole varsinaisesti tätä väittänytkään. Wikipedian ympäristössä suomenruotsalaiselle annettaisiin anteeksi paljon helpommin äärimielipiteitten voimakas esilletuonti. Koska et ole suomenruotsalainen, on paljon vaikeampi uskoa sinun vakavasti uskovan tuon linkin kaltaisiin äärimmäisyyksiin. Syntyy epäilys, ettet ole liikkeellä puhtain eväin. Tämän vuoksi sinun kielellinen taustasi on merkityksellinen. Tietysti se on mahdollista, että olet rehellisesti 1900-luvun alun rasistisen svekomaanian tyyppisten mielipiteiden kannattajaksi kääntynyt ulkomaalaistaustainen yksilö, mutta en jaksa uskoa tällaiseen.

Lisäsin tekstiin tarkennnuksen Ida Asplundin ajatuksista. Sukulaisside on yleinen Eurooppalainen vähemmistöoikeuksia koskeva prinsiippi, jota Suomessa sovelletaan mm. saamelaisiin. Asplund kertoo ajatuksistaan video-leikkeessä, joka on mainittu lähteenä. JFK 9. maaliskuuta 2009 kello 20.48 (EET)

Lisäyksesi oli kielellisesti niin ala-arvoinen, ettei siitä ymmärtänyt mitään. Jospa keskittyisit liettuan- tai venäjänkieliseen Wikipediaan, kun ei suomi sinulta oikein suju eikä kovin hyvin ruotsikaan, vaikka suomenruotsalaisena pitkään esiinnyitkin. Jälkiesi siivoaminen on rasittavaa.--Kaikenlaisia 10. maaliskuuta 2009 kello 16.41 (EET)

En osaa sanaakaan Liettuaa tai Venäjää, no sitä, pari ehkä. Voit auttaa minua kielen huollon tehtävässä sen sijaan, että veisit keskustelun taustaani. Yritän ilmaista, että Ida Asplund tarkoitti suomenruotsalaisella etnisellä taustalla sitä, että tämä on hänen tulkintansa kansaivälisestä oikeudesta, jolloin suomenruotsalaisuuteen kuuluisi myös suku-side suomenruotsalaisiin. Tämä tulee video-linkistä hyvin esiin. Nythän suku-sidettä sovelletaan melkein kaikkiin Euroopan vähemmistöihin ja Suomessa saamelaiseksi lasketaan vain henkilö kuku kykenee kirkonkirjoilla tai muille todisteilla osoittamaan sukusiteensä saamelaisiksi identifioiviin esi-isiin. Nyt on Ida Asplundia pyritty demonisoimaan hieman liian kepeästi. Tämä tarkoittaa sitä, että saamelaiseksi ei voi tulla, vaan pitää syntyä. Laitan nyt oman versioni tekstistä, jota voidaan sitten muokata.JFK 10. maaliskuuta 2009 kello

16.54 (EET)

Tässä Vasabladetin toimittaja Kenneth Myntin ajatuksia. Tässä viitataan siihen, että SFPn strateginen virhe oli 90-lupulla keskittyä vain ruotsinkielen "serviceprinsiippiin", kun taas Finlandssvenska samlingin huomio oli suomenruotsalaisten toimeenpanovallan (förvaltningsstrukturer) ja territoriaaliprinsiipin alasajossa (Hallitusmuodon 1919,50. pykälä) Folktinget ja SFP ovat nyt korjanneet linjaansa ja ovat vahvasti lähentyneet finlandssvenska samlingin ajamia teemoja kohtaaan.http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=35477&digg=yes

"Till saken hör att akademiska världens, Svenska Finlands folktings och SFP:s sätt att förhålla sig till de svenska intressena har förändrats en hel del från den praxis som gällde under 1990-talet.Tidigare låg tonvikten på språkserviceprincipen medan nästan ingen hördes uttala sig om svenska förvaltningsstrukturer. Det var knappast en tillfällighet att Finlandssvensk samling grundades år 2001.

Svenskan hade vid den tidpunkten gjort ett antal betydande domänförluster, något som successivt hade utlöst en oro i Svenskfinland. SFP:s dåvarande ordförande Jan-Erik Enestam reagerade mycket skarpt på Finlandssvensk samlings tillblivelse. Bland annat sa han att finlandssvenskarna och den svenska framtiden i Finland minsann inte behöver någon svensk motsvarighet till Finskhetens förbund, Suomalaisuuden liitto.

Att några av SFP:s före detta förgrundsfigurer, däribland Jan-Magnus Jansson, var hedersgäster på Finlandssvensk samlings konstituerande möte måste ha kommit som en stor överraskning för den dåtida SFP-ledningen.

Efter detta började SFP gradvis skärpa sin svenska profil, en förändring som har institutionaliserats under den nuvarande partiordföranden Stefan Wallin. Därför är det igelkottsförsvar Wallin ger prov på i Vbl av den 30.1 och i dagens insändare lite överraskande. Vbl har inte "kanoniserat" gamla paragraf 50, vi har bara pekat på att finlandssvenskarnas språkliga territorialskydd skadades på ett allvarligt sätt för tio år sedan och att det nu skulle gälla att repara skadan så gott det går. Det här förutsätter att alla, inklusive SFP och dess nuvarande bas, ödmjukt inser att någonting har gått snett i den svenska intressebevakningen. Utan denna insikt hos SFP-ledningen är det svårt, för att inte säga helt omöjligt, för finlandssvenskarna att åstadkomma en förbättring i rättsskyddet.

I det betänkande arbetsgruppen Grundlag 2008 gav och som SFP-aren Thomas Bergman var med om att utarbeta heter det att de hot de nu aktuella förvaltningsreformerna utgör mot svenska språket måste avvärjasBetänkandet kan betraktas som en öppen fullmakt för Christoffer Taxells arbetsgrupp att i den kommande grundlagsreformen reparera skadan från åren 1999-2000.Alternativt borde riksdagens grundlagsutskott pressas på en klar precisering av det territorialskydd, som ingår i den nuvarande grundlagens paragraf 122. Det är aldrig lätt att medge ett misstag. Men ibland nödvändigt".JFK 19. maaliskuuta 2009 kello 23.08 (EET)