Filosofian ongelmat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Filosofian ongelmat
The Problems of Philosophy
Filosofian ongelmat -teoksen kansilehti vuoden 1912 painoksesta.
Filosofian ongelmat -teoksen kansilehti vuoden 1912 painoksesta.
Alkuperäisteos
Kirjailija Bertrand Russell
Kieli englanti
Genre filosofia
Kustantaja Williams & Norgate
Julkaistu 1912
Sivumäärä 255
Suomennos
Suomentaja Pellervo Oksala
Kustantaja Otava
Julkaistu 1969
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 184
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Filosofian ongelmat (engl. The Problems of Philosophy) on Bertrand Russellin kirjoittama kirja, joka pyrkii olemaan tiivis ja yleistajuinen esitys filosofian keskeisistä ongelmista. Teos julkaistiin vuonna 1912.[1]

Russellin teos koostuu 15 luvusta. Russell sanoo itse keskittyneensä teoksessaan niihin filosofian ongelmiin, joista voidaan sanoa jotakin positiivista ja rakentavaa. Siksi hänen omien sanojensa mukaan tietoteoria saa teoksessa enemmän painoa kuin metafysiikka.[2] Eräs keskeinen kysymys teoksessa on: jos on epäselvää, ovatko ulkoiset oliot olemassa, kuinka niistä voidaan saada muuta kuin todennäköistä tietoa?

Luku I käsittelee näennäisyyttä ja todellisuutta. On epäselvää, ovatko ulkoiset kohteet olemassa ainakaan sellaisina, kuin ne havaitaan. Russell erottelee aistinsisällöt (sense-datum) aistimisesta. Samalla hän esittelee muun muassa George Berkeleyn ja Gottfried Leibnizin idealismin.

Luvut II ja III käsittelevät aineen olemassaoloa ja luonnetta. Samalla kuvataan muun muassa René Descartesin käyttämä epäilyn menetelmä.

Luku IV käsittelee idealismia. Russell pyrkii kumoamaan Berkeleyn idealismin osoittamalla tämän tekemän virhepäätelmän: Berkeley sekoittaa toisiinsa mielessä olemisen ja mielen kohteena olemisen.

Luku V käsittelee tiedon kahta lajia: tuttuustietoa ja kuvaukseen perustuvaa tietoa. Tuntemattomatkin asiat voidaan tietää kuvauksen kautta ja johtaa näin jostakin tunnetusta.

Luku VI käsittelee induktiota. Kaikki kokemukseen perustuva tieto perustuu induktion periaatteeseen.

Luku VII käsittelee tietoa yleisistä, itsestäänselvistä loogisista periaatteista, jotka takaavat tehtyjen johtopäätösten varmuuden.

Luku VIII käsittelee sitä, kuinka tieto a priori (kuten tieto ristiriidan laista) on mahdollista.

Luvut IX ja X käsittelevät universaaleja eli yleiskäsitteitä sekä niitä koskevaa tietoa. Russell kuvaa muun muassa Platonin ideaoppia, joka on hänen mukaansa yksi menestyksekkäimpiä ratkaisuja universaalien ongelmaan.

Luku XI käsittelee intuitiivista tietoa eli välitöntä tietoa itsestäänselvistä totuuksista. Tällaiseen kuuluu muun muassa loogisia ja aritmeettisia periaatteita, induktion periaate, sekä myös joitakin eettisiä ja esteettisiä totuuksia.

Luku XII käsittelee totuutta ja epätotuutta. Russell kuvaa muun muassa totuuden yhteensopivuusteoriaa ja totuuden vastaavuusteoriaa.

Luku XIII käsittelee tietoa, erhettä ja todennäköistä käsitystä.

Luku XIV käsittelee filosofisen tiedon rajoja. Samalla kuvataan G. W. F. Hegelin ajattelua. Russellin mukaan emme voi todistaa kaikkeuden muodostavan kokonaisuutena yhtä ainoata sopusuhtaista järjestelmää, kuten Hegel uskoi.

Luku XV käsittelee filosofian tehtävää, merkitystä ja arvoa. Russellin mukaan ”filosofiaa ei ole tutkittava varmojen vastausten löytämiseksi sen ongelmiin, koska mitään tiettyjä vastauksia ei yleensä voi tietää tosiksi, vaan pikemminkin ongelmien itsensä vuoksi”.[3]

  1. Oksala, Pellervo: Suomentajan esipuhe. Teoksessa Russell 2005, s. 7–14.
  2. Russell, Bertrand: Alkusanat teokseen Russell 2005, s. 15.
  3. Russell 2005, s. 180–181.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Russell, Bertrand: Filosofian ongelmat. (The problems of philosophy, 1912.) Suomentanut Pellervo Oksanen (1. painos: Delfiinikirjat. Otava, 1969) Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20828-4
  • Russell, Bertrand: The Problems of Philosophy. London: Williams and Norgate, 1912. New York: Henry Holt and Company, 1912. Uusintapainos New York & Oxford: Oxford University Press, 1997. ISBN 978-0-19-511552-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]